15 vinkkiä, joilla organisaatiosi saa mediajulkisuutta – osa 1

Olen seurannut mediaan vaikuttamista kahdelta puolelta aitaa, sekä toimittajan että organisaatioviestijän näkökulmasta. Tässä blogissa saat 15 mediaviestinnän vinkkiä, jotka olen oppinut vuosien varrella – omien onnistumisten kautta, kantapään kautta ja seuraamalla muita aiheen kanssa painiskelevia. Ole hyvä!

Pari ”käyttöohjetta” ennen kuin mennään varsinaisiin vinkkeihin.

Hyvä mediaviestintä on tavoitteellista. Se palvelee sekä organisaation tavoitteita että median ja yleisöjen tarpeita – tai laajemmin sidosryhmien tarpeita. Sovella vinkkejä siis tavalla, jolla näiden kolmen osapuolten tarpeet voivat täyttyä.

Toiseksi, blogisarjassa esitettävät mediataktiikat eivät sovellu kaikille, eivätkä kaikkiin tilanteisiin. Käytä siis tervettä järkeä.

Aloitetaan 2 haastavalla vinkillä:

1) Ajattele isosti – tarjoaa asiaa toistuvaksi ohjelmasisällöksi tai kampanjaksi medialle

Joskus saa paljon, kun asettaa tavoitteet korkealle. Ota tavoitteeksi kokonainen TV-ohjelmasarja, sanomalehden juttusarja tai median kanssa yhteistyössä tehtävä kampanja.

Usein mediaviestinnässä tehdään se moka, että julkisuutta haetaan tavanomaisella keinolla ja ajattelutavalla. Lähetetään tiedote ja toivotaan, että mahdollisimman moni tiedotusväline tarttuu aiheeseen.

Usein potentiaalia olisi laajaankin julkisuuteen, jos löytyy se kuningasajatus.

Jos kyseessä on esimerkiksi laulu- ja tanssitapahtuma, kuningasajatuksena voisi olla rakentaa siitä sellainen, että se soveltuu kansanhuviksi televisioon. Tästä esimerkkinä vaikkapa Seinäjoen Tangomarkkinat. Yle on esittänyt vuosittain useita lähetyksiä kyseisen laulu- ja tanssitapahtuman osaksi rakennetusta laulukilpailusta. Näin Yle on palvellut yleisöjään tarjoten niille musiikkia, jännitystä ja glamouria. Samalla se on tehnyt festivaalia tunnetuksi, mikä on auttanut liveyleisön houkuttelussa Seinäjoelle.

Toinen esimerkki yrityspuolelta: Tuurin kyläkauppa. Sillä on Nelosella oma reality-sarjansa, joka paitsi viihdyttää katselijoita, myös vahvistaa ostosmatkailua Keskisten imperiumiin.

Kolmas esimerkki: Poliisin ja monen muun ammattikunnan arkea on tehty näkyväksi reality-sarjoissa (esim. Jimillä pyörivä Poliisit). Ammattikuntaa on tuotu ihmisten lähelle paljon tehokkaamin kuin se olisi onnistunut perinteisillä kalliilla mainoskampanjoilla.

Media voi lähteä jopa kumppaniksi kampanjaan, jos sitä pidetään (yhteiskunnallisesti) tärkeänä. Tästä esimerkkeinä esim. Ylen Pelastetaan duunit, Nenäpäivä ja MTV3:n Nuorten hyväksi. Tiedotusvälineet ovat vastaavia esimerkkejä pullollaan.

Kaikki tällaiset ohjelmasarjat ja kumppanuudet eivät ole lähteneet median tai tuotantoyhtiön ideasta. Myös organisaatiot ovat olleet aloitteen tekijöinä.

Media tai sille sisältöjä tuottava tuotantoyhtiö voi tarttua ideaan, jos konsepti on laajoja yleisöjä puhutteleva. Fiksu viestinnän ammattilainen rakentaa konseptin, johon yleisöjänsä palveleva media haluaa tarttua. Mieti, voisiko oma organisaatiosi luoda mediaspektaakkelin? Ajattele luovasti ja rohkeasti.

2) Luo asiantuntijaprofiili, joka vetää mediaa puoleensa

Media tarvitsee ajankohtaisille ilmiöille ja uutisille tulkitsijoita. Usein myös vastaväittäjiä. Asiantuntijoita, jotka osaavat selittää monimutkaisenkin asian kansantajuisesti ja napakasti – niin, että lamppu syttyy Vilppulan vaarinkin päässä. Sixten Korkman on hyvä esimerkki tällaisesta asiantuntijasta.

Asiantuntijaprofiilia kannattaa rakentaa sille tietämykselle, jota organisaatiostanne löytyy ja jolle on mediassa kysyntää.

Pelkkä substanssiosaaminen ei asiantuntijajulkisuuden hankkimisessa yleensä riitä. Tarvitaan myös viestintätaitoja: kykyä annostella ja paketoida viestinsä mediaystävällisiksi. Ja kykyä ymmärtää median toimintalogiikkaa.

Jos organisaation johto ja parhaat asiantuntijat eivät ole harjaantuneet median kanssa toimimiseen, heille kannattaa hankkia koulutusta. Mediavalmennus on keino johdon ja asiatuntijoiden harjaannuttamiseen taitaviksi mediaesiintyjiksi.

Mediataitojen vahvistamisen ei yksin riitä. Asiantuntijuutta tulee tuoda pitkäjänteisesti esiin julkisilla foorumeilla. Näkemykselliset kannanotot esimerkiksi lehtien mielipidesivuilla, blogeissa ja twitterissä voivat auttaa mediaa löytämään asiantuntijan. Asiaa auttaa, jos fiksu tiedottaja osaa vielä tarjota asiantuntijaa oikealle medialle oikeaan aikaan. Näkyminen tuo lisää näkyvyyttä, sillä media etsii usein haastateltavat jo mediassa olleiden keskuudesta.

Kun media oppii tuntemaan hyvin organisaatiosi asiantuntijat, heitä ei tarvitse välttämättä enää tarjota haastateltavaksi. Heitä pyydetään.

Asiantuntijaprofiilia ei kannata rakentaa liian kapealla rintamalla. Yhden henkilön varaan nojaava asiantuntijuus saattaa romahtaa, jos tämä vaihtaa työpaikkaa.

Lisää vinkkejä mediaviestinnästä löydät alla olevien linkkien kautta.

15 vinkkiä, joilla organisaatiosi saa mediajulkisuutta – Osa 2

15 vinkkiä, joilla organisaatiosi saa mediajulkisuutta – Osa 3

15 vinkkiä, joilla organisaatiosi saa mediajulkisuuttaa – Osa 4

Ilari Hylkilä

Kirjoittaja on MIFin asiakkuuspäällikkö, jonka vastuulla ovat yrityksille, järjestöille ja julkiselle sektorille toteutettavat media-, kriisi-, ja somevalmennukset. Hylkilällä on 15 vuoden kokemus mediaviestinnästä ja hillitön tarve säveltää. Aiemmassa elämässään hän työskennellyt mm. toimittajana.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone