MIF Academy Café keskustelu: Konsultoinnin johtaminen

MIF Academy Café keskustelu blogisarja jatkuu käsitellen niitä ajatuksia ja tuntemuksia, joita minulle herää tutustuessani MIF Academy palvelun tarjoamaan sisältöön ja teemoihin, mitä viikoittain nostetaan esiin e-valmennuksen kautta.

MIF Academyn kuukauden teema: Mind of a manager, soul of a leader
Tämän viikon aihe – Konsultoinnin johtaminen

Organisaatiossa voidaan tarvita konsultointia mm. muutosjohtamisessa, liiketoimintaprosessien optimoinnissa, IT kehittämisessä tai projektin hallinnassa. Organisaation ulkopuoliset ammattilaiset toimivat usein neuvonantajina, apulaisjohtajina, asiantuntijoina tai ylimääräisinä käsipareina monenlaisissa työtehtävissä. Oivaltava johtaja huomaa konsulttien tarpeen silloin, kun oman organisaation resurssit tai osaaminen ei riitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Konsultointitaitoa parhaimmillaan on kyky sitoutua asiakkaaseen, ja tämä vaatii usein hyviä ihmissuhdetaitoja muun osaamisen lisäksi. Parhaimmillaan konsultit tarjoavat asiakkaan käyttöön oman kokemusperäisen osaamisensa ja parhaat käytännöt, työskenneltyään monissa erilaissa yrityksissä. He pystyvät myös analysoimaan nykytilanteen, ”status quon”, sekä arvioimaan mahdollisia haasteita organisaatiosta, joista oma henkilökunta ei ole tottunut puhumaan.

Johtajat tehtäväksi jää tehdyn konsultointityön tuloksien integrointi ja tarjoutuneen tietotaidon hyödyntäminen omassa organisaatiossaan niin, että tulokset kantavat myös pidemmällä aikavälillä. Miten konsultteja johdetaan sinun työpaikallasi?

Muistan elävästi ensimmäiset kokemukseni konsultoinnista tämän vuosituhannen alusta. Vastavalmistuneena, kirkasotsaisena insinöörinä nautin siitä, että työn tekemisen tahti oli vauhdikasta ja väki kansainvälistä. Osastollamme oli paljon konsultteja, kehittämässä erinäisiä sovelluksia. Lentolaukkujen hyrinä maanantai aamuisin ja perjantai iltapäivällä kertoivat omaa kieltään siitä, että moni heistä asui ulkomailla. Työtä tehtiin rintarinnan, ja hienoja tuloksia saatiin aikaan.

Siihen aikaan yrityksillä oli tapana järjestää team building tapahtumia, ja juhlia, joilla uskoisin olleen tiimien integroitumisten kannalta hyviä vaikutuksia. Ihmiset tutustuivat toisiinsa vapaa-ajalla, jolloin yhteisymmärrys kasvoi ja yhteenkuuluvuuden tunne työpaikalla syventyi. Tavoitteena on varmasti ollut myös tietotaidon kasvattaminen omassa organisaatiossa, vaikkakin yllättävän usein tulos oli toisenlainen. Jonkin erikoisosaamisen tehtävät pyöritettiin vuosia ulkopuolisten konsulttien avulla, koska omia resursseja ei ollut tai osaaminen ei karttunut. Ajan myötä oli vaikea sanoa monesta tiimin jäsenestä, oliko hän talon omaa väkeä, vai ulkopuolinen konsultti.

Kun pohdin tätä ilmiötä tuloksen kannalta, päädyin siihen, että onko sillä sinänsä suurta merkitystä minkä yrityksen palkkalistoilla henkilö on. Pääasia on että kaikki ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin. Voi olla, että työtehtävien väliaikaisuuden tunne konsultilla saa huomion kiinnittymään todelliseen tavoitteeseen, ja organisaation muut asiat eivät ”häiritse” työntekoa. Jos konsulttityö saadaan vielä ostettua kustannustehokkaasti, panos – tuotos suhde on silloin kohdillaan.

Näitä ajatuksia heräsi tänään. Mitä sinä tuumaat?

Ystävällisin terveisin

Salla Lamberg

Salla Lambergilla on yli 10 vuoden kokemus projektijohtamisesta suurissa kansainvälisissä yrityksissä. Lisäksi hän on ollut perustamassa strategista Project Management Officea, kerännyt kokemusta kouluttamisesta, portfolion hallinnasta, ja prosessijohtamisesta, sekä pohtinut organisaatioiden muutosta ja uudistumista monelta eri näkökulmalta.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone