Digitaalisesta diplomatiasta: maanjäristyksiä ja maakuvaa

Muistatko missä olit neljä vuotta sitten, maaliskuun 11. päivänä kello 7.47? Minä muistan ‒ työpöytäni alla. Japanissa kello oli 14.47 ja minuuttia aiemmin suurlähetystörakennus oli alkanut heilua yhden maailman mittaushistorian voimakkaimman maanjäristyksen tahdissa.

38 minuuttia myöhemmin laitoin ensimmäisen tilannepäivityksen suurlähetystön Facebook-sivulle. Seuraavina tunteina ja päivinä niitä meni sinne useampi sata. Median ja verkkoyhteisön suosiollisella avustuksella sivun tykkääjien määrä yhdeksänkertaistui parissa päivässä 4500:aan ja päivityksiä luettiin 15 000-20 000 kertaa. Hienointa oli aktiivisten kansalaisten rooli heidän jakaessa sivulla hyödyllistä tietoa.

Viikkoa myöhemmin, kun maanjäristyksestä, tsunamista ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta muodostunut Japanin triplakriisi alkoi helpottaa, pystyimme toteamaan kuinka oivallinen kriisiviestintäväline sosiaalinen media voi olla. Facebookin nopeus ja avoimuus olivat ratkaisevia tiedon tehokkaassa jakamisessa ja täydensivät hienosti hitaammin päivittyviä kotisivuja. Sama on koettu useasti vuoden 2011 jälkeen, kuten tänä vuonna Nepalin maanjäristyksissä. (Lauantaina toukokuun 30. päivänä, kun olin jo kirjoittanut tämän blogitekstin, Japanin lähettyvillä oli jälleen voimakas maanjäristys. Tällä kertaa ensimmäinen päivitys oli Facebookissa 19 minuuttia myöhemmin.)

Sosiaalinen media tarjoaa suurlähetystöille kriisiviestinnän lisäksi monia muita toimivia käyttötapoja. Suomen edustustoverkostossa onkin tartuttu mahdollisuuteen: lähes kaikilla suurlähetystöillä ja pääkonsulaateilla on Facebook-tili ja niistä lähes 40 käyttää myös Twitteriä. Ulkoasiainministeriöiden ja edustustojen somen välityksellä tapahtuvaa maakuvatyötä ja asemamaalaisten kanssa kommunikointia kutsutaan usein digitaaliseksi diplomatiaksi. Suomi on pärjännyt digitaalisen diplomatian kansainvälisessä kisassa varsin hyvin. Viestintätoimisto Burson-Marstellerin ylläpitämä @Twiplomacy-tili, joka seuraa hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen Twitterin käyttöä, sijoitti Alexander Stubbin maailman 20 mielenkiintoisimman twiittaavan valtiomiehen joukkoon.

Saman lähteen mukaan Suomen Tokion-suurlähetystö on 120 000 seuraajallaan maailman viidenneksi suosituin suurlähetystön Twitter-tili. Sen edellä on vain kolme yhdysvaltain suurlähetystöä sekä maailman seuratuin edustuston tili, joka kuuluu Venäjän Nato-edustustolle. Tokion suosio olisi todennäköisesti ollut vaikeata saavuttaa perinteisin keinoin. Sen sijaan Suomen kaltainen pieni maa voi pärjätä tässä kisassa olemalla kekseliäs ja ketterä. @FinEmbTokyo ei olekaan aivan tavallinen sivu, sillä siellä ajankohtaista ja japaninkielistä Suomi-tietoutta jakaa leijonapukuun sonnustautunut, seitsemänvuotiaan suomalaispojan näköinen piirroshahmo. Näistä lisää elokuussa.

Mikko Koivumaa
Head of Communications at Finn Church Aid

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone