Kouluttamalla lisää kilpailukykyä

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kauppalehdessä 16.2.2015

Keskustan Juha Sipilä nostaisi Suomen osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi. Valtionvarainministeri Antti Rinne haluaisi pk-yrityksille lisää kansainvälistymiskoulutusta. Pääministeri Alexander Stubb remontoisi oppisopimusten tilalle koulutusjärjestelmän, jolla nuori pääsisi työnsyrjään kiinni. Teknologiateollisuuden Jorma Turunen puolittaisi yliopistojen määrän, jotta säästöillä voitaisiin rahoittaa Suomeen huippuyliopistoja. Maakuntayliopistojen rehtorit taas haluaisivat erikoistua ja palvella koko maata.

Yksimielisiä ollaan siitä, että vain kuluja leikkaamalla Suomi ei pysty rahoittamaan hyvinvointia johon olemme tottuneet. Menestys vaatii kasvua. Digiaika toi globaalin kisan kotimarkkinoillemme, joten meidän on kilpailtava tai taannumme. Tutkittua on, että menestyviä organisaatioita yhdistää neljä asiaa: johtamisen, viestinnän, tietoteknologian ja kansainvälistymisen osaaminen. Mitä meiltä puuttuu?

Ensimmäisen ja toisen asteen koulutus Suomessa on korkealla tasolla. PISA-menestys sai meidät jopa ylpeilemään. Myös korkeakoulut hoitavat hyvin perustehtävänsä, ne valmistavat ensimmäiseen ammattiin. Sen sijaan jatkokoulutukseen ne ovat kankeita, siksi tarvitaan ketteriä yksityisiä koulutusyrityksiä. Maksuton perustutkinto kuuluu kaikille, mutta esimerkiksi vientikoulutus tulee antaa organisaatioissa tarpeeseen ja räätälöitynä. Motivoitunut ihminen omaksuu uudet asiat vaivattomasti. Se on huomattu kilpailijamaissamme Suomea aiemmin ja paremmin.

Vanha maailma koulutti varastoon, nyt teknologia mahdollistaa oikea-aikaisen oppimisen. Digiajan etäkoulutus on saatavissa jokaiseen yritykseen ja kaupunkiin Suomessa. Uusista kokeiluista tulee ketterästi käytäntöjä yksityisellä koulutustoimialalla. Virtuaalisten kouluttajien ja hybridiopetuksen avulla oppimisesta tulee jatkuvaa ja hauskaa, koska se perustuu tarpeeseen ja onnistumisen elämyksiin. Huippukouluttajan luennolle osallistutaan kymmenistä maista ja paikkakunnista, jolloin myös kustannukset ovat järkevät.

Tutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus on myös yksi tehokas tapa oppia uutta oikeassa työympäristössä. Mielikuvan mukaan teoriakoulutusta välttelevä nuori pääsee näin ensityöhön ja saa siitä palkkaa. Kansantaloudelle merkittävämpää kuitenkin on, että sadat menestyvät yritykset käyttävät oppisopimustutkintoja johdon ja työntekijöiden jatkokoulutukseen. Saksan mallin mukainen tehokkuus ei siis ole saksalaisten yksinoikeus.

Kansainvälistä kilpailukykyä voimme parantaa kouluttautumalla lisää. Aivan samalla logiikalla kuin urheilijan kannattaa yhä harjoitella, vaikka olisi jo aiemmin harjoitellut. Nopeimmat tulokset saadaan panostamalla erityisesti keskisuurten yritysten kansainvälistymisosaamiseen ja vientityöhön. Vastuu on kuitenkin yrityksellä ja yksilöllä – ei yhteiskunnalla. Jos yritys ei ole valmis panostamaan omaan menestykseensä, ei sitä tule yhteiskunnankaan tehdä. Verovaroin kustannetut ilmaispalvelut vain vääristävät markkinoita.

Näen, että Suomi tarvitsee huippuyliopiston ja tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi maakuntiin erikoistuvat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Jatkokoulutuksen hoitavat koko maassa tehokkaimmin yksityiset koulutusyritykset, jotka hyödyntävät ketterästi digiajan mahdollisuuksia. Näin saamme uudet oppimisratkaisut ja teknologiat rohkeasti kokeiltavaksi ja käyttöön.

Soprano-Oyj-Arto-TenhunenArto Tenhunen,
toimitusjohtaja Soprano Oyj

Arto Tenhunen on pörssiyhtiö Soprano Oyj:n (www.soprano.fi) toimitusjohtaja sekä Management Institute of Finland MIF Oy:n (www.mif.fi)Tieturi Oy:n (www.tieturi.fi) ja Informator Ab:n (www.informator.se) hallituksen puheenjohtaja. Yhdessä nämä ovat Pohjoismaiden suurin yritysten ja organisaatioiden kouluttaja.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone