Hyvinvoivana työelämän vuoristoradalla

Työurien pidentäminen on päivän sana. Samaan aikaan perinteinen, vakaa työura on kadonnut. Harvassa ovat ne työpaikat, joissa ei olisi toteutettu jonkinlaista organisaatiomuutosta, ainakin kerran. Epävarmuuden kasvaessa työntekijältä vaaditaan sitoutumista työpaikkaan, innostusta ja motivaatiota tehdä parhaansa henkilöresurssien vähetessä, työmäärien kasvaessa ja perinteisen työyhteisön hävitessä. Kyyti on kuin vuoristoradassa, jossa riittää vauhtia, äkkikäännöksiä ja kaiken ylösalaisin menoa.

Mutta mikä määrittää sitä, miten itse kukin voi ajelun aikana? Kenelle nousee vihreä väri kasvoille jo ensimmäisessä alamäessä, kuka sinnittelee loppuun asti ja huokaisee sitten helpotuksesta? Entä keitä ovat ne, jotka nauttivat kyydistä ja säntäävät sen päätyttyä kohti uutta laitetta, toista työuraa? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten meistä itsekukin voi työssään?

Kun työnteon perusta, työympäristö, on kunnossa, nousee työssä kuin työssä esiin yhteisö ja sen merkitys. Tylsäkin työtehtävä menettelee, kun sitä tekee hyvässä porukassa. Hyvä porukka, me-henki, on merkittävä hyvinvoinnin tekijä niin työelämän myrskyissä kuin tyynenä kautena. Valitettavasti työryhmä voi olla myös susi lampaiden vaatteissa: ryhmä voi sulkea ulkopuolelleen, ”savustaa” henkilön ulos työpaikasta. Nykymeno vaatii entistä enemmän myös esimiehiltä ja työpaikan johdolta. Ei riitä, että johdetaan työntekoa, täytyy johtaa muutosta, kehittää osaamista ja luoda innostusta. Viimeistään muutosprosessin toteuttaminen erottaakin hyvät johtajat akanoista.

Onko mahdotonta olla voimatta pahoin työuran vuoristoradalla? Mielestäni ei. Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaisiksi muutokset koetaan: ovatko ne uhka vai mahdollisuus. Pyöritämmekö huhumyllyä vai luommeko uskoa tulevaisuuteen, vaikka se olisi erilainen kuin ennen. Olemme osaltamme vastuussa osaamisemme ylläpidosta ja hyödyntämisestä. Me itse luomme työyhteisön ja vaikutamme siihen, millaisia olemme työtovereina tai esimiehinä. Me itse valitsemme, olemmeko muutoksen passiivisia kohteita, vai aktiivisia, hyvinvoivia toimijoita.

Krista Pahkin

Työterveyslaitos, Työn vaatimukset ja voimavarat -tiimin tiimipäällikkö

 

Krista on ollut Työsuhde.Nyt! -tapahtuman puhujana. Tapahtuma on palkanlaskennan, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tärkein kohtaamispaikka jo vuodesta 1991. Tänäkin vuonna on luvassa painavaa ja hyödyllistä asiaa, tuoreita ajatuksia sekä uusia kontakteja.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone