Mitä työntekijälähettilyys tarjoaa?

Työntekijälähettilyys kiinnostaa organisaatioita lisämyynnin toivossa, mutta sen pitäisi olla vähintään yhtä tärkeää jokaiselle oman alansa asiantuntijalle tai omasta työurastaan huolehtivalle.

Lähettiläs ei huutele

Työntekijälähettilyys tarkoittaa pelkistettynä työnantajan sanoman levittämistä työntekijän henkilökohtaisten sosiaalisen median kanavien kautta. Epätoivoisia ”osta meiltä” -kampanjoita vai? Ei sentään. Omille kavereille huutelu ei tee sisällöstä sen kiinnostavampaa, eikä pidemmällä (jos kohta lyhyelläkään) aikavälillä hyödytä työnantajaa. Yhtä paljon hyötyjä (tai haittaa) saadaan aikaiseksi esimerkiksi kylmäsoitoilla tai huutelevilla sähköpostisuorilla. ”Ostakee, ostakee. Jippiaijee” lienee melko harvan ammattilaisen aito perushokema.

Hedelmällinen maaperä syntyy kolmesta tekijästä

Viestinnän ammattilaisena ja pitkäaikaisena sisäisen ja yhteisöllisen viestinnän puolestapuhujana olen überisti (huomaa pieni alkukirjain) iloinen työntekijälähettilyyden noususta hip-trendiksi. Sen kautta on helppo käynnistää keskustelu työnantajan ja arkityön hyödyntämisestä ammatillisessa kehittymisessä. Kasvojen antaminen kantaa pidemmälle kuin kasvottomuudesta syyttely.

Työntekijän kannalta työssä näyttäytyy ainakin kolme osa-aluetta, joita voi hyödyntää työnantajansa lähettiläänä:

  • työtehtävät ja arkielämä työmaalla
  • asiantuntijaverkostot ja ajankohtaiskeskustelu
  • asiaosaaminen ja intohimo

Voiko työpäivästä kertominen motivoida?

Eilen töissä päättyi Digitaalisen viestinnän koulutusohjelma, jossa palkittu projektityö käsitteli työntekijälähettilyyttä yrityskulttuurin näkökulmasta. Aito avoimuus ei onnistu ihan joka firmassa, ja siihen pyrkiminen voi kaataa joukkojaan eturintamalta. Tässä asiassa pakko on pahin kannuste, ja jakamisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja saa sillä tavoitella omaakin etua.

Hyvä fiilis työssä saattaa aikaansaada halun kailottaa onnestaan: ”Vähänkö fantsua!” Se on se perinteinen Facebook-versio omasta elämästään. Mutta ajattelehan, kuinka paljon köyhempää somettaminen olisi ilman työtäsi. No, eihän se somettaminen itseisarvo välttämättä ole ainakaan ihan kaikille, mutta asiantuntemuksensa osoittaminen on ja siinä työpäivällä on merkittävä roolinsa. Millaisia havaintoja teet työelämästä? Mitä työhyvinvointi sinulle tarkoittaa? Näitä pohdintoja peilaat omaan työhösi ja samalla tulet toimineeksi kasvoina työnantajallesi.

Verkostot keskustelun kaikupohjana

Työntekijälähettilyys on yritysten kannalta markkinointikeino, johon kannattaa satsata. Ihmiset tutkitusti ostavat mieluummin yritykseltä, jonka työntekijöitä tuntevat – edes somen kautta. Eikä näkyvyyttä somessa voi vähätellä ihmisenkään kannalta. Linkittyminen alansa guruihin ja keskustelut ajankohtaisfoorumeilla luovat henkilöbrändiä poikkeuksellisen tehokkaasti.

Itse nautin verkostostani päivittäin. Niin varmasti me kaikki teemme. Verkostoni jäsenet ovat päätyneet iloiseen ammattilaisseittiini jostain syystä, ja arvostan heitä aamulehteäkin enemmän. Aloitan aamuni mieluummin kurkkimalla Twitteriä kuin sähköpostiani. Näin katseeni laajenee koko päivän ajaksi tulipalojen sammuttamisesta kenties isompiin asioihin tai ainakin talosta ulos.

Oman työyhteisön sisäiset verkostot voimauttavat oman asiantuntijabrändin rakentamisessa. Jos naapuriosaston Liisa opettelee käyttämään työpaikkansa antia oman henkilöbrändinsä kehittämiseksi, se hyödyttää niin minuakin. Harva henkilöbrändi on niin savettunut, että siitä olisi toiselle haittaa. Siksi joukolla lähettiläiksi ryhtyminen voi tuoda vallan uutta virettä työhön.

Sisältö on kuningas ja sen jakaja kuningatar

Kolmas ja itselleni tärkein tekijä työntekijälähettilyydessä työn ja verkostojen lisäksi on sisältöosaaminen. Mikä on se aihe, josta olet valmis puhumaan itsesi juovuksiin? Minulle se on mm. työntekijälähettilyys, jonka henkilökohtaisen hyödyntämisen ulottuvuuksista olen äärimäisen kiinnostunut. En ole löytänyt ihmistä, jota työntekijälähettilyys ei hyödyttäisi.

Pohdin omia ydinviestejäni tammikuussa valmistautuessani opettajaopintoihini kuuluvaan opetusharjoitteluuni. Oma prosessini on kuvattu yllä olevassa SlideShare-esityksessä viimeisellä sivulla. Tämänhetkinen lopputulos ei ollut itselleni niinkään tärkeä, kuin mitä matka sinne on ollut.

”#Työntekijälähettilyys tukee henkilöbrändin kehitystä – eli jokaista meistä.
Työnantajan etu on toissijaista.”

Henkilöbrändit ja henkilöt brändin takana

Yritysbrändit heräävät eloon ihmisten tarinoiden kautta, ja hyöty on molemminpuolinen. Itsensä kehittäminen oman henkilöbrändin kautta auttaa jäsentämään ajatuksia ja löytämään oman paikan niin omassa työssään kuin verkostojen pyörteissä. Suoraselkäisenä asiansa takana (ja edessä) seisominen opettaa myös elintärkeitä argumentointitaitoja.

Henkilöbrändäys kuulostaa termiltä, joka koskee vain Hyppösiä ja Tolvasia. Vaan moniko meistä yhdestä Tolvasestakaan vielä muutama vuosi sitten tiesi?

hani-olsson-communications-and-brand-management-hansel

Hani Olsson
Communications & Brand management at Hansel

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone