15 vinkkiä, joilla organisaatiosi saa mediajulkisuutta – osa 3

Laura Pääkkönen

Jatkoa edellisiin blogikirjoituksiin (osa 1 ja osa 2), jossa esiteltiin 4 vinkkiä medianäkyvyyden hankkimiseen. Vinkit 5, 6 ja 7 tulevat tässä:

5. Ajoita fiksusti – tao, kun rauta on kuumaa

Uutisaiheiden määrä vaihtelee. Jos mahdollista, ajoita juttuvinkkisi, tiedotteesi tai muu mediatempauksesi ajankohtaan, joka on muuten uutisköyhä.

Voit hyödyntää myös tiettyjen ajankohtien imua. Esimerkkejä:

  • Joulu. Joulun tienoo on medialle hyvä syy julkaista jouluun liittyviä uutisia. Kuusikauppiaiden lisäksi tämän on huomannut mm. Nordea. Se on vuosittain joulukuun alussa teettänyt ja julkistanut kyselyn, jossa on selvitetty, kuinka paljon suomalaiset aikovat käyttää rahaa joululahjoihin. Näkyvyyttä on saanut niin asia kuin Nordea. Katso esimerkki MTV3:n jutusta viime vuodelta.
  • Kesä. Kesällä mediassa on tilausta kesäaiheille. Jos kesä ei ole organisaatiosi juttu, ei haittaa. Kesällä myös ”kovista uutisista” on pulaa. Kenties yhteiskunnallista debattia julkisuuteen nostavan SuomiAreenan ajoittamisessa on mietitty jälkimmäistä. Jos SuomiAreena pidettäisiin samaan aikaan eduskuntatyön ollessa täydessä käynnissä, tapahtuman huomioarvo olisi pienempi.
  • Merkkipäivä tai nimitys. Organisaatiosi toimitusjohtajan tai muun avainhenkilön merkkipäivä tai nimitys voi olla medialle riittävä ”tekosyy” tehdä hänestä henkilöhaastattelu. Siis jos hän on kiinnostava. Vinkkaa synttärisankarista mediaa ajoissa, jotta juttu ehtii valmistua merkkipäiväksi.

Vältä ajankohdat, jolloin uutiskynnys on tavallista korkeampi. Suuronnettomuus voi täyttää uutislähetyksen kokonaan. Tämä on median ja yleisöjen näkökulmasta tietysti perusteltua. Samoin suuri yleisötapahtuma tai vauhtiin päässyt skandaali vie mediatilaa muulta. Jos asiasi ei ole potentiaalinen valtakunnan ykköspuheenaihe, valitse ajankohta, jolloin meneillään ei ole joku median täyttävä asia. Jos voit.

Ole nopea. Ajankohtaisiin aiheisiin tarttuessa nopeus on valttia. Ellei jopa välttämättömyys. Esimerkiksi uutista kommentoiva mielipidekirjoitus tulisi toimittaa tiedotusvälineelle pian uutisen julkaisun jälkeen. Jo viitattavan uutisen ilmestymispäivänä.

Ennakoi. Moni perinteisen median juttu kuohuu ensin somessa, esimerkiksi Twitterissä. Taitava viestijä tarttuu organisaatiolleen tärkeään puheenaiheiseen ennen aiheen nousua perinteiseen mediaan. Varhaisella vaikuttamisella omat näkökulmat, viestit ja asiantuntijat pääsevät paremmin esiin.

6. Tee mediaa kiinnostava tapahtuma tai tempaus

Mediaa kiinnostava tapahtuma voi olla esimerkiksi tempaus, mielenosoitus, kiinnostava tutustumisvierailu, näytös tai kilpailu. Mitä enemmän saat tempauksella liikkeelle väkeä, sitä suurempi potentiaali on näkyvyyteen.

Helsingissä järjestetty katuruokafestivaali on hyvä esimerkki laajasti uutisoidusta yleisöpahtumasta. Se nosti mm. katuruokailumahdollisuuksien lisäämisen julkiseen keskusteluun.

Ainutlaatuisuus, rohkeus ja koskettava asia ovat valttia tempauksissa. Muistatko vielä Unicefin ”hylätyt lastenrattaat” suomalaiskaupunkien keskustoissa? Tempaus sai paljon julkisuutta, osittain varmaan siksi, että media oli hyvin ennalta informoitu. Unicefin asia pääsi esiin. Julkisuus ei kuitenkaan ollut pelkästään positiivista. Jos valitset rohkean ja tunteita herättävän tavan, varaudu myös kritiikkiin.

7. Teetä ja julkista tutkimus, kirja tai muu vetoava julkaisu

Teetä tutkimus: Luotettavana noteeratuista tutkimustuloksista tehdään usein uutisia. Moni tilaakin joltakin luotetulta tutkimusorganisaatiolta tutkimuksen tai mielipidekyselyn. Nordean jouluostosesimerkkiin viitattiinkin jo vinkissä nro 5.

Lobbaamisessa kyselyjen julkistus on vanha konsti. Sitä käytetään yhä. Tästä esimerkkeinä Guggenheim-säätiön ja viestintätoimisto Milttonin teettämä kysely Guggenheimistä syksyllä 2013. Guggenheimille vihreää valoa näyttävän kyselyn tulos uutisoitiin näyttävästi useissa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.

Mediatempauksena Guggenheim-kysely ei kuitenkaan ole mallikelpoinen. Monille syntyi vaikutelma, että mielikuvia haluttiin ohjata kikkailevalla kysymyksenasettelulla. Myöhemmin syksyllä useat mediat antoivatkin takaisin teettämällä aiheesta omia kyselyjä. Niiden tulokset eivät näyttäneet yhtä mairittelevilta Guggenheim-hankkeen kannalta. Opetus: Jos teetät ja julkistat kyselyn, valitse tapa, joka kestää kriittisen tarkastelun.

Hyödynnä omaa big dataa. Monella organisaatiolla on itsellään paljon tutkimusaineistoa, josta voi löytää yhteiskunnallisesti kiinnostavaa uutisoitavaa. Oman big datan hyödyntäminen on suositeltavaa, kun se tehdään eettisesti kestävällä tavalla.

Tee kirja: Moni aihe on muuttunut mediassa ajankohtaiseksi, kun aiheesta on julkaistu kirja. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa kirjoista ei saa mediassa huomiota. Aiheen pitää olla kiinnostava ja kirjan PR-toimien onnistua.

Tee vetoava video. Jos onnistut luomaan ilmiön YouTubessa ja laajemmin sosiaalisessa mediassa, se on pian myös perinteisessä mediassa. Esimerkkejä organisaatioiden ulkopuolelta: Smoukahontas ja taikuri Jose Ahonen. Organisaatioille tässä on vielä paljon opittavaa. Ehkä tarvittavan muutosmatkan voi kiteyttää kahteen sanaan: virallisuudesta viraalisuuteen.

Lisää vinkkejä mediaviestinnästä luvassa “tällä kanavalla”.

Ilari Hylkilä

Kirjoittaja on MIFin asiakkuuspäällikkö, jonka vastuulla ovat yrityksille, järjestöille ja julkiselle sektorille toteutettavat media-, kriisi-, ja somevalmennukset. Hylkilällä on 15 vuoden kokemus mediaviestinnästä ja hillitön tarve säveltää. Aiemmassa elämässään hän on työskennellyt mm. toimittajana.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone