Footer

Johtamisen tärkein sana on me

Ajattele johtamaasi ryhmää – tiimiä, yksikköä, organisaatiota tai organisaatiorajat ylittävää verkostoa. Miten puhut tästä ryhmästä? Onko ryhmä puheessasi ”me”? Vai puhutko ryhmällesi käyttämällä sanoja ”te” ja ”minä”?

Puhetavallasi on suuri merkitys kyvyllesi johtaa ryhmää.

Me-puheella on valtava voima

On havaittu, että puheessaan useammin ”me”-sanaa käyttävät nousevat ryhmässään todennäköisemmin johtajan asemaan kuin johtajaehdokkaat, jotka puhuvat minä-muodossa. ”Meidän tavoitteemme on suunnitella markkinoiden kilpailukykyisin ratkaisu” motivoi ryhmää aivan eri tavoin kuin lausahdus ”minun tavoitteeni on saada teidät suunnittelemaan markkinoiden kilpailukykyisin ratkaisu”.

Mutta yksin puhe ei riitä.

 

Me-puhe vaatii ”meidät”

Me-puhe ei tehoa, jos sinut nähdään ryhmästä ulkopuolisena tai jos ryhmältä puuttuu yhteinen identiteetti – jos ei ole mitään ”meitä”. Me-puheen inspiroiva voima nousee yhteisestä identiteetistä, eräänlaisesta ”me-hengestä”. Vain samaa ryhmää edustavan johtajan me-puhe onnistuu vaikuttamaan ryhmään halutulla tavalla.

Tämä väite saa tukea aivotutkimuksen saralta: on huomattu, että aivoalueemme aktivoituvat eri tavoin eri ryhmiä edustavien johtajien me-puheelle. ”Meidän” ryhmämme johtajan me-puhe aktivoi sementtisia aivoalueita, jotka liittyvät merkityksenantoon ja tulkintaan – eli asioihin, jotka ovat tärkeitä oman motivaatiomme herättelyyn. Jotain toista ryhmää, ”heidän ryhmäänsä” edustavan johtajan me-puhe ei onnistu aktivoimaan näitä samoja aivoalueita.

Esimerkiksi viesti ”meidän visiomme on nostaa asiakastyytyväisyys uuteen ulottuvuuteen” herättää aivan erilaisen innostuksen riippuen viestijän taustasta. Keitä ovat me? Jaammeko me tämän vision todella vai onko se jonkun muun ryhmän visio?

Yhteisen identiteetin rakentamisen apuja

Ajatus me-puheen merkityksestä sekä yhteisen identiteetin tärkeydestä on hyvin intuitiivinen. Silti siihen ei perinteisessä suomalaisessa johtamisessa ja johtamiskoulutuksessa panosteta kovinkaan paljon. Kuitenkin esimerkiksi ryhmän motivoinnissa me-puhe sekä ryhmän yhteinen identiteetti ovat avainasemassa: onnistutko rakentamaan ryhmästäsi sisäisesti motivoituneen, yhdessä vaikeudet voittavan huipputiimin?

Tutustu uuteen, pian lanseerattavaan Team Identity Compass-koulutukseemme. Me-puheen voimaan perehdytään myös pian alkavassa Viestintäjohtajan kehittymisohjelma VPK Executivessa.

Kirjoittaja: Satu Koivisto

Satu-Koivisto-ajatusjohtaja-tutkimuspäällikkö-MIF.png

Management institute of Finlandin ajatusjohtajana ja tutkimuspäällikkönä toimiva Satu Koivisto on tutkinut ja kehittänyt johtamista 15 vuoden ajan. Satu Koiviston osaamisen ydintä on yhteistyön johtamisen kehittäminen ja johtaminen yhteisen identiteetin kautta. Tällä hetkellä Satu kehittää yhdessä työryhmänsä kanssa yhteistyön johtamisen täysin uudenlaista koulutuskokonaisuutta, Team Identity Compassia. 

Tutkimus paljastaa yhteistyön johtamisen menestystekijät

Miten onnistua yhteistyön johtamisessa? Miten tukea yhteistyöstä vetovastuussa olevaa johtajaa tai esimiestä tässä vaativassa tehtävässä?

Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia alkuvuonna 2018 toteutetussa Yhteistyön johtamisen tutkimuksessa. Kyselyyn vastasi 141 yhteistyön konkaria. Jokaisen vastaajan yhteistyökokemukset tarjoavat hyödyllisiä näkökulmia yhteistyön johtamiseen – ja sen tukemiseen.

Tehdäänpä seuraavaksi pieni kurkistus tutkimuksen tuloksiin!

Yhteistyön johtamisen parhaat käytännöt

Yhteishenki, luottamus, esimiestyö, viestintä ja organisaatiorakenne. Siinä tiivistetysti yhteistyön johtamisen konkareiden oppi menestyksekkään yhteistyön johtamiseen. Tutkimuksen vastaajat neuvovat erilaisia ryhmiä johtavia panostamaan erityksesti:

  • ryhmän yhtenäisyyden kehittämiseen
  • jäsenten keskinäisen luottamuksen vahvistamiseen
  • tasa-arvoiseen ja oikea-aikaiseen viestintään
  • ryhmän sisäisen yhteistyön tukemiseen
Photo by Charles Koh on Unsplash

Yhteistyön johtamisen haasteet

Yhteistyö sujuu suurimmalta osalta tutkimukseen osallistuneista hyvin. Silti yli kolmasosa vastaajista kokee, että yhteistyön eteneminen omassa ryhmässä ei ole sujuvaa ja tehokasta.

Yhteistyössä haastavat erityisesti ristiriitatilanteet, toiminnan muuttamiseen liittyvä yhteinen päätöstenteko, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumattomuus sekä avoimuuden ja rehellisyyden puute. Näiden haasteiden ylittämiseen kaivataan tukea: esimerkiksi erilaisia työkaluja, valmennusta, fasilitointia tai case-esimerkkejä.

Yhteistyön johtamiselle tarjottu tuki koetaan puutteelliseksi

Tutkimus tuo esille, että yhteistyön johtamiselle tarjotaan tukea erilaisissa organisaatioissa hyvin vaihtelevasti. Hieman yli neljäsosa organisaatioista ei tarjoa minkäänlaista tukea yhteistyön johtamiselle. Lisäksi lähes 10% vastaajista ei tiedä, onko tukea tarjolla. Nämä luvut ovat hälyttävän suuria kun otetaan huomioon yhteistyön onnistumisen kriittisyys organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta.

Myös vastaajat ovat havainneet kuilun yhteistyön merkityksen ja sille tarjotun tuen välillä. Tuki koetaan yleisesti ottaen riittämättömäksi.

Tilaa maksuton tutkimusraportti

Haluatko tietää lisää yhteistyön johtamisen hyvistä käytännöistä, koetuista haasteista tai yhteistyön johtamiselle toivotusta tuesta?

Lataa maksuton tutkimusraportti täältä >>

Kirjoittaja: Satu Koivisto

Satu-Koivisto-ajatusjohtaja-tutkimuspäällikkö-MIF.pngManagement institute of Finlandin ajatusjohtajana ja tutkimuspäällikkönä toimiva Satu Koivisto on tutkinut ja kehittänyt johtamista 15 vuoden ajan. Satu Koiviston osaamisen ydintä on yhteistyön johtamisen kehittäminen. Tällä hetkellä Satu kehittää yhdessä työryhmänsä kanssa yhteistyön johtamisen täysin uudenlaista koulutuskokonaisuutta, Team Identity Compassia. 

 

 

From Platform Economy to Value Economy

Today the most successful companies are focusing on creating their “Unfair Competitive Advantage” based on the Platform Economy via Collaboration and Knowledge Integration in close cooperation with their customers and partners.

The next logical step for these forward thinking companies is to start crafting their business strategy and Mode of Operations based on so called Value Economy. So, what does all this mean in practice?

From platform Economy to Value Economy | blog, Fintra

Three key things about Platform Economy

The Finnish Innovation Fund Sitra has listed three key things to understand when talking about Platform Economy.

  1.  “The key understanding is that it is now the customers or network members who create value, not the network owner”.
  2. “ The most successful firms are market platforms that enable interaction between customers and network partners”
  3. “You don’t need to be present in a factory any more, or in an office, but you need to be present for other people”.

One of the key features working in a successful ecosystem is to realize the voluntary nature of a partnership model. This requires a deep understanding of the mutual dependency that arises from sharing risks, responsibilities, resources, competencies and benefits.

 

Route to Customer Experience

The critical success factor in developing business is changing rapidly. Business collaboration is becoming the key competitive advantage.

Business Ecosystem (Value Network) is the key to success and Customer Experience is driving market decision behavior. Companies understanding the big picture of Excellence in Partnerships will be the winners. These winners are now moving fast from products to customer need driven solutions and from being a vendor to become a strategic partner for their customers and partners.

When time evolves Customer Experience will drive the decision making. A genuine Partnership Value Network is the key to success.

Price erosion will never end and products are the easiest to be replaced. Therefore it is vital to put the customer in the center of everything and think thru how the shared competencies and resources could be utilized in the best way to add the value for customer´s business objectives.

 

 Value Economy based business development strategy

From platform Economy to Value Economy | blog, FintraEnabling good things to the world, society, business partners, customers and people in general can and will make the difference for a company´s business. Making the big strategic decisions based on for example improving the access to education, enabling better elderly care via utilizing technology and digitalization or minimizing the electronic waste via circular economy will have a significant impact.

 These type of business values will become more relevant to company´s customers, partners and employees. When enabling the difference towards better environment or life of the people, it will be recognized by many. Normally the first to notice the value what the company creates to the society are from the above mentioned Platform Economy Network stakeholders.   

 In the end of the day the genuine value is created by transformation of new type of collaboration between everyone. When corporate strategy, business decisions and Mode of Operations is based on the values improving the life of people it will bring sustainable development and most of all; a long-term value based business to company and its business network.

Juha Merinen | kansainvälisen liiketoiminnan, myynnin & markkinoinnin sekä kehittämisen että johtamisen asiantuntija | MIF

 

Juha Merinen,
one of the trainers in Managing Distribution Channels training

 

Like to learn more about Value Economy? That and other interesting topics about developing a partner network in Managing Distribution Channels » Book your seat!

 

 

Seminaarihortoilua ja sisäisiä ristiriitoja – sitäkö se viestintä on?

Seminaarihortoilua ja sisäisiä ristiriitoja – sitäkö se viestintä on?

Arvoisa viestintäkollega, tiedätkö sen tunteen, kun kaikki ympärilläsi tietävät, miten viestintää pitäisi tehdä ja mitä viestintätyö on?

Jep, tuttu tunne. Se on samalla kertaa suloista ja äärimmäisen turhauttavaa. Suloisuudessaan se osoittaa, että viestintä kiinnostaa ja viestinnän nähdään synnyttävän todellista lisäarvoa. Turhautuneisuus iskee silloin, kun viestintä nähdään sarjana temppuja ja päämäärätöntä sisällöntuotantoa, joilla firman luottamuksen ja maineen kuvitellaan sinkoutuvan pilviin. Ymmärrys pitkäjänteisyydestä on aika ajoin kadoksissa.

Markus Mykkäsen tuoreessa väitöstutkimuksessa kuvataan viestinnän ammattilaisten roolin muutosta. Mykkäsen mukaan perinteinen käsitys viestinnän ammattilaisten työnkuvasta on ollut hyvin tiedotuskeskeinen. Hän vahvistaa sen, minkä me arjestamme tiedämme. Sisällöntuotannon rinnalla juoksemme kasaan monia irrallisia projekteja, pyrimme kirkastamaan hähmäisyyttä, toimimme neuvonantajina päätöksenteossa sekä strategian ja tehtyjen päätösten viestijöinä. Viestintä toimii organisaation kaikilla tasoilla keräten ja tulkiten tietoa sekä jalostaen sitä yhtenevään kirkkaampaan suuntaan. Pelkkä tiedon kerääminen ja tiedottaminen päätöksien lopputuloksista ei enää riitä.

Kautta Suomen niemen ylläpidetään mielikuvaa harmonisista organisaatioista, joissa tehdään yhteistyötä sovitun strategian suuntaisesti. Todellisuudessa organisaatiot ovat monisäikeisiä verkkoja, joissa on sisäpoliittisia jännitteitä, risteäviä intohimoja ja eri suunnista puskee halua olla näkyvillä. Viestintä näkee nämä sisäiset valtapelit usein hyvin läheltä. Pidinkin Mykkäsen väitöksen kiinnostavimpana löydöksenä sitä, että suomalaisilla tiedottajilla ja viestintäpäälliköillä on vaikeuksia tunnistaa oman työnsä merkitys organisaatioiden päätöksenteon poliittisille ja vallankäytön ulottuvuuksille. Mistä tämä vaikeus johtuu?

Moderni viestinnän johtaminen ei ole buffetpöytä, josta tarjoillaan sattumanvaraisesti sisältöjä aiheesta kuin aiheesta kaikkiin mahdollisiin kanaviin liiketoimintajohdon mieliksi. Se ei ole myöskään tauotonta seminaaritwiittausta tai ympärivuorokautista hortoilua sosiaalisessa mediassa.

Työnsä osaava viestintä

  • uskaltaa ottaa roolia organisaation sisäpolitiikan rajapinnoilla yhteisen suunnan synnyttämiseksi
  • varmistaa, että firmalla on näkemystä ja se ollaan valmiita kertomaan rohkeasti talon sisällä ja talosta ulos
  • toteuttaa organisaatiomoraalin tarkastelua yhdessä vastuullisuuskollegojen kanssa, tällä tuetaan firman läpinäkyvyyden kehitystä yhteiskunnan muuttuessa
  • kertoo teoista, joita organisaatio tekee, viestintä ei luo illuusioita, valheista jää aina kiinni
  • ymmärtää liiketoiminnan työn ytimen ja selkeyttää väsymättä organisaation pääviestejä itselle ja muille.

Monesti viestintää arvioidaan sen mukaan, mitä viestinnän seurauksena tapahtuu. Vähintään yhtä merkityksellistä on kaikki se, mitä jää tapahtumatta, kun viestintä ennakoi, taustoittaa ja siivoaa vääriä käsityksiä.

Kirjoittaja: Katri ViippolaInfor-Viestintäjohtajan-kehittymisohjelma-kouluttaja-Katri-Viippola

Katri Viippola johtaa työeläkeyhtiö Varmassa HR:ää, viestintää ja vastuullisuutta. Hän on kartuttanut viestintä- ja HR-kokemustaan mm. Ylessä ja Kevassa. Hän on aiemmalta ammatiltaan toimittaja. Katri toimii yhtenä kouluttajana Inforin viestintäjohtajille suunnatussa VPK Executive -kehittymisohjelmassa.

Lue lisää Inforin arvostetusta Viestintäjohtajan kehittymisohjelma VPK Executivesta ja lataa esite!

Johdon työnohjaaja on johtajan luottokumppani

Työnohjaajan kanssa johtaja voi luottamuksellisesti selkeyttää johtamisen perustehtävää

’Teenkö tuloksen kannalta varmasti oikeita asioita?’
’Aikani ei riitä – keskitynkö oleelliseen, osaanko priorisoida oikein?’
’Teenkö asiat parhaalla mahdollisella tavalla ja niin, että alaisteni on mahdollista onnistua omassa työssään?’

Työelämä on hektistä, kiire painaa päälle. Muutokset seuraavat toisiaan kiihtyvällä vauhdilla. Tulosodotukset kasvavat samalla, kun resurssit kutistuvat. Työyhteisö tarvitsee haasteidensa keskellä tukea, näkemystä, rajaamista. Johtajan työpöydällä on yhtä aikaa niin suuria, strategisia kysymyksiä kuin arkisia käytännön haasteitakin. Työ tuo mukanaan asioita, joita ei vielä hetki sitten tiedetty olevan olemassakaan. Ajankäyttö sirpaloituu.

Johtaja mahdollistaa tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin – yksinkö?

Johtaminen vaikuttaa merkittävästi työntekijän työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen sekä siinä jaksamiseen. Johtaja mahdollistaa alaistensa työssä onnistumisen; eikä vain onnistumisen, vaan myös kehittymisen ja menestymisen. Johtajan vaativa kaksoisrooli on työskennellä sitoutuneesti sekä työyhteisön hyvinvointia että yrityksen menestymistä varten. Siinä on tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Johtajan paikka on usein yksinäinen ja arki pirstaleinen. Johtaja toimii eri suunnista tulevien odotusten ja vaatimusten ristitulessa, hän kantaa harteillaan suurta vastuuta. Voiko tästä kaikesta selvitä ilman luottosparraajaa? Tarvitseeko selvitä yksin?

Uusia näkemyksiä johtamiseen

Johtajakin on ihminen. Hänkin tarvitsee pysähtymistä ja etäisyyttä asioihin, aikaa vaihtuvien tilanteiden jäsentämiseen, tilaa vaihtoehtoisten näkökulmien tutkimiseen ja sparrausta päätöksentekoon. Koulutettu johdon työnohjaaja, jolla itselläänkin on näkemystä johtamisen edellytyksistä, voi olla haasteidensa keskellä painivalle johtajalle se kaivattu luottokumppani. Työnohjaajan kanssa johtaja voi luottamuksellisesti selkeyttää johtamisen perustehtävää, jäsentää käsillä olevaa tilannetta, hakea perspektiiviä haasteisiin ja löytää prioriteetteja sekä uusia, luovia ratkaisuja.

Ammatillisen identiteetin vahvistumisella tuloksia

Työnohjaaja ei koskaan pyri ottamaan vastuuta pois ohjattavaltaan eikä ohjeistamaan, kuinka tulisi tehdä, vaan hänellä on koulutuksensa ja kokemuksensa myötä kyky auttaa ohjattavaansa oivaltamaan ratkaisut itse. Työnohjattava, johtaja, määrittelee itse tarpeensa ja tavoitteensa työnohjaukselle. Hän on keskiössä. Haastavien tilanteiden ja asioiden jäsentämisen myötä lisääntyvä hallinnan tunne vahvistaa johtajan voimavaroja ja omaa työhyvinvointia. Ammatillinen identiteetti vahvistuu. Myönteiset vaikutukset heijastuvat suoraan sekä tulokseen että työyhteisöön.

Johdon työnohjaus kasvattaa suosiotaan myös yksityisellä sektorilla. Säännöllinen työnohjaus tuottaa moninkertaisesti takaisin siihen kulutetun ajan ja rahan. Astumalla hetkeksi sivuun työn ytimestä näkee kirkkaammin.

Sirkka-Nyyssönen-valmentaa-Johtamistaidon-opisto-JTO-Johdon-ja-esimiesten-työnohjaajan-koulutusohjelmassaKirjoittaja: Sirkka Nyyssönen, KTM, johdon työnohjaaja ja coach (Master-CSLE)

Sirkka Nyyssösellä on usean vuoden kokemus vaativien muutosprosessien läpiviennistä ja liiketoiminnan kasvua tukevien prosessien kehittämisestä. Sirkalla on laaja ja monipuolinen toimialaosaaminen sekä ammattijohtajana että liikkeenjohdon konsulttina ja valmentajana. Hän toimii johdon ja esimiesten työnohjaajana ja sparraajana .

Sirkka Nyyssönen valmentaa mm. Johtamistaidon opisto JTO:n Johdon ja esimiesten työnohjaajan koulutusohjelmassa.

Miten johtaja voi rakentaa työn merkityksellisyyttä?

NASAn siivoojalta kysyttiin, mikä on hänen työnsä merkitys. Hän vastasi: ”Edistän tiedettä ja laitan ihmisen kuuhun”.

Minkälainen johtaminen auttaa siivojaa näkemään oman työnsä merkityksen näin ylevässä mittakaavassa?

Johtajien yksi merkittävin tehtävä on rakentaa johtamalleen tiimille yhteistä merkitystä: syytä, miksi työssä ollaan valmiita ponnistelemaan vaikeinakin hetkinä kohti yhteistä tavoitetta. Aina tämä ei onnistu: tutkimusten mukaan johtajien merkityksen rakentamisen ja motivoinnin yritykset saattavat joskus johtaa jopa alaisten motivaation laskuun – eli täysin päinvastaiseen tulokseen kuin aiottu.

Miten johtaja voi onnistua merkityksen rakentamisessa?

Johtajan merkityksen rakentamisen toimivia keinoja on tarkasteltu vastikään Administrative Science Quarterlyssa julkaistussa tutkimusartikkelissa. Artikkelin tutkimus kuvaa konkreettisen esimerkin avulla, miten NASAn pääjohtajana 1960-luvulla toiminut J.F Kennedy loi organisaatioonsa hyvin vahvan merkityksellisyyden kulttuurin.

Tutkimus osoittaa, kuinka Kennedy johtoryhmänsä kanssa vahvisti yhteistä työn merkitystä tietynlaisen toimintasuunnitelman avulla. Toimintasuunnitelma yhdisti yksilöiden arkityön organisaation perimmäisiin tavoitteisiin.

Keskeisiksi toimintasuunnitelmassa nousevat erityisesti neljä eri askelta:

  1. Määrittele organisaation päätavoite yhden tavoitteen avulla
  2. Yhdistä päätavoite konkreettiseen päämäärään
  3. Valitse ja viesti sopivat virstanpylväät päämäärän saavuttamiseksi
  4. Yhdistä organisaation päätavoite konkreettisiin päämääriin retorisin keinoin

Uusia menetelmiä merkityksellisyyden rakentamiseen

Työn – erityisesti yhteistyön – merkityksellisyyden rakentaminen on yksi johtajan kriittisimmistä tehtävistä. Siksi olemme nostaneet merkityksellisyyden rakentamisen yhdeksi keskeisimmäksi tulevan yhteistyön johtamisen koulutuksen aihealueeksemme. Lanseeraamme pian Team Identity Compass™-koulutuskokonaisuuden, joka antaa johtajalle valmiudet johtaa yhteistyötä. Koulutuskokonaisuudessa perehdytään tarkemmin myös NASAn oppeihin merkityksen rakentamisessa. Jos kiinnostuit, kysy allekirjoittaneelta lisää!

Kirjoittaja: Satu Koivisto

Management institute of Finlandin ajatusjohtajana ja tutkimuspäällikkönä toimiva Satu Koivisto on tutkinut ja kehittänyt johtamista 15 vuoden ajan. Väitöskirjassaan Satu Koivisto tarkasteli johtamista uudesta, innovatiivisesta näkökulmasta. Tämä viitekehys antaa avaimia nimenomaan yhteistyön johtamiseen: johtaminen on ryhmäilmiö. Koivisto kehittää yhdessä työryhmänsä kanssa uutta, pian lanseerattavaa koulutuskokonaisuutta Team Identity Compass™:ia. Team Identity Compass™ perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä käytännössä testattuihin menetelmiin. Koulutuskokonaisuuden suorittajat sertifioituvat yhteistyön kehittäjiksi, Team Identity Piloteiksi™. 

Tutustu alkuperäiseen Administrative Science Quarterlyn artikkeliin. 

 

Esimies, arvosta alaistasi!

Tänään vietetään Arvosta alaistasi-päivää. Vaikka arvostavan kohtelun pitäisi olla osa aivan jokaista päivää, nyt on mainio hetki pohtia, miksi arvostavaan kohteluun todella kannattaa panostaa – tai miksi siihen ei ole varaa olla panostamatta.

Esimiehen arvostava ja kunnioittava kohtelu vaikuttaa laajalti

Esimiehen osoittaman arvostavan kohtelun vaikutukset näkyvät sekä työpaikalla että sen ulkopuolella.

Työpaikalla esimiehen arvostava kohtelu saa alaiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja yhteistyöhön. Se suojaa työstressiltä sekä lisää tyytyväisyyttä työhön.  Erityisesti muutostilanteissa esimiehen osoittama arvostava kohtelu toimii ikään kuin bufferina muutoksen uhkaaviksi koettuja elementtejä vastaan.

Työpaikan ulkopuolella arvostava kohtelu vaikuttaa jopa yöuniimme. On tieteellisesti todistettu, että reilun esimiehen alaiset nukkuvat paremmin.

Photo by Tim Gouw on Unsplash

Arvostava kohtelu muovaa identiteettiämme

Tiesitkö, että esimiehen osoittama kunnioittava kohtelu heijastuu myös identiteettiimme? Siihen, miten näemme itsemme – millaisia koemme olevamme.

Tämä löydös tulee vahvasti esille omassa väitöskirjassani.

Esimiehen kunnioittava kohtelu saa meidät pitämään itseämme arvostettuina työryhmän jäseninä. Se saa meidät uskomaan, että oma asemamme työryhmässä on vakaa ja arvostettu.

Tämä puolestaan vaikuttaa haluumme ponnistella ryhmän tavoitteiden eteen. Ilman tätä kokemusta työryhmässä työskentely on usein tehotonta – ja monesti ryhmästä pyritään lähtemään hyvinkin pian.

Kuuntele, huomioi, kunnioita

Esimies, panosta siis toiminnassasi erityisesti alaistesi arvostavaan kohteluun. Kuuntele, huomioi ja toimi kunnioittavasti.

Arvostava kohtelu lähtee pienistä seikoista, joilla on valtava merkitys.

 

Kirjoittaja: Satu Koivisto

Satu Koivisto on tutkinut ja kehittänyt johtamista 15 vuoden ajan. Väitöskirjassaan Satu Koivisto yhdisti johtamistutkimuksen organisaatioissa tehtyyn oikeudenmukaisuustutkimukseen. Koivisto toimi Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina 2017 huhtikuuhun saakka, toukokuussa 2017 hän siirtyi Management Institute of Finlandin ajatusjohtajaksi ja tutkimuspäälliköksi. 

 

 

Haluaisitko vahvistaa omia esimiestaitojasi? Lue lisää Johtamistaidon opisto JTOn esimiesvalmennuksista, esimerkiksi Esimiestaidot käyttöön tai Matkalla huippuesimieheksi – syvennä esimiestaitojasi -koulutuksistamme!

Fintra 2.0 on kansainvälisen kaupan businesskoulu

Suomen vanhin kansainvälisen kaupan kouluttaja Fintra palaa uudelleen markkinoille. Vienti vetää taas ja yritykset ovat nyt kiinnostuneita kansainvälisen kaupan kehittämisestä. Vientikaupan kouluttaja Fintra auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään viennin nousukauden parhaalla mahdollisella tavalla. Fintran yhteistyökumppanina on vientikaupan konsulttiyhtiö Finnish Trade Organisation Fintra Oy, joka markkinatuntemuksellaan rakentaa asiakkaille konkreettisen tiekartan oikeille markkinoille.

Suomalaisten teknologia tarvitsee rinnalleen vahvaa asiakasosaamista globaalisti

Tullitilastot paljastavat myynnin ja markkinoinnin osaamispulan: Suomessa on yli 20.000 vientiyritystä, mutta verrokkimaihin verrattuna yhtiökohtaiset volyymit ovat pieniä.

”Resurssien haaskausta”, korostaa asiakkuuksien hallinnan professori Jarmo R. Lehtinen. ”Ruotsalaiset myyvät samalla panostuksella enemmän. He myyvät tuotteen sijasta asiakashyötyjä”.

”Suomalaiset ovat monesti ulkoistaneet myynnin ja markkinoinnin ihmiseltä tekniselle ratkaisulle. Kuvitellaan, että tuote myy itse itsensä, mutta näinhän ei ole”, sanoo Lehtinen ja jatkaa: ”On erittäin tärkeää, että yritys voi saavuttaa strategisen kilpailuedun valitsemillaan kansainvälisillä markkinoilla.”

Kansainväliseen toimintaan tarvitaan osaamisen ja markkinatuntemuksen saumatonta yhteispeliä. Siksi Fintra-koulutus palaa Fintra-konsultoinnin aisapariksi. Yhdessä niillä on 250 vientikaupan asiantuntijaa ja kouluttajaa yli 60 maassa. Laaja kansainvälinen verkosto takaa osaamisen eri tilanteisiin ja eri toimialoilla.

Fintra 2.0 tarjoaa kasvua ja kannattavuutta käytäntöjen osaamisella

Fintran juuret ovat vuonna 1962 perustetussa Vientikoulutussäätiössä ja sen seuraajassa Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksessa, jota kutsuttiin Fintraksi. Vientikoulutus yhdistettiin Management Institute of Finland MIFiin 2010-luvulla. Nyt tuhansille vienti-ihmisille tuttu Fintra palaa markkinoille Management Institute of Finland MIFin yhtenä businesskouluna MIF-Tutkintojen, Johtamistaidon Opisto JTO:n ja Inforin viestintäkoulutuksen rinnalle.

Fintran liiketoimintajohtaja Tauno Taajamaa: ”Uudella Fintralla on kaksi pääsuuntaa: kansainvälisen kasvun kehittäminen ja kannattavuuden kasvattaminen kansainvälisen toiminnan käytäntöjen osaamisella.”

Digitaalisen markkinoinnin myötä myyjän rooli kansainvälisessä kaupassa on muuttunut. Asiakas selvittää tuotteen tai palvelun ominaisuudet itse, myyjää tarvitaan lisäarvojen ja kattavampien hyötyjen tunnistamiseen.

”Resurssien kohdistaminen potentiaalisesti kannattaviin asiakkaisiin on toiminnan lähtökohta”, korostaa Tauno Taajamaa ja jatkaa: ”Jokaisen kansainvälisen menestyksen taustalla on oikein valitut asiakkaat ja jakelutiet. Asiakasvalinta on erittäin tärkeä tulevaisuuden menestyksen lähtökohta.”

Vientityön kannattavuus syntyy myös tarkoin säädeltyjen asioiden tuntemisesta ja niiden keskinäisen riippuvuuden ymmärtämisestä. Tullauksen, alkuperäasioiden, talouspakotteiden ja sopimusten osaaminen tekee toiminnasta sujuvaa, luotettavaa ja loogista. Päinvastaisessa tapauksessa ne saattavat tuottaa ennemmin tai myöhemmin isoja tappioita ja kyseenalaista julkisuutta.

Fintra on pörssilistatun Soprano Oyj:n kokonaan omistaman Management Institute of Finland MIF Oy:n kansainvälisen kaupan businesskoulu.

Tutustu Fintraan »
Tutustu kansainvälisen kaupan koulutuksiin »

 

Yhteistyön johtamisen salaisuus

Eeva työskentelee suuren IT-firman viestintäjohtajana. Hänellä on erään huippuasiantuntijoista koostuvan tiiminsä kanssa suuria vaikeuksia – mikään ei tunnu etenevän sovitusti, tavoitteisiin ei päästä koskaan ajallaan. Eeva epäilee omia kykyjään tiimin johtamisessa.

Hän johtaa myös toista tiimiä. Tämä tiimi yltää kerta toisensa jälkeen huippusuorituksiin ja menee läpi harmaan kivenkin. Eeva on ymmällään: Mikä aiheuttaa tiimien välisen valtavan kuilun? Miksi toinen tiimi niittää menestystä ja toinen taas ei?

Eevan kokemukset ovat tuttuja monelle johtajalle. Kaikki haluavat tiiminsä niittävän menestystä, mutta vain osa tässä onnistuu.

Miksi näin käy?

Avainasemassa yhteinen identiteetti

Viimeaikainen johtamistutkimus tarjoaa asiaa pähkäileville johtajille kiinnostavia ja käyttökelpoisia vastauksia. Tutkimus paljastaa, että yhteistyössä onnistuminen lähtee yhteisestä identiteetistä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Kyse on ”me-hengestä”, eräänlaisesta yhteenkuuluvaisuuden tunteesta. Tämä yhteinen identiteetti on ennakkoehto yhteisten tavoitteiden edestä ponnistelulle: ilman sitä yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu on hajanaista ja hyvin todennäköisesti tuloksetonta.

Yhteinen identiteetti sulauttaa ryhmän tavoitteet kunkin jäsenen omiksi tavoitteiksi: meidän tavoitteet ovat minun tavoitteitani – minun tavoitteet ovat meidän tavoitteitani. Ja koska tiimin tavoitteet ovat omiani, ponnistelen niiden eteen omasta halustani, en ulkoisten palkkioiden takia enkä siksi, että on pakko.

Tämänkaltainen tila antaa yhteistyön onnistumiselle aivan erilaiset edellytykset kuin tilanne, jossa ryhmän jäsenet ajavat omia, usein keskenään ristiriitaisiakin tavoitteitaan.

Photo by Baim Hanif on Unsplash

Miten rakennan yhteistä identiteettiä?

Yhteisen identiteetin rakentaminen ei onnistu vanhoilla johtamismenetelmillä. Eri aloilla, eri kulttuureissa ja eri ammattiryhmissä tehty empiirinen tutkimus osoittaa kiistatta, että tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa.

Tässä uudessa lähestymistavassa keskeisiksi nousevat mm. ryhmän sisäiseen viestintään, työn merkityksellisyyden rakentamiseen sekä yhteisen arvopohjan luomiseen liittyvät seikat. Esimerkiksi jo se, miten johtaja puhuttelee tiimiään on hyvin merkityksellistä yhteistyön onnistumisen kannalta.

Keinoja yhteisen identiteetin johtamiseen käydään läpi osuudessani  Viestintäjohtajan kehittymisohjelma VPK Executivessa. Tervetuloa kehittämään yhteistyön johtamisosaamistasi!

Kirjoittaja: Satu Koivisto

Satu Koivisto on tutkinut ja kehittänyt johtamista 15 vuoden ajan. Väitöskirjassaan Satu Koivisto tarkasteli johtamista uudesta, innovatiivisesta näkökulmasta. Tämä viitekehys antaa avaimia nimenomaan yhteistyön johtamiseen: johtaminen on ryhmäilmiö. Koivisto toimi Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina 2017 huhtikuuhun saakka, toukokuussa 2017 hän siirtyi Management Institute of Finlandin ajatusjohtajaksi ja tutkimuspäälliköksi. 

 

 

Lue lisää Inforin arvostetusta Viestintäjohtajan kehittymisohjelma VPK Executivesta ja lataa esite!

Kirjoita kuvia lukijan mieleen

”Tämä sinun tekstisi on vähän niin kuin väsynyt”, sanoi kirjoittamisen opettaja minulle eräällä kurssilla. Nätisti sanottu.

Ei käynyt kieltäminen. Teksti pönötti paikallaan. Kieli oli kuiva kuin hapankorppu.

Kysyin kerran eräältä valokuvaajalta, millainen on hyvä valokuva. Hän vastasi: ”Hyvä valokuva on sellainen, jossa on katsottavaa.” Nerokas vastaus, joka sopii loistavasti myös kirjoittamiseen:

Hyvässä tekstissä on nähtävää. Teksti piirtää lukijan mieleen kuvia asioista, ajatuksista, tapahtumista ja ihmisistä. Hyvä teksti on elossa.

Elävän tekstin kirjoittaminen käy työstä. Kirjoittajan on löydettävä tarkat ja tarpeelliset sanat. Löperöt ja turhat sanat on luudittava armotta pois.

 

 

 

 

 

Kun kuvitat sanoilla tekstiäsi

Luo mielenkiintoisia kuvia.  Älä tyydy ensimmäisenä mieleesi tulevaan sanaan. Maista ja haista.

Luo ainutlaatuisia kuvia.  Kirjoita persoonallisesti omalla äänelläsi. Piirrä sanoilla omat kuvasi.

Luo teräviä kuvia. Piirrä tarkkoja kuvia lukijasi verkkokalvolle.

Luo aistivoimaisia kuvia.  Etsi aarrearkustasi sanat, jotka tuntuvat joltakin. Sukella sanavarastoosi ja poimi pohjalle peittyneet helmet.

Luo pysäyttäviä ja oivalluttavia kuvia. Luota lukijasi älyyn ja mielikuvitukseen. Liian valmiiksi pureskeltu teksti pilaa lukemisen nautinnon. Kun kuvasi ovat pysäyttäviä, vähemmän on enemmän.

Kirjoittamistaitojen määräaikaishuolto

Yritykset ja julkisyhteisöt panostavat päivä päivältä enemmän kirjallisen ilmeensä kehittämiseen. Se miltä tone of voice näyttää ja kuulostaa, vaikuttaa suoraan oman henkilöstön ja asiakkaiden kokemukseen.

Työelämän tekstien joukosta erottuu, kun kirjoittaa kiinnostavasti ja elävästi. Kertoo tarinoita. Tekee mielenkiintoisia lainauksia. Pysähtyy yksityiskohtiin ja esimerkkeihin. Käy vuoropuhelua lukijan kanssa. Kaikki tämä vaatii kirjoittajilta osaamista ja uskallusta.

Kirjoittamisen taidot karttuvat lukemalla ja kirjoittamalla. Taitojaan kannattaa myös säännöllisesti huoltaa samoin kuin autoaan tai ilmanlämpöpumppuaan.  Kirjoittamisvalmennuksista saa uutta virtaa. Jokainen kirjoittaja ansaitsee palautetta, uusia ideoita ja inspiraatiota.

Osallistu Inforin Virtaa kirjoittajalle -kirjoittamisvalmennukseen ja sytytä tekstisi uuteen hehkuun Tainan opastuksessa!

 

Inforin kirjoittamiskoulutuksien valmentaja Taina Uimonen

Kirjoittaja: Taina Uimonen, viestintävalmentaja

Taina Uimonen on kirjoittamisen ja suomen kielen rautainen asiantuntija, innostava valmentaja ja osaava ryhmän vetäjä. Taina valmentaa ja sparraa työelämän tekstien kirjoittajia ja editoijia yli 20 vuoden kokemuksella. Valmennustyyliltään Taina on toiminnallinen ja vuorovaikutteinen, ja hän kerää pitämistään kirjoittamiskoulutuksista toistuvasti erinomaiset palautteet.

 

 

* * *

Kaipaatko uutta virtaa ja ideoita työelämän erilaisiin teksteihin? Lue lisää Inforin Virtaa kirjoittajalle -kirjoittamisvalmennuksesta!