Brändi, some ja Hankkijan lippis

Työnantajan brändin logo oman henkilökohtaisen some-tilin feedissä on kuin Hankkijan lippis

70-luvulla. Joillekin se on luonteva osa omaa identiteettiä, joillekin se taas edustaa hyvin vierasta kulttuuria. Jälkimmäisten mielestä on rumaa valjastaa henkilökohtainen tilinsä työnantajan käyttöön – se on kuin myisi koko sielunsa yritykselle ja sen pimeille markkinavoimille.

Tänä päivänä kuitenkin ajatellaan, että työntekijälähettiläät ja brändilähettiläät rakentavat parhaiten yrityksen brändimielikuvaa. Kun henkilöstö ja asiakkaat suosittelevat yritystä – tykkäävät sen palveluista ja jakavat kokemuksensa – mielipiteet yrityksestä kehittyvät positiiviseen suuntaan kuin itsestään.

Tykkääminen ja jakaminen ovat sosiaalisen median perustoiminteita. Miten ihmiset sitten saadaan tykkäämään yrityksestä ja suosittelemaan sitä? Digitaalisen viestinnän maailmassa on helppo paisutella sisällön, yleisön ja tykkäysten määrää kikkailemalla: tekemällä samasta asiasta lukuisia postauksia ja houkuttelemalla ihmisiä tykkääjiksi palkkioilla ja kilpailuilla.

Riittääkö brändin rakentamiseen se, että yrityksellä on valtava määrä tykkääjiä ja seuraajia? ALI Consultingin Antti Isokangas kiteytti Viestintäpäällikön koulutusohjelman luennollaan brändin rakentamista näin: mielipidejohtajuus = asiantuntemus + sisältö + verkosto.

Määrää olennaisempaa on some-julkisuuden laatu. Se, että tykkäykset ja jakamiset ovat aitoja, jaettava sisältö on myös jakajan mielestä aidosti kiinnostavaa ja hänellä on aito kontakti verkostoonsa. Tykkäys on aidompi silloin kun siitä ei makseta. Sisältö on aidoimmin kiinnostavaa silloin kun jakaja on oikeasti innostunut jakamaan sen oikeille ystävilleen, joiden tietää myös olevan kiinnostuneita sisällöstä.

Loppupeleissä palataan perusasioiden äärelle. Some-kikkailu ei auta jos yrityksen tuotteessa on häikkää tai jos työntekijä ei ole kovin innoissaan sen parissa työskentelystä. Tällaisen yrityksen keinotekoisesti generoidut tykkäykset ovat kupla, joka sosiaalisessa mediassa puhkaistaan nykyään ennätysnopeasti. Paha kello kuuluu kauemmas kuin hyvä kello ja pienentää liikevaihtoa joskus vauhdikkaastikin. Suosittelu syntyy aidosti vain silloin kun tuote todella hyödyttää asiakasta ja työnantajan viestin jakaminen edistää myös työntekijän henkilökohtaisia tavoitteita esimerkiksi oman asiantuntijabrändinsä rakentamisessa.

Työntekijälähettilyys onkin Suomessa vielä jokseenkin lapsenkengissä ja uskon, että siihen vaikuttaa kansallinen kulttuurimme. Olemme varsin uskollisia aitouden vaatimukselle. Haluamme harkita mitä sisältöjä jaamme ja kenelle. Yritykselle tässä on negatiivista se, että lämpenemme hitaasti yrityksemme mielikuvamarkkinointiin. Positiivisena taas voimme nähdä sen, että sitten kun lämpenemme, voimme saada aikaan ilmiöitä, joissa brändi muodostuu kiinteäksi osaksi identiteettiämme – kuin Hankkijan lippis maajussin päähän.

Satumaija Veckman
Senior Communications Adviser, Sonera

Kirjoittaja on osallistunut Inforin Viestintäpäällikön koulutusohjelmaan.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone