Mindfulness on businessasia

Hyvää suoritusta ja yrityksen menestystä uhkaavat tänään liian monet asiat: hektinen ja stressaava toimintaympäristö sekä ihmismielen taipumus sännätä levottomasti kohteesta toiseen. Kokenut valmentaja ja mindfulness-ohjaaja kertoo, että jokainen voi vahvistaa omaa tyytyväisyyttään ja toimintakykyään.

”Ei meillä ole aikaa pysähtyä hengittelemään. En halua, että työntekijämme hidastavat ja rentoutuvat. Työskentelemme epävakailla ja kilpailluilla markkinoilla ja meillä on liian kiire mihinkään ylimääräiseen”. Näin totesi eräs keskisuurta yritystä johtava henkilö, kun keskustelimme mindfulnessista.

Kommentti on hyvin ymmärrettävä. Paineisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä joudumme jatkuvasti priorisoimaan tekemisiämme. Työelämä ei ole koskaan ollut yhtä vaativaa kuin se on tänä päivänä. Valtava informaatiotulva, paine jatkuvaan saatavillaoloon, loputtomat keskeytykset ja vaikeasti ennustettava toimintaympäristö ovat muuttaneet työelämää viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Luonnollinen tapa vastata kiihtyvään ja stressaavaan ympäristöön on kiihdyttää omaa tekemistään. Multitaskingista eli moniajosta on tullut suorastaan hyve, ellei jopa vaatimus työtehtävien suorittamisessa. Kalenteri täyttyy helposti palavereilla ja tapaamisilla, jonka aikana sähköpostit kerääntyvät postilaatikkoon. Aivomme askartelevat jatkuvasti useiden asioiden parissa ja päivän lopuksi olemme lopen uupuneita. Ei siis ihme, ettei ole aikaa pysähtyä ja keskittyä hengitykseen.

Mutta mietitäänpä uudestaan. Oletko koskaan ollut palaverissa, jonka lopputulos ei ollutkaan kovin tyydyttävä? Tai koulutuksessa, josta et jälkikäteen muista kuin sen, että lounas oli hyvää? Ehkä joku sähköposti lähti vahingossa käsistä ja aiheutti kimpun väärinymmärryksiä. Tai tuli sanottua suutuspäissään jotain, mitä myöhemmin katui? Vai jäikö joku tärkeä juttu tekemättä, koska se vain pääsi unohtumaan monien keskeytysten tulvassa ja tulikin puuhasteltua vain kiireisten asioiden parissa?

Tohtori Edward Hallowell on tutkinut huomiokyvyn suuntaamista, ja kirjoitti Harvard Business Review’ssa nykyajan työelämän vaaroista. Hän sanoi, että ulkoiset häiriöt esim. jatkuva sähköpostin ja puhelimen vilkuilu sekä multitasking saavat aivomme ”selviytymismoodiin”. Hyvistä työntekijöistä tulee keskittymiskyvyn vajeen vuoksi hillittömiä alisuoriutujia. Tämä selviytymismoodi saa ihmisen tekemään impulsiivisia päätöksiä, vähentää joustavuutta, tappaa luovuuden, lisää turhautumista ja tekee vihamieliseksi.

Ulkoiset häiriöt eivät ole ainoa uhka tuottavalle työnteolle. Iso osa häiriöistä tulee sisältäpäin, ihmisen omasta mielestä. M. Killingsworth and D. Gilbert ovat tutkimuksissaan todenneet 46,7% ajastamme kuluvan niin, ettemme ole ajatuksissamme läsnä juuri siinä hetkessä missä olemme. Ajatusten vaeltelusta voi joskus olla hyötyäkin. Olennaista onkin se, huomaammeko kun ajatus lähtee vaeltamaan ja kykenemmekö palauttamaan sen haluttuun kohteeseen ja pitämään sen siinä.

”Iso osa häiriöistä tulee sisältäpäin, ihmisen omasta mielestä.”

Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että aivot ovat plastisia eli mukautuvia. Aivot mukauttavat hermoverkostoa jatkuvasti sen mukaan, mitä teemme tai ajattelemme. Toisin sanoen aivomme muokkautuvat hetki hetkeltä, halusimme tai emme. Jokainen ajatuksemme ja tekomme luo tai vahvistaa olemassa olevia hermoyhteyksiä aivoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvistamme taipumustamme toimia tai ajatella samalla tavalla uudelleen. Jos olemme usein vihaisia, vahvistamme taipumustamme vihastua jatkossakin. Jos olemme onnellisia, vahvistamme taipumusta onnellisuuteen. Kun olemme stressaantuneita, opettelemme tulemaan stressaantuneiksi.

”Hyvistä työntekijöistä tulee keskittymiskyvyn vajeen vuoksi hillittömiä alisuoriutujia.”

Mistä tässä hengittelyyn pysähtymisessä sitten on kyse?

Mindfulness on yksinkertaisimmillaan aivojen aktiivista uudelleen piuhoittamista. Mindfulness-harjoituksilla muokkaamme hermoverkostoamme − ja siten myös ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Mindfulness-harjoitus on ”aivojen kuntosali”, jossa harjoitamme niitä ominaisuuksia, joita itsellemme toivomme. Mitä ominaisuuksia sinä toivoisit itsellesi: hyvää keskittymiskykyä, ystävällisyyttä, läsnäoloa, kärsivällisyyttä, kirkasta päätöksentekokykyä, hyvää priorisointitaitoa, luovuutta vai nopeaa palautumiskykyä? Entä haluaisitko olla työpäivän päätteeksi uupuneen ja stressaantuneen sijaan, energisoitunut, rento, hyväntuulinen ja levollinen? Tämä on mahdollista, sillä nämä kaikki ovat harjoiteltavissa olevia ominaisuuksia.

Jos säännöllisen aivojen kuntosaliharjoittelun ansioista olemme keskittymiskykyisempiä, parempia priorisoimaan, kykenemme tekemään hyviä päätöksiä, muistimme toimii paremmin, olemme vähemmän uupuneita, terveempiä, vastustuskykyisempiä ja onnellisempia, niin ehkä sittenkin kannattaa pysähtyä hengittelemään. Mindfulness on businessasia.

Teetta Kalajo

Työyhteisövalmentaja, coach
Management Institute of Finland MIF

Tutustu stressin- ja ajanhallinnan koulutuksiimme >>

 

Teetta Kalajo on toiminut Nokiassa henkilöstön johtamisen esimies- ja kehitystehtävissä yli vuosikymmenen ajan Suomessa, Etelä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hän on toiminut mm. muutosjohtamisen, johtoryhmien, tiimien ja organisaation kehittämisen parissa. Kalajo on koulutukseltaan Kasvatustieteiden maisteri, coach, työnohjaaja sekä sertifioitu Mindfulness valmentaja (CFM). Teetta Kalajo on Management Institute of Finland MIFin työyhteisövalmentaja ja coach.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone