Kasvun edellytyksenä kansainvälistyminen

Euroopan ulkomaankaupassa alkoivat puhaltaa vapaammat tuulet 1960-luvun alussa. Vankan tullimuurin suojassa elänyt Suomen talouskin oli Eftan ulkojäsenyyden myötä uusien haasteiden edessä. Vientiä ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään. Yksi merkittävä asia oli osaamisvajeen tiedostaminen ja siten Vientikoulutussäätiön perustaminen ja valtion tukeman vientikoulutuksen aloittaminen vuonna 1962. Menestyäkseen maamme tarvitsi lisää vientiosaamista.

Suomen kansainvälistymisen virstanpylväitä

Uudessa vapaammassa toimintaympäristössä sekä teollisuustuotanto että vienti kasvoivat ja monipuolistuivat. Yhteydenpito hoidettiin pääasiassa kirjeitse ja myyntimatkoille, jotka kestivät viikkoja, matkustettiin useimmin autolla näytteet mukana, sillä lentäminen ja puhelut olivat kalliita. 1970-luvulla vienti jatkoi kasvuaan lamasta ja öljykriiseistä huolimatta. Erityisen voimakkaasti kasvoi Neuvostoliiton ja muiden SEV-maiden kanssa käytävä bilateraalinen kauppa, jonka säännöt poikkesivat huomattavasti länteen suuntautuvasta bisneksestä. Maksun saaminen asiakkaalta ei ollut ongelma, mutta toimittaminen esim. pohjaa vailla olevissa asiakkaan lähettämissä junanvaunuissa kylläkin.

Suomi selvisi lamasta entistä kilpailukykyisempänä ja 1980-luku oli voimakkaan kansainvälistymisen aikaa. Suorat sijoitukset ulkomaille moninkertaistuivat, vaikka tuolloin investoitiin lähinnä myyntiyhtiöihin. 1990-luvun lamaa syvensi Suomessa Neuvostoliiton hajoaminen ja bilateraalisen kaupan päättyminen. Sen jälkeen kauppaa käytiin uusilla pelisäännöillä. Uusi Venäjän edustaja saattoi osoittautua vaikka Permin mafian jäseneksi, jonka tapa ratkaista asioita oli seuran hengen mukainen. Kansainvälistymisen vauhti kiihtyi vuosituhannen loppua kohti, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja informaatioteknologian vallankumous muutti maailmaa. Kansainvälistyminen tarkoitti useimmin investointeja tuotannollisiin yksiköihin. Ulkomaankauppa kääntyi ensimmäisen kerran historiamme aikana ylijäämäiseksi pääosin teknologiateollisuuden – erityisesti Nokian ja sen alihankkijoiden – voimakkaan kasvun ansiosta. Uuden vuosituhannen alkaessa jako vienti- ja kotimarkkinayrityksiin ei ollut enää mielekäs. Kaikki yritykset joutuivat menestyäkseen huomioimaan kansainvälisen näkökulman liiketoiminnassaan ja sen suunnittelussa.

Viennissä menestymisen avaimena osaaminen

Ryhmätyöt, tekemällä oppinen sekä käytännönläheisyys olivat periaatteita vientikoulutuksessa alusta alkaen. Pitkät internaattimuotoiset tupakansavuiset korpihotelliseminaarit ovat kuitenkin vaihtuneet lyhyempiin yrityskohtaisiin täsmäkoulutuksiin. Koulutuksen sisällön keskeisimmät aiheet ovat edelleen ajankohtaisia ja tarpeellisia. Menestys perustuu aina yrityksen selkeään strategiaan, jonka pitää olla kaiken toiminnan suunnittelun ja markkinoinnin punainen lanka. Strategian laatimisessa tarvitaan ehdottomasti hyvää markkina- ja asiakastuntemusta, jossa suomalaisyrityksillä on edelleen parannettavaa. Tämän päivän välineillä tietoa onneksi saa paljon helpommin kuin esim. 30–40 vuotta sitten.

Kaupan tekevät aina ihmiset ja kaikessa kanssakäymisessä on ratkaisevan tärkeää henkilökohtaisten suhteiden toimiminen. Keskeisiä aihealueita vientikaupan koulutuksessa ovat olleet alusta asti myös kaikki henkilökohtaisia valmiuksia kehittävät aiheet; viestinnällisten valmiuksien kuten kieli- ja myyntitaidon kehittäminen sekä 1980-luvulta alkaen kulttuuriosaaminen. Neuvotteluissa on tärkeä tuntea myös riittävästi ulkomaankaupan erityiskysymyksiä, kuten sopimusjuridiikkaa, toimituslausekkeiden vastuita ja velvollisuuksia tai maksutapojen ja asiakirjojen vaatimuksia.

Vieläkö vientikoulutus on tarpeen?

Suomen kehittyminen yhdeksi maailman kehittyneimmistä maista on ollut suureksi osaksi viennin ja kansainvälistymisen ansiota. Tähän on mielestäni merkittävästi vaikuttanut tuo 1960-luvun alun päättäjien ratkaisu panostaa valtion tukea osaamisresurssien kehittämiseen. Kauppaa tehdään edelleen ihmisten kesken, mutta nyt entistä avoimemmilla markkinoilla ja jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Menestys voidaan saavuttaa vain entistä terävämmällä strategialla, paremmalla asiakastuntemuksella ja toteuttajien henkilökohtaisilla kansainvälistymisvalmiuksilla. Liian monen yrityksen tie maailmalle katkeaa vielä johtamisen ja kansainvälisen markkinoinnin osaamisen niukkoihin resursseihin. Vaikka moni asia on kansainvälistymisemme alkuvuosista muuttunut, ihmisten osaaminen on edelleen menestyksen avain.

Marja-Liisa Sarkki
kauppat. maist., tietokirjailija

Marja-Liisa Sarkin kirja Viennin mestareista kansainvälistyjiksi – osaajien opeilla maailmalle ilmestyi viime vuoden lopulla (Docendo, 2014). Se kertoo MIFin edeltäjässä Fintrassa VMK:n eli Vientikoulutussäätiön pitkän valmennuksen käyneiden ja sen toteutumiseen vaikuttaneiden henkilöiden – joista hän itse on yksi – muistojen ja tarinoiden avulla Suomen ulkomaankaupasta ja siihen liittyvästä koulutuksesta 1960-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Osaajien värikkäät tarinat maailmalta sekä hyvät neuvot miten menestyä antavat nykyisille ja tuleville kansainvälistyjille näkemyksiä menestyksellisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone