Elonmerkki

Organisaatioviestinnän kannalta on tärkeää ymmärtää tunteiden suuri vaikutus ihmisten tekemiin päätöksiin. Aivorakenteiden tasolla järki ja tunteet kietoutuneet yhteen. Tunteellisesti värittyneet kokemukset jättävät meihin pysyvämpiä muistijälkiä.

Viestinnän tehokkuus on suoraan kytköksissä siihen millaisten tunteen – tiedostetun tai tiedostamattoman - se meissä herättää. Tätä kautta tunteet ovat yhdistettävissä viestinnän tehokkuuteen ja tavoitteellisuuteen sekä työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen.

Päivän puheenvuorot:

• Iida Mäkikallio
  Tunneilmastonmuutos. Suuntana tunneälykäs viestintä!
  Tänä vuonna, valtavien muutosten keskellä tunteidenkäsittelyn merkitys johtamisessa, viestinnässä ja jokaisen henkilökohtaisessa elämässä on tullut erityisen kirkkaasti näkyviin. Tässä puheenvuorossa psykologi, tunne- ja vuorovaikutusvalmentaja Iida Mäkikallio puhuu siitä, miksi tunnetaitojen merkitys korostuu tulevaisuudessa ja kuinka vaikuttavan viestinnän mahdollistavia tunnetaitoja voi kehittää. Mitä paremmin osaamme käsitellä tunteita itsessämme, sitä paremmin kykenemme tavoittamaan toisen tunnekokemuksen ja huomioimaan sen viestinnässämme.
  
  
• Lauri Domnick

  Kohti tunnekokemuksen luomista. Tiedosta, miltä organisaatiosi kuulostaa.
  Äänellä vaikutetaan ihmisiin paljon voimakkaammin, kuin monesti ajattelemme. Joka kerta kun yritys on äänessä – oli se puhetta, musiikkia tai muuta ympäristön ääntä – sillä on mahdollisuus vaikuttaa kuulijaansa. Puheenvuorossaan Lauri Domick avaa työkalu- ja tutkimuspakkiaan, jota on kerryttänyt 20 vuoden ajan työskentelystä äänen, musiikin ja asiakaskokemuksen parissa. Tärkeintä ei ole mitä sanot, vaan MITEN sen sanot.

• Janne Seppänen

  Kuvakieli elää ja kehittyy. Miten vaikutamme kuvilla tässä ajassa?
  Milloin viestintä koskettaa ja saa kiinnittymään? Milloin se puolestaan jää etäiseksi tai tulee kokonaan torjutuksi? Millä tavalla ihmiset ottavat vastaan visuaalista viestintää? Muodostamme näkemästämme tunnemielikuvia, joissa järki ja tunteet ovat samassa paketissa. Puheenvuorossaan Janne Seppänen avaa sitä, miksi laskemme jotkin kuvat lähelle, mutta toisia emme edes näe, vaikka ne olisivat suoraan edessämme? Tämä kysymys on niin onnistuneen kuin epäonnistuneen visuaalisen viestinnän ytimessä. Esimerkit tulevat organisaatioviestinnän, mainonnan ja journalismin alueilta.

• Lilly Korpiola & Henriika Maikku

  Vuorovaikutusälykäs viestintä resilienssin vahvistajana.
  Työelämä ja viestijän työpöytä ovat muuttuneet nopeasti koronan seurauksena. Poikkeuksellisina aikoina parhaiten ovat onnistuneet ne, jotka ovat oppineet ymmärtämään tunteiden merkityksen viestinnässä faktojen rinnalla. Elämme ennakoimatonta aikaa, jolloin psykologisen turvallisuuden ja resilienssin vahvistaminen organisaatiossa on välttämätöntä niin jaksamisen, työhyvinvoinnin kuin tuloksen tekemisen kannalta. Henriika Maikku ja Lilly Korpiola kirjoittavat parhaillaan kirjaa Viisaasta vuorovaikutuksesta. Heidän kehittämässään metodissa viestinnän ja organisaatiopsykologian teoriat yhdistyvät käytännön työkaluiksi, joihin pääset tutustumaan.

• Ari Lahtela

  Psykologinen turvallisuus ja turnauskestävyyden elementit.
  Viestinnällä on keskeinen rooli psykologisen turvallisuuden tekijänä. Kokemus turvallisuudesta on aina tunne, joka on tärkeä tunnistaa ja ymmärtää, sillä se vaikuttaa tiedostamatta tai tietoisesti toimintaamme. Tunne voi olla positiivinen, negatiivinen tai neutraali. Ymmärrys turvallisuuden tunteen merkityksen vaikutuksesta kasvanut viime vuosikymmeninä. Pandemian aikana se liittyy esimerkiksi siihen, miten ihmiset ottavat turvallisuusohjeistukset vastaan ja miten poikkeusoloissa jaksetaan elää. Muina aikoina turvallisuuden tunne vaikuttaa laajasti haluumme toimia ja vaikuttaa yhteiskuntaamme.

• Pauliina Airaksinen-Aminoff
  

  Syövyttävien tunteiden vaikutus viestinnän kirkkauteen.
  Itsetuntemuksella on tärkeä merkitys johtamisessa ja viestinnässä. Positiivisia tunteita osataan nykyaikana nostaa esiin, sillä tiedostamme, että negatiivisiin tunteisiin takertuminen on kuluttavaa. Silti on ajoittain välttämätöntä nostaa kissa pöydälle. Häpeä, syyllisyys ja muut tabutunteet ovat työelämästä monille tuttuja, vaikka ne mieluummin lakaistaan maton alle. Tässä puheenvuorossa Pauliina Airaksinen-Aminoff käy esimerkein läpi miksi myös viestinnän ammattilaisten on syytä havahtua salakavalasti syövyttäviin negatiivisiin tunteisiin. Sillä, jos ne saavat vallan, viestintä muuttuu harmaaksi.

• Taneli Hassinen & Riitta Väkeväinen
  

  Kriisin jälkeen viestinnältä vaaditaan herkkyyttä ja rohkeutta.
  Keväällä Huoltovarmuuskeskus (HVK) joutui huomion kohteeksi ns. maskikauppojen takia. Huoltovarmuuskeskuksessa on totuttu tekemään työtä Suomen eteen siitä enempää meteliä pitämättä. Nyt oltiinkin äkkiä valokeilassa ja päivä päivältä karvaamman julkisuusmylläkän keskellä. Riitta Väkeväinen aloitti Huoltovarmuuskeskuksen viestintäpäällikkönä kesäkuussa 2020. Hän keskustelee Taneli Hassisen kanssa siitä, minkälaisia tunnehaasteita viestijä kohtaa organisaatiossa, jossa toipuminen mainekriisistä on vielä alkuvaiheessa. Miten kannustaa haavoittunutta organisaatiota avautumaan ja rakentamaan rohkeasti mediasuhteita? Millaista sensitiivisyyttä viestijältä vaaditaan?

• Jukka Jusula
  

  Mielen softa: tunne äly – tunnista tunne.
  Älyätkö tunteesi ja tunnetko älysi? Mielikuvastomme ohjaa meitä, ja mielemme manipuloi älyämme. Kuinka pärjäämme itsemme kanssa? Onko ihminen viisas, älykäs vai tunteellinen? Kuka tai mikä ohjaa sinun kanssakäyntiäsi ja taitojasi siinä? Retoriikan mörkökeiju Jukka Jusula helistelee meitä miettimään miten voimme, vuorovaikuttaessamme itsemme ja muiden kanssa, käyttää sanoja ja tunteita mielen rakennuspuina.
  
  Päivän moderaattori: Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja, viestintävalmentaja Petro Poutanen.