Missä viipyy luotauksen digiloikka?

Poikani rakensi aikoinaan koulussa oman periskoopin puusta ja parista peilistä. Sillä oli kiva kurkkia kulman taa tai aidan yli paikkoihin, joihin ei voinut muuten nähdä.

Sometarjottimelle ilmestyi jokin aika sitten Periscope-sovellus, jossa on periaatteessa sama idea kuin sen vanhassa edeltäjässä. Voit läppäriltä, pädistä tai kännykästä katsella, mitä jossakin muualla tapahtuu tässä ja nyt. Eikä vain katsella, vaan myös kuunnella.

Periscope on mainio esimerkki siitä, miten jo aiemmin keksitty viestintäväline on digitalisoitunut ja tarjoaa tänään mahdollisuuden reaaliaikaiseen viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen ajasta ja paikasta riippumatta.

Toinen jalostettava laite voisi olla hydrofoni eli kaikuluotaimen vedenalainen mikki, joka nappaa äänisignaaleja. Tämän signaalin avulla esim. purjehtijat voivat tarkkailla syvyyksiä ja kalastajat kalaparvia. Kaikuluotain auttaa näin ennakoimaan ja muuttamaan tarvittaessa valittua reittiä.

Digiajan luotaustyökalu nappaa signaaleja 360 asteen säteellä

Infor, heikot signaalitLuotaus kuuluu myös viestijöiden perustehtäviin. Tai sen pitäisi kuulua. Organisaation ympärillä on erilaisia toimijoita, joiden kanssa organisaatio on vuorovaikutuksessa ja joita kohtaan sillä on erilaisia velvollisuuksia ja vastuita. Organisaation olisi seurattava järjestelmällisesti tässä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä käytävää julkista keskustelua – tunnistettava ja analysoitava ns. heikkoja signaaleja. Näin se pystyy ennakoimaan karikoita ja kehittämään omaa toimintaansa.

Organisaatioviestinnällä ei ole vielä omaa digitaalista kaikuluotainta. Perinteisin luotausväline on mediaseuranta, jolla skannataan sekä printtiä että verkkoa. Some on lisäksi synnyttänyt joukon analyysityökaluja, joilla voidaan tutkailla eri kanavissa käytävää keskustelua ja viestittelyä. Tämä luotaus kattaa kuitenkin vain osan niistä julkisuuden kentistä, missä organisaatio on esillä. Organisaatioille olisi kuitenkin tärkeää olla aktiivinen luotaaja kaikilla niillä areenoilla, missä sitä koskevaa keskustelua käydään.

Monet kriisit vältettäisiin, jos heikkoja signaaleja kuunneltaisiin systemaattisesti, tulivat ne sitten talon sisältä tai sen ulkopuolelta. Osa digitalisaation kehityskuluista on tullut organisaatioille yllätyksenä, kun esim. kuluttajien käyttäytymisen muutoksia ei ole osattu ennakoida riittävän herkällä korvalla. Heikkoja signaaleja on ollut, mutta niitä ei ole tunnistettu tai otettu riittävän vakavasti.

Luotaus olisi syytä suunnitella ja toteuttaa samalla tavalla systemaattisesti kuin mikä tahansa organisaatioviestinnän osa-alue. Näin edistyneimmissä organisaatioissa tehdäänkin. Monissa taloissa luotaus on kuitenkin jäänyt mediaseurannan varaan ja muun arkiviestinnän jalkoihin.

Olisi hienoa, jos joku kehittäisi Periscopen kaltaisen digitaalisen luotaustyökalun, joka tunnistaisi ja kokoaisi heikkoja signaaleja toimintaympäristöstä tai organisaation sisältä. Tarvittaisiin uuden ajan hydrofoni – sovellus, joka nappaisi signaaleja 360 asteen säteellä tai edes sen kaltaista ajattelua.

 

Paula Pauniaho

Asiakkuuspäällikkö
Infor | Management Institute of Finland MIF

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone