Footer

Työnantaja – ota henkilöstöliikunta haltuun!

Uusimman Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa (81%) työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden. Olosuhteet ovat työpaikoilla hyvässä kunnossa, mutta liikettä lisäävä ja istumista vähentävä toimintakulttuuri tarvitsee lisää vahvistusta, eli arjen konkreettisia tekoja. Haasteena työpaikoilla on liikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seuranta. Yllättävää on, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista liikuntavastaavista kertoo, että henkilöstöliikunnan seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä.

Miten henkilöstöliikunta on sinun työpaikallasi hoidettu? Onko se henkilöstöetu, yksittäisiä satunnaisia toimenpiteitä vai osa tavoitteellista työhyvinvoinnin johtamista? Tästä kirjoituksesta löydät vinkkejä, miten työpaikalla lisätään liikettä ja otetaan henkilöstöliikunta osaksi työhyvinvoinnin kokonaisuutta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, varmista myös johdon tuki

Onko työpaikallasi tehty henkilöstöliikunnasta kirjallinen toimintasuunnitelma? Ellei sitä ole, aloita suunnittelusta. Työstä suunnitelma ryhmässä, jossa käsitellään muitakin työhyvinvointiin liittyviä asioita. Kirjaa vastuut osaksi laajempaa työhyvinvointisuunnitelmaa tai tee henkilöstöliikunnalle oma vuosisuunnitelma. Kirjallinen toimintasuunnitelma tuo toimintoihin suunnitelmallisuutta pitkälläkin aikavälillä, auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa ja helpottaa vaikuttavuuden seurantaa.

Kaikkia asioita ei tarvitse tehdä itse – hyödynnä työterveyshuollon osaaminen

Työterveyshuolto on hyvä kumppani henkilöstön liikuntakäyttäytymisen seurannassa, liikunnallisesti passiivisten aktivoimisessa ja terveysperusteisten liikuntaryhmien järjestämisessä. Huolehtikaa, että olette sopineet ja yhdessä kirjanneet työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan mitä yhteistyö liikunnan osalta tarkoittaa.

Varmista että liikettä tukevat olosuhteet ovat kunnossa, satsaa konkreettisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin!

Taloudellisen tuen ohella Henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Hyödyntääksenne hyviä olosuhteita kannattaa suunnitelmallisesti miettiä työyhteisön yhteisiä liikettä lisääviä konkreettisia toimintatapoja. Nämä muutokset eivät ole rahasta kiinni. Taukoliikutaanko teillä? Entä löytyykö aktiivisia kokouskäytänteitä? Kävelypalavereita? Portaat käytössä? Asiointipolkupyöriä? Mahdollisuuksia on monia!

Monipuolinen liikuntapalveluiden tarjonta mahdollistaa sopivan liikuntamuodon löytymisen

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan yleisin henkilöstöliikunnan tukemisen muoto ovat liikuntasetelit ja muut maksuvälineet, ne ovat käytössä 4/5 niistä työpaikoista, joissa tuetaan henkilöstön liikuntaa. Liikuntaseteleiden jakaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihmiset myös käyttäisivät niitä. Yleisimmin niitä käyttävät hyväkseen jo muutenkin aktiiviset liikkujat. Kannattaa siis miettiä muitakin keinoja tukea liikkeen lisäämistä – myös vähemmän liikkuvien ihmisten näkökulmasta.

Koko työpaikkaa koskevien liikuntatapahtumien järjestäminen on hyvä keino. Ne tukevat yhteisöllisyyttä ja innostavat liikkumaan uusien lajien parissa. Urheiluseurat ovat yksi mainio yhteistyötaho niin tapahtumien kuin lajikokeilujenkin järjestäjinä. Erilaiset liikuntakampanjat aktivoivat myös vähän liikkuvia matalalla kynnyksellä esimerkiksi työmatkaliikuntaan tai lisäämään liikettä arkeensa. Pisteitä voi olla jaossa niin portaiden kävelystä kuin aktiivisten taukojen pitämisestä. Taukoliikunnalla vaikutetaan varsinkin toimistotyössä ihmisten vireyteen ja jaksamiseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon.

Huolehdi seurannasta, jolla todennat henkilöstöliikunnan vaikuttavuuden

Vuositasolla henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa noin 400 miljoonaa euroa. Henkilöstöliikunnan vaikuttavuuden todentamiseksi ja kehittämisen tueksi tarvitaan enemmän seurantaa. Seuraa asetettuja tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista, henkilöstön liikunta-aktiivisuutta ja muita liikuntatoiminnan tilastoja sekä pitkällä aikavälillä esimerkiksi sairauspoissaolojen kehitystä. Liikuntapalveluiden toimintojen laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota, kysymällä työntekijöiden tyytyväisyyttä olemassa oleviin palveluihin sekä ehdotuksia ja odotuksia tulevaan.

Viesti kaikesta hyvästä mitä on tarjolla!

Älä oleta ihmisten tietävän ja muistavan kaikki tarjolla olevat liikuntamahdollisuudet. Sisällytä liikunnasta viestiminen työpaikan muuhun viestintään ja mieti missä mahdolliset pullonkaulat voivat olla, jos viestit eivät tavoita ihmisiä. Parhaiten työntekijät tavoittavat henkilöstöliikuntabarometrin mukaan intra, työkavereiden keskinäinen puskaradio sekä sähköposti.

Mitä jokainen meistä voi itse tehdä?

Työyhteisön jäsenenä kukin meistä voi tarttua aktiivisesti tarjottuihin mahdollisuuksiin. Kokeilla ja löytää juuri sen itselle parhaan tavan liikkua. Kannattaa pyytää myös työkaveri mukaan – kaksin tai ryhmässä liikkuminen on vieläkin hauskempaa ja liikkeelle tulee lähdettyä varmemmin, vaikka pienessä räntäsateessakin!

Satu Ålgars
Työyhteisöliikunnan asiantuntija,
Olympiakomitea
satu.algars@olympiakomitea.fi

Hyppää mukaan Soprano-konsernin harjoittelijaohjelmaan

AMK-opiskelija tartu tilaisuuteen ja hae mukaan Soprano-konsernin harjoittelijaohjelmaan

Sopranon harjoittelijaohjelman tarkoitus

Tarjoamme opiskelijoille haasteita niin kotimaisten asiakkaidemme osaamisen kehittämisessä kuin työelämän koulutuspalveluiden kansainvälisillä markkinoilla.

Voit tehdä opinnäytetyön Soprano-konsernissa, saada mielenkiintoisen harjoittelupaikan tai työmahdollisuuden valmistuttuasi. Hankit monipuolista ja arvostettua kokemusta pörssiyhtiön palveluksessa. Harjoittelu voi johtaa työllistymiseen konsernissa.

Haasta itsesi ja meidät! Olemme viemässä koulutuspalvelumme digiaikaan tarjoamalla asiakkaillemme entistä parempia ja tehokkaampia oppimisratkaisuja.

Harjoittelijaohjelman toteutus

  • Harjoittelijaohjelma on tarkoitettu AMK-opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet noin puolet opinnoistaan.
  • Harjoitteluohjelmamme perustuu jatkuvan oppimisen ja kehittymisen periaatteille. Ohjelman aikana on mahdollista edetä erilaisiin tehtäviin oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Haasteet ja vastuu kasvavat sinun taitojesi ja kiinnostuksesi mukana!
  • Jokaiselle harjoittelijalle nimetään mentori ja räätälöidään tavoitteet harjoittelun alussa. Perehdytämme sinut tehtävääsi, ohjaamme työtäsi ja esimiehesi valmentaa sinua, jotta opit ja voisit onnistua tehtävässäsi.
  • Harjoittelu kestää 3-6 kk. Toivomme harjoittelun alkavan tammikuussa 2018.
  • Harjoittelujakso suoritetaan Soprano-konsernin tiloissa Helsingissä.
  • Tarjoamme harjoittelijoille mm. mahdollisuuden suorittaa Digital Marketing Instituten Certified Digital Marketing Professional -ohjelman

Ohjelmassa harjoittelijat pääsevät tutustumaan ainakin seuraaviin tehtäviin:

  • Videotuottaja (suunnittelee tuotannon tiimin kanssa, pitää kiinni aikataulusta ja budjetista, videoi ja editoi materiaalin ja lataa valmiin tuotteen portaaliin)
  • Projektiassistentti (avustaa projektin johtajaa ja sisällön tuottajaa, työstää storyboardin pohjalta kurssimateriaalin videointia varten, halua ymmärtää oppimisen pedagogiikkaa)
  • Projektipäällikkö (vastaa yksittäisten digitalisointiprojektien toteuttamisesta)
  • Tapahtumamarkkinointi (vuotuisen ison asiakastilaisuuden sekä asiakasaamujen uudistaminen, suunnittelu ja markkinointi)
  • Myynti ja markkinointitehtävät (markkinoinnin automaatio)

Arvostamme hakijassa

  • Oma-aloitteellisuutta, joustavuutta, organisointikykyä ja oman ajan hallintakykyä
  • Hyviä tiimityötaitoja ja lean osaaminen on eduksi
  • Alaan liittyvien ohjelmisto- ja verkkoapplikaatioiden osaamista
  • Teknisen dokumentaation ymmärtämistä
  • Hyviä viestintätaitoja, erityisesti suomen ja englannin kielen taitoa
  • Kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, mutta huolehtia myös yksityiskohdista

Kiinnostuitko Soprano-konsernin harjoittelijaohjelmasta?

Lähetä hakemus 3.12.17 mennessä osoitteella: tyohakemukset@tieturi.fi
Lisätietoja saat Thomasilta: thomas.koponen@soprano.fi

Soprano-konserni

Soprano on pörssiyhtiö, jonka tytäryhtiöiden toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että asiakkailla on riittävä osaaminen oman strategiansa toteuttamiseen. Ne kouluttavat yritysten ja organisaatioiden henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla. Tunnetut brändimme ovat ICT-koulutuksissa Tieturi ja Informator, johtamis- ja esimiesvalmennuksissa Johtamistaidon opisto JTO, tutkinnoissa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä MIF (Management Institute of Finland) ja viestinnässä Infor.

Viime vuonna koulutuksiimme osallistui yli 20 000 henkilöä 2 500 asiakasyritystä / organisaatiota. Liikevaihtomme oli 17 M€ ja palveluksessamme oli 90 henkilöä. Toimipisteemme sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, ja lisäksi järjestämme koulutuksia maailmanlaajuisesti.

Viemme koulutusta pilveen. Tarjoamme asiakkaille ajasta ja paikasta riippumatonta koulutusta ja yksilöllisiä opintopolkuja hyödyntäen oppimisalustan älyteknologiaa. Tavoitteenamme on käynnistää tutkintojen vienti vuonna 2018 hyödyntäen kansainvälisesti arvostettua suomalaista pedagogista osaamista, omia koulutussisältöjämme ja pitkäaikaista kokemustamme koulutusviennistä.

 

Inhoatko sinäkin työpaikkasi järjestelmiä?

Jos sinulta on kulunut tuntitolkulla työaikaa järjestelmien kanssa tappeluun, et ole yksin. Itse asiassa, jos olet keskivertosuomalainen, todennäköisesti inhoat työpaikkasi järjestelmiä. Liittyipä tietojärjestelmä työajanseurantaan, laskutukseen tai projektinhallintaan, ne yleensä ovat kaikki hirveitä.

tunti-tolkulla-työaikaa-eri-järjestelmiin-mif

Mikä niissä sitten niin inhottaa? Yksi yleisimmistä syistä takkuisuuteen on yksinkertaisesti riittämätön osaaminen. Kun perehdytys hoidetaan työpaikalla puolivillaisesti, joutuu tärkeän järjestelmän käytön opettelemaan kantapään kautta. Apua huhuillaan milloin kollegalta, milloin IT-henkilöltä, milloin keneltä tahansa ohikulkijalta. Pahimmillaan koko organisaatiossa on vain yksi tai kaksi ihmistä, jotka osaavat riittävän hyvin käyttää kalliita järjestelmiä.

Juuri tähän ongelmaan tarttui poliklinikan vastuuhoitaja Eeva Kujansuu-Laine MIF Sote Lean Master -koulutuksen kehittämisprojektissaan. Organisaationsa Effica-potilastietojärjestelmän pääkäyttäjänä hän halusi laatia sellaisen perehdytysoppaan, josta kaikki löytävät tarvitsemansa avun. Nyt 80-sivuinen, kuvakaappauksista ja tekstiselitteistä koostuva opas löytyy jokaisen työntekijän koneelta.

“On tärkeää, ettei potilastietojärjestelmään liittyvä osaaminen ole vain yhden ihmisen takana. Kenen tahansa vastaanottotyötä tekevän ammattilaisen tulee päästä nopeasti tarvitsemansa tiedon ääreen”, Kujansuu-Laine toteaa.

Perehdytysoppaan tekeminen on valtava urakka, jossa toiminnallisuuden kannalta keskeistä on testaaminen. Mikään ei ole turhauttavampaa, kuin huonosti laadittu ohjeistus. Niinpä Kujansuu-Laine testautti joka ikisen perehdytysoppaan kohdan 1-3 kollegallaan. Hän teki poikkisuunnassa yhteistyötä poliklinikan eri ammattiryhmien kanssa selvittääkseen, mihin tarkoitukseen järjestelmän eri lomakkeita käytetään. Näiden tietojen pohjalta Kujansuu-Laine loi koontisivun perehdytysoppaan alkuun, josta näkee yhdellä vilkaisulla järjestelmän rakenteen ja pääsee navigoimaan suoraan itselleen tärkeään kohtaan.

“Tavoitteeni on yksinkertainen. Haluan, että ihminen joka ei osaa tehdä tiettyä asiaa, osaa ohjeideni perusteella sen tehdä”, Kujansuu-Laine summaa.

Kustannussäästöjä ja yhtenäisiä käytäntöjä

Yksi perehdytysoppaan tuomista tärkeimmistä hyödyistä on kirjauskäytäntöjen yhtenäistyminen. Eri ihmisten tekemät kirjaukset ovat nyt yhdenmukaisempia, eikä kenenkään tarvitse jälkikäteen lähteä selvittelemään osaamisen puutteesta johtuvia epäselviä kirjausmerkintöjä. Tämä heijastuu suoraan potilaan palvelukokemukseen.

“Oikeasta paikasta löytyy oikea tieto. Se on tärkeä hyöty”, Kujansuu-Laine kommentoi.

Hänen mukaansa organisaatio hyötyy merkittävästi siitä, että työntekijöillä on riittävä järjestelmäosaaminen. Kallisarvoista työaikaa säästyy, kun tekijä pääsee itse hakemaan tiedon, eikä aikaa hukkaannu myöskään neuvojalta.

Perehdytysopas on saanut jo paljon palautetta. Vanhat työntekijät ovat olleet iloisia, kun ovat saaneet kunnon ohjeet muistinvirkistykseksi. Uudet työntekijät puolestaan ovat saaneet kirjallisen oppaan perehdytyksensä tueksi. He ovat usein jopa tulostaneet ohjeet paperille. Kujansuu-Laine on jo tartuttanut kipinää eteenpäin.

“Esittelin juuri perehdytysopasta erääseen toiseen osaamiskeskukseen. He aikovat nyt tehdä myös oman perehdytyskansionsa ja saavat tästä siihen hyvää pohjaa”, hän iloitsee.

Välillä suuriin pulmiin on helppo ratkaisu. Vai eikö sinustakin olisi hienoa, jos sinulla olisi räätälöidyt ohjeet työpaikkasi järjestelmien käyttöön?

 

Teksti: Adèle Couavoux
Haastateltava: asiantuntijasairaanhoitaja/ Effica pääkäyttäjä Eeva Kujansuu-Laine, Liedon kunta, Liedon vastaanottopalvelut

MIFin Sote Lean Master -ohjelma antaa uutta näkökulmaa toiminnan kehittämiseen ja opettaa soveltamaan kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja työkaluja. Kehitysohjelma soveltuu yksityisen ja julkisen puolen sote-organisaatioissa työskenteleville. Erittäin suositussa Sote Lean Master -ohjelmassa on tällä hetkellä yli 300 osallistujaa ympäri Suomen. Katso lisätiedot ja tulevat kurssiajat ja -paikkakunnat >>

Parempaa vähemmällä: turhuudet pois sote-alalta

Pysyvästi parempaa vanhustenhoitoa

Sote-uudistus avaa monia bisnesmahdollisuuksia

 

Muutosturvakoulutukset – työllistymistä edistävät koulutukset

Uudistettu työsopimuslaki velvoittaa työnantajan maksamaan irtisanotulle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta. Uudistus edesauttaa irtisanottua työntekijää ponnistamaan kohti uusia mahdollisuuksia entistä paremmin. Tutustu muutosturvan infopakettiin.

Meiltä löydät toimistoväen muutosturvakoulutukset kätevästi yhdestä paikasta. Tutustu alla oleviin valmiisiin muutosturvapaketteihimme tai ota meihin yhteyttä niin mietitään yhdessä paras ratkaisu.

 

infor.fi-intohimona-viestinta-logo

Intohimona viestintä.

Valmennamme intohimolla ja vankalla osaamisella sinua menestymään ja loistamaan työelämässä.

Ajankohdat, paikat ja ilmoittautumisen löydät kunkin koulutuksen omalta sivulta. Mainitse ilmoittautuessasi lisätietokentässä ”Muutosturvapaketti 600 € / Muutosturvapaketti 4000 €” sekä minkä koulutuksen yhdistät mukaan, jos paketti muodostuu useammasta kurssista.

Digitaalinen viestintä

Muutosturvapaketti 4000 €

 

Johtamistaidon-opisto-jto.fi

Osaaminen on meidän juttu.

Luomme sinulle kilpailukykyä ja autamme uusille urille. Valitse alta sinulle sopivin muutosturvapaketti – tai ota yhteyttä meihin ja räätälöimme sinulle oman paketin.

Ajankohdat, paikat ja ilmoittautumisen löydät kunkin koulutuksen omalta sivulta. Mainitse ilmoittautuessasi lisätietokentässä ”Muutosturvapaketti 600 € ”Muutosturvapaketti 2500 € / Muutosturvapaketti 3500 € / Muutosturvapaketti 5000 €” sekä minkä koulutuksen yhdistät mukaan, jos paketti muodostuu useammasta kurssista (esim. Syvennä esimiestaitojasi).

Henkilöstön johtamisen, esimies- ja henkilöstötyön sekä työlainsäädännön valmennukset

Muutosturvapaketti 2500 €

Muutosturvapaketti 3500 €

Muutosturvapaketti 5000 €

Näistä saat vaikka uuden ammatin

Muutosturvapaketti 5500 €

Muutosturvapaketti 6000 €

Muutosturvapaketti 7000 €

Haluatko syventää esimiestaitojasi päivän tai useamman valmennuksella?

Muutosturvapaketti 600 €

  • Syvennä esimiestaitojasi on esimiehen reittikartta, josta voit valita sinulle parhaiten soveltuvat teemapäivät: Muutosturvapaketti 600 € (norm. 790 €)
    • Järjestämme valmennuspäivän, kun osallistujia on vähintään 4.

Tai ole yhteydessä minuun ja katsotaan sinulle sopivin kokonaisuus:

Pirjo Jääskeläinen, Johtamistaidon opisto JTO

Pirjo Jääskeläinen
Tuoteryhmäpäällikkö
+358 50 408 8075
pirjo.jaaskelainen@jto.fi

 

 

 

Management-Institute-of-Finland-sisaryritys-Tieturi.fi

Tieturista kunnon vastiketta muutosturvalle

Tieturi haluaa tukea uraasi! Hyödynnä alta osaamisesi vahvistamisessa muutosturvaan suunnitellut pakettimme – tai ota yhteyttä ja räätälöimme juuri sinulle oman paketin.

Ajankohdat, paikat ja ilmoittautumisen löydät kunkin koulutuksen omalta sivulta. Mainitse ilmoittautuessasi lisätietokentässä ”Muutosturvapaketti 2000 € / Muutosturvapaketti 3000 € / Muutosturvapaketti 4000 €” sekä minkä koulutuksen yhdistät mukaan, jos paketti muodostuu useammasta kurssista.

Sertifioitumalla todistat osaamisesi työmarkkinoilla

Muutosturvapaketti 2000 €

Muutosturvapaketti 3000 €

Muutosturvapaketti 4000 €

Koodausta osaavalle on kysyntää

Tekniset taidot kuntoon

Ja jos näistä ei löytynyt, niin ota yhteyttä – räätälöidään juuri sinulle sopiva paketti!

Tieturi-Emilia-Hämäläinen-ota-yhteyttä-tieturi.fi

Emilia Hämäläinen
Sales Representative – Outbound Sales
+358 50 463 3805
emilia.hamalainen(at)tieturi.fi

 

 

 

Johanna Niittula
Sales Representative – Outbound Sales
+358 400 949 099
johanna.niittula(at)tieturi.fi

 

 

 

Työsopimuslaki mahdollistaa työllistymistä edistävän koulutuksen

Työsopimuslakia on uudistettu, jotta se auttaisi aiempaa paremmin irtisanottua työntekijää ponnistamaan kohti uusia mahdollisuuksia. Uudistettu työsopimuslaki velvoittaa työnantajan maksamaan irtisanotulle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta.

Tutustu alla olevaan muutosturvan infopakettiin, kuka on oikeutettu työnantajan maksamaan koulutukseen, minkälaista koulutus voi olla ja miten konkreettisesti edetä, kun haluaa parantaa työllistymismahdollisuuksia koulutuksen avulla.

Tutustu myös laajan työllistymistä edistävään koulutus- ja valmennustarjontaamme tai ota meihin yhteyttä niin mietitään yhdessä paras ratkaisu.

Muutosturvan infopaketti

Kuka on oikeutettu työnantajan maksamaan koulutukseen?

Lain mukaan työnantajan maksamaan koulutukseen tai valmennukseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka ovat työskennelleet ainakin 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta ja tulevat irtisanotuiksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Minkälaista koulutuksen on oltava?

Koulutus voi olla työnhakuvalmennusta, työntekijän ammattitaidon päivittämistä tai koulutusta täysin uudenlaisiin tehtäviin. Tärkeintä on, että koulutus edistää irtisanottavan työllistymistä. Koulutus voi olla yksilöllisesti kullekin irtisanotulle räätälöityä tai suuremmille ryhmille järjestettyä.

Kuka päättää koulutuksen sisällöistä?

Työnantaja päättää koulutuksen sisällöistä – tai sopii irtisanotun kanssa siitä, että tämä voi itse valita haluamansa koulutuksen tai valmennuksen ja työnantaja vain maksaa sen joko kokonaan tai osittain.

Minkä arvoista koulutuksen pitää olla?

Työnantajalla on velvollisuus tarjota irtisanottavalle koulutusta tai valmennusta, joka vastaa arvoltaan joko yhden kuukauden laskennallista palkkaa tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota – näistä vaihtoehdoista valitaan se, kumpi on suurempi. Jos irtisanottavan työntekijän kuukausipalkka vaihtelee, määräytyy valmennuksen tai koulutuksen arvo keskimääräisen kuukausipalkan mukaan.

Koulutuksen arvo voi olla suurempi kuin koulutukseen osallistuvan kuukausipalkka. Tällöin koulutukseen osallistuva voi maksaa itse ylimenevän osan tai sopia työnantajan kanssa siitä, että työnantajan osuus on laissa määrättyä suurempi.

Milloin koulutus tai valmennus on järjestettävä?

Koulutus tai valmennus on lain mukaan järjestettävä pääsääntöisesti kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päätyttyä. Poikkeuksena aikarajasta voivat olla tilanteet, joissa koulutus jatkuu kahden kuukauden aikarajan yli koulutuksen toteuttajan aikataulun takia tai sopivaa valmennusta tai koulutusta ei ole saatavissa aikarajassa.

Mitä hyötyä muutosturvasta on irtisanovalle työnantajalle?

Irtisanomistilanne on merkittävä stressitilanne koko organisaatiolle: sekä irtisanottaville että organisaatioon jääville. Onkin erityisen tärkeää hoitaa tilanne mahdollisimman hyvin ja tukea irtisanottavia avaamaan uusia ovia työurallaan.

Työnantaja voi koulutusta ja valmennusta tarjoamalla vahvistaa myönteistä työnantajamielikuvaansa. Lisäksi muutosturva auttaa konkreettisesti irtisanottavaa henkilöstöä työllistymään helpommin ja nopeammin. Se myös helpottaa organisaatioon jäävien sopeutumista sekä vähentää merkittäviä kustannusriskejä (mm. työttömyyseläke).

On myös huomattava, että laki velvoittaa työnantajaa tarjoamaan muutosturvakoulutusta: lain noudattamatta jättämisen seurauksena työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan summan.

Miten irtisanotun tulee edetä kun täyttää muutosturvan ehdot ja haluaa osallistua koulutuksiimme?

  • Keskustele työnantajasi kanssa ja selvitä, miten muutosturvakoulutuksia on työpaikallasi päätetty tarjota. Voit kertoa heille omista toiveistasi ja suunnitelmistasi.
  • Tutustu laajaan koulutus- ja valmennusvalikoimaamme ja valitse omaa uraasi ja työllistymistäsi parhaiten tukevat kurssit tai valmennukset. Neuvomme sinua mielellämme sopivan kokonaisuuden etsimisessä.
  • Sovi työnantajasi kanssa työnantajan maksamista kursseista.
  • Ilmoittaudu kursseille ja avaa ovi uudelle uralle!

Parempaa vähemmällä: turhuudet pois sote-alalta

Poliitikkojen päätöksenteko takkuaa, mutta tulevan sote-uudistuksen pääperiaatteet lienevät jo selvät. Halutaan parempaa vähemmällä. Vaikka vellova epävarmuus on monelle rasite, rohkeimmat toimijat käyttävät odotusajan hyväkseen ja tarkastelevat nyt kriittisesti omia toimintatapojaan. Näin ollaan toimittu myös Kymenlaaksossa, jossa Lean-kehys taipuu asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lean on ajattelumalli, joka keskittyy seitsemän eri turhuuden poistamiseen. Tavoitteena ovat aina entistä tyytyväisempi asiakas, pienemmät toimintakustannukset ja parempi laatu.

parempaa-vahemmalla-turhuudet-pois-sote-alalta-mif-photo-by-daan-stevens

“Leanin avulla silmät ovat auenneet hukan löytämiselle lähes joka prosessista”, kommentoi Tommi Reiman. Hänet on hiljattain nimetty ikäihmisten palvelujen muutosagentiksi Kymenlaakson maakuntaan. Reiman kertoo soveltavansa lean-menetelmää myös kokonaan uusien toimintamallien muodostamisessa.

Reiman sekä Pohjois-Kymen sairaalan apulaisosastonhoitaja Teija Lemmetti ovat olleet avainasemassa omien yksiköidensä palveluprosessien kehittämisessä. MIFin Sote Lean Master -koulutuksen yhteydessä he toteuttivat kehittämisprojektin, jonka kohteeksi valikoitui Kouvolan terveysaseman vuodeosaston sekä ikäihmisten kotiutusyksikön välinen prosessi. Kehittämisprojektissa ajatuksena oli yksiköiden sisäisten työprosessien lisäksi kehittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä asiakasnäkökulmasta.

“Isona tavoitteena oli tehostaa ikäihmisten kotiutumisia eri sote-yksiköistä. Kokonaisuuteen liittyi kymmeniä yksiköitä ja satoja työntekijöitä. Kaikkea ei olisi voinut millään korjata kerralla, joten päädyimme keskittymään pienemmän osaprosessin kehittämiseen”, Lemmetti kertoo. He järjestivät Reimanin kanssa kolme työpajaa moniammatilliselle sote-toimijoiden joukolle. Työpajojen aikana osallistujat pääsivät pureutumaan omiin työprosesseihin ja ongelmien syihin. Tuloksena löytyi konkreettisia kehittämiskohteita, ja tietoa on hyödynnetty aina maakuntatasolla asti.

Tärkeintä on palveluiden tasalaatuisuus

Yksi tärkein onnistumisen mittari sosiaali- ja terveydenhuollossa on palveluiden tasalaatuisuus. Hoidon taso ei saa vaihdella sen mukaan, kuka on vuorossa tai millä päällä vastaanottava ammattilainen sattuu olemaan.

“Havaitsimme, että asiakkaiden terveyttä, toimintakykyä ja tilannetta ei arvioida samoin kriteerein kaikissa kotiutuksiin kytköksissä olevissa yksiköissä”, toteaa Lemmetti kehittämisprojektin tuloksista.

Toinen merkittävä parannuskohde löytyi potilastiedoista. Lemmetti ja Reiman huomasivat, että asiakkaan tilanteeseen liittyvät tiedot eivät seuraa täydellisinä siirtyessä hoitoyksiköstä toiseen. Jo pelkästään näihin pureutumalla voidaan tarjota asiakkaille merkittävästi parempaa hoitoa.

“Pienien asioiden muuttaminen tuottaa pidemmällä aikavälillä isompia hyötyjä ja säästöjä”, kommentoi Lemmetti. Pieniä parannuksia pystyy aina tekemään, ja samalla kasvaa henkilökunnan motivaatio oman työn kehittämiseen.

MIFin Sote Lean Master -ohjelma antaa uutta näkökulmaa toiminnan kehittämiseen ja opettaa soveltamaan kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja työkaluja. Kehitysohjelma soveltuu yksityisen ja julkisen puolen sote-organisaatioissa työskenteleville. Erittäin suositussa Sote Lean Master -ohjelmassa on tällä hetkellä yli 300 osallistujaa ympäri Suomen. Katso lisätiedot ja tulevat kurssiajat ja -paikkakunnat >>

Teksti: Adèle Couavoux

Haastateltavina:

apulaisosastonhoitaja-Teija-Lemmetti-MIF-SOTE-Lean-Master-osallistujaTeija Lemmetti
apulaisosastonhoitaja
Pohjois-Kymen sairaala

 

 

 

ikaihmisten-palvelujen-muutosagentti-Tommi Reiman-MIF-SOTE-Lean-Master-osallistuja
Tommi Reiman
ikäihmisten palvelujen muutosagentti
Kymenlaakson maakunta

Lisää ajankohtaisia SOTE-kirjoituksia:

Kehittämistyö vaatii sitoutuneen henkilöstön

Sote-alan prosessit uudistuvat Lean-menetelmällä

SOTE-uudistuksiin varaudutaan yli toimialarajojen

 

Pysyvästi parempaa vanhustenhoitoa

Janakkala on keskikokoinen kunta Kanta-Hämeessä, jossa vanhustyön kehittäminen on otettu tosissaan. Viimeaikaiset ponnistukset kotikuntoutuksen kehittämiseksi ovat tuoneet kunnan ikääntyville ihmisille merkittävää helpotusta kotona asumiseen.

sote-uudistuksella-pysyvästi-parempaa-vanhustenhoitoa-mif“Osana palvelu-uudistusta vanhukset voivat nyt ohjatusti kuntoutua kotona. Tavoitteet ovat arkisia asioita. Halutaan vaikka kohottaa fyysistä kuntoa niin, että päästään itse hakemaan kirjeet postilaatikolta”, kertoo kehityshankkeen vetäjä Tanja Sillanpää. Hän työskentelee palveluohjauksen ja kotihoidon parissa Janakkalan kunnan ikääntyneiden palveluissa.

Vanhusten kotihoitoon liittyvä palvelu-uudistus syntyi osana Tanja Sillanpään MIF Sote Lean Master -kurssin lopputyötä. Ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämistyössä oltiin havaittu väliinputoajien ryhmä kunnan ikääntyneiden parissa. Yhtäällä olivat aktiiviset vanhukset, jotka ovat oma-aloitteisia, osallistuvat järjestettyyn toimintaan ja voivat fyysisesti ihan hyvin. Toisaalla taas olivat ne vanhukset, joiden toimintakyky on huomattavasti heikentynyt ja he ovat raskaiden palveluiden piirissä. Sillanpään visioima palvelu-uudistus puolestaan on ensisijaisesti suunnattu sellaisille ikääntyneille ihmisille, joiden toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt, esimerkiksi kaatumisen tai sairastumisen seurauksena.

“Tavoite on yksinkertainen: viivästyttää asiakkaiden palveluihin ohjautumista. Asiakkaamme eli ikäihmiset huomaavat kotikuntoutusjakson aikana, kuinka omalla toiminnalla voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen”, Sillanpää toteaa. Asiakkaat puolestaan iloitsevat, kun pystyvät jälleen omatoimisesti vaikka käymään kaupassa tai laittamaan ruokaa.

“Näin päivittäisessä työssäni, että ihan pienillä asioilla voitaisiin vaikuttaa siihen, ettei tämäkään ikääntyvä ihminen tarvitsisi näitä raskaita palveluita. Se oli vahva motivaattori lopputyön taustalla”, Sillanpää kommentoi. Nyt kotikuntoutuksen kehittäminen on otettu pysyväksi osaksi Janakkalan ikääntyneiden palveluita.

Lean-ajattelussa karsitaan turhat pois

MIF Sote Lean Master -koulutuksesta Tanja Sillanpää arvioi saaneensa erityisen hyvät eväät hukkien tarkasteluun. Lean-ajattelussa pyritään keskittymään olennaiseen ja vähentämään turhia työvaiheita, joita terveydenhoidossa esimerkiksi ovat ylimääräiset välikädet läheteketjussa. Tärkeää koulutuksen onnistumisen kannalta olivat mukaansatempaavat vetäjät, jotka tartuttivat Sillanpäälle innostusta omaa hanketta kohtaan jokaisen lähiopetuspäivän jälkeen.

“Palkitsevinta on ollut huomata, miten hyvin asiakkaat ovat ottaneet vastaan uudistuneen kotikuntoutuksen. He näkevät hyödyt nopeasti omassa arjessaan”, Sillanpää iloitsee. Myös työyhteisössä hanke on kirvoittanut hyvää palautetta. Kotihoitoon liittyvä kuntoutusideologia on levinnyt yhteisössä hyvin, mikä heijastuu hitaasti myös asiakkaiden maailmankatsomukseen.

“Suomessa ehkä ikäihmisillä on usein sellainen mielentila että “minä saan hoitoa, minua hoidetaan”, ja se oma aktiivisuus unohdetaan. Ajatusmaailman muuttaminen ei ole helppoa, mutta tämä prosessi on siihen hyvä askel”, Sillanpää summaa.

 

MIFin Sote Lean Master -ohjelma antaa uutta näkökulmaa toiminnan kehittämiseen ja opettaa soveltamaan kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja työkaluja. Kehitysohjelma soveltuu yksityisen ja julkisen puolen sote-organisaatioissa työskenteleville. Erittäin suositussa Sote Lean Master -ohjelmassa on tällä hetkellä yli 300 osallistujaa ympäri Suomen. Katso lisätiedot ja tulevat kurssiajat ja -paikkakunnat >>

Teksti: Adèle Couavoux
Photo by Alex Harvey on Unsplash

Advisory Team vahvistaa osaamistamme

Management Institute of Finland MIF Oy haluaa olla osaamisen kehittämisen suunnannäyttäjä. Päämäärämme on tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaisia, elämyksellisiä ja vaikuttavia henkilöstön kehittämispalveluita.

Teemme aktiivisesti työtä täyttääksemme tämän lupauksemme. Viime keväänä riveihimme astui ajatusjohtaja Satu Koivisto ja tänä syksynä meillä aloittaa toimintansa pedagogiikan, johtamisen, viestinnän ja digitalisaation huippuasiantuntijoista koostuva Advisory Team.

 

Olemme ylpeitä saadessamme julkistaa Advisory Teamin kokoonpanon sen ensimmäisenä toimintavuotena:

  • Lapin yliopiston dosentti ja tutkimusjohtaja Marko Kesti, jolla on vahva osaaminen johtamisen, työhyvinvoinnin, vaikuttavuuden sekä koulutuksen pelillistämisen alueilta.
  • HAMKin yliopettaja, R&D manager, PhD Essi Ryymin, joka tuo tiimiin osaamista erityisesti verkostoissa oppimisesta, digitaalisesta pedagogiikasta sekä tulevaisuuden työelämän taitojen kartoittamisesta.
  • Jyväskylän yliopiston viestinnän professori Anu Sivunen, jonka osaaminen ulottuu virtuaalimaailmojen käytöstä työelämässä erilaisten työtilojen mahdollistamaan vuorovaikutukseen sekä uusien työtapojen, johtamisen ja viestintäteknologian tarkasteluun.
  • Maailman ensimmäinen pelillistämisen professori Juho Hamari Tampereen teknillisestä yliopistosta. Juho on tarkastellut pelejä esimerkiksi taloustieteen, psykologian ja tietojärjestelmätieteen kontekstissa ja tuo tiimiin näkemyksiä pelillistämisen mahdollisuuksista tulevaisuuden koulutuksissa.
  • Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen projektijohtaja, Ratkaisu 100 innovaatiokilpailun johtaja Päivi Hirvola, jolla on laaja-alaista kokemusta kokeilukulttuurin edistämisestä ja yhdessä oppimisen kehittämisestä.
  • Diakissa sulautuvan oppimisen ja digitaalisen pedagogiikan yliopettajana toimiva Olli Vesterinen. Olli tuo tiimiin osaamista mm. pedagogisesti mielekkäästä digioppimisesta.

Advisory Team yhdistää Management Institute of Finland MIF Oy:n vision, asiakkaidemme tarpeet sekä tiedemaailman uusimmat löydökset.

 

Teamin toiminnalla on neljä päätavoitetta:

  1. Tuoda uusin oppimiseen, opetusmenetelmiin, vaikuttavuuteen sekä sisältöalueisiimme liittyvä tutkimustieto osaksi toimintaamme: Haluamme edistää suomalaista työelämää viimeisimmän tutkimustiedon avulla.
  2. Kehittää opetusmenetelmiämme yhä monipuolisemmiksi: Haluamme olla edelläkävijä aikuispedagogiikan saralla.
  3. Kehittää koulutusten vaikuttavuutta ja sen mittaamista: Meille on ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksemme tuottavat todellista hyötyä asiakasorganisaatioillemme.
  4. Kehittää suomalaista työelämää yhdessä: Me uskomme, että oppiminen on sosiaalinen prosessi. Haluamme luoda uusia keinoja jakaa tietoa sekä oppia yhdessä erilaisissa verkostoissa.

Tiimi tapaa noin kolme kertaa vuodessa keskustellakseen vaihtuvista teemoista. Ensimmäisen toimintavuoden teemoina on mm. tulevaisuuden työelämän kompetenssit, pedagogisesti mielekäs digioppiminen sekä pelillisyys opetuksessa ja oppimisessa.

Järjestämme advisory teamin toiminnan ympärille myös avoimia tilaisuuksia, joihin olet tervetullut. Näistä tilaisuuksista tiedotamme myöhemmin, joten pysy kuulolla!

Lisätietoja antaa:

Satu Koivisto | Management Institute of Finland

Satu Koivisto
Ajatusjohtaja, tutkimuspäällikkö
Management Institute of Finland MIF Oy | Soprano Oyj
+358 50 380 5470
satu.koivisto@mif.fi

 

 

(Päivi Hirvolan kuva: Miikka Pirinen, Anu Sivusen kuva K-S Foto).

Viestinnästä vauhtia OP:n digiloikkaan

Nyt mennään eikä meinata. OP on ottanut ja tulee ottamaan isoja askelia digitaalisuus kumppaninaan.

viestinnästä-vauhtia-op-digiloikkaan-photo-by-emre-karatas-min

Rohkeus ohjaa tekemistä, kun raja-aidat kaatuvat. Sairaaloita, sähköautoja ja start-upeja – vanhalta finanssitalolta.

Teot ovat viestintää. Kun johdolla on rohkeutta toimia ja strategia on selvä, kannattaa viestintäväen seistä tukevasti rinnalla (tai oikeastaan juosta). Ja nauttia siitä, että merkityksiä ja tarinoita löytyy.

Viestinnällistä tukea todella tarvitaan. Kun tapahtuu koko ajan ja monella eri rintamalla, ymmärryksen luominen, kokonaiskuvan päivittäminen ja kaiken kiteyttäminen nousee entistä suurempaan arvoon.

OP olemme me – pankkitoimihenkilöt, sairaanhoitajat, palvelumuotoilijat ja yrityspankkiirit. Aika heterogeeninen porukka, mutta kaikki asiakkaan asialla. Asiakkaan lisäksi meitä hitsaa yhteen johtaminen, viestintä ja OP:n olemus ja kulttuuri. Siinä on viestinnällä työsarkaa. Kun uudistuminen on määränpäänä, kannustaminen, kouluttaminen, ja innostaminen ovat yhä isompi osa meidän viestintäosastolaisten työtä. Rohkea ja uudistava strategia haastaa rohkeaan ja uudistuvaan viestintään.

Lisää aiheesta 20.9. Elonmerkissä. Puhumassa OP:n digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja, johtokunnan jäsen, Harri Nummela.

asiaa-op-digiloikasta-inforin-elonmerkki-tapahtumassa


Marika Gröhn

Viestintäpäällikkö
OP

 

 

 

Tuotteen alkuperä ja tullietuudet

Kansainvälisen kaupan kilpailutilanne kiristyy koko ajan.  Yritykset panostavat erilaisiin strategioihin markkinoilla pysyäkseen.

Tavaroita, jalostusta ja raaka-aineita hankitaan ympäri maailmaa ja valmiita tuotteita toimitetaan maailmalta suoraan asiakkaalle.

Jos EU on tehnyt kauppakumppanin maan kanssa sopimuksen alkuperään liittyvästä etuuskohtelusta, materiaalit ja tavarat voivat sukkuloida EU-rajojen yli tullitta.

 

Tuotteen alkuperä myynnin ja hankintojen kannalta

Oman tuotteen alkuperän selvittäminen on tärkeää, koska esim. EU-alkuperä on myyntitilanteessa kilpailuetu.  EU on tehnyt useiden maiden kanssa sopimuksen, jonka avulla asiakas voi ostaa EU-alkuperätuotetta ilman tullimaksuja.  Myös omat hankinnat voivat olla 0 % tullilla tehtyjen tullietuussopimuksien mukaan.

Valtaosa maailman valtioista kuuluu EU:n erilaisten tullietuusjärjestelyjen piiriin, kaupallisia päätöksiä tehtäessä on järkevää selvittää kumppanimaanhan liittyvä sopimukset.

Tulliluvat, nimikkeet ja dokumentointi

Jokaisen yrityksen tulee selvittää omaan tuotteeseensa liittyvät, alkuperään vaikuttavat tekijät. Ne ovat oleellisia tullilupia haettaessa, esim. alkuperän itsevahvistuslupaa kauppalaskulla. Oleellinen osa on myös tuotteen tullinimike, koska tiedon takaa löytyy erilaisia tietoja mm. tuontikiellot.

Vaadi asianmukaiset alkuperädokumentit

Ostaja / vastaanottaja / asiakas tarvitsee todistuksen, jotta hän voi tarvittaessa antaa todistuksen loppuasiakkaille. Ilman asianmukaisia dokumentteja kauppaa ei pääse tekemään etuuskohteluun oikeuttavalla tavalla. Toimittajan todistus on merkittävä, sillä esim. EU:sta ostetun tuotteen jatkojalostaminen nostaa EU-alkuperän %-osuutta. Sitä sanotaan alkuperän kumuloitumiseksi.

Määrämaa määrittää aina mikä alkuperään liittyvä asiakirja on maahantuonnissa tarpeen

Tulli voi tarkastaa tavarantoimittajan ilmoituksessa esitetyt tiedot jälkikäteen ja jos ilmoitus osoittautuu väärin perustein laadituksi, niin myös tavarantoimittajan ilmoituksen perusteella vientituotteelle annettu tai laadittu alkuperäselvitys on perusteeton.

Tällöin viejämaan tulli ilmoittaa määrämaan tullille, että määrämaassa esitetty alkuperäselvitys on pätemätön – eli mahdolliset tullietuudet eliminoituvat ja tiedossa on sanktioita ja kyseenalaista kuuluisuutta.

Alkuperäasiat ja kansainvälinen alv

Maahantuonnissa alkuperämaa vaikuttaa suoraan tullimaksuihin. Tullimaksut vaikuttavat puolestaan tullausarvoon, joka määrittää arvonlisäveron määrän.

 

Lue seuraavaksi:

Kansainvälisen kaupan ALV on myynnin ja johdon asia »

Toimiva logistinen kokonaisketju – yrityksen tärkeä menestystekijä! »

 

Pirjo Leino kouluttaa MIFissä kansainvälisiin toimituksiin liittyviä asioita, viennin käytäntöjä

 

Pirjo Leino

Kirjoittaja kouluttaa MIFissä ulkomaankaupan logistisia käytäntöjä

 

 

Tutustu Pirjon koulutuksiin: