Onko kulttuurieroilla merkitystä bisneksessä?

Näyttötutkinnot

Olin kerran myyntimatkalla Hampurissa menossa tapaamaan ensimmäistä kertaa keskisuuren saksalaisen konsernin hankintajohtajaa. Olin varmistanut tapaamispaikan hyvissä ajoin etukäteen. Tai niin ainakin luulin. Tyypilliseen saksalaiseen tapaan olin tarkastanut reitin ja laskenut, kuinka pitkään minulle menee oikeaan paikkaan. Kaikki tuntui olevan kunnossa: kaksi minuuttia ulko-ovelle, kolme minuuttia portaisiin ja ilmoittautuminen vastaanotossa viisi minuuttia ennen sovittua aikaa. Saksassa oli yhtä helppo toimia kuin Suomessa: ei saanut myöhästyä eikä myöskään tulla liian aikaisin.

Edellisestä tapaamisesta vapautuneet puoli tuntia vietin läheisessä kahviossa. Kymmenisen minuuttia ennen tapaamista lähdin tapaamiseen. Yllätyksekseni sain kuitenkin tietää, että olin aivan väärässä rakennuksessa. Tapaamiskumppanini toimisto olikin yhtiön kilomerin päässä sijaitsevassa toisessa rakennuksessa.

Pikaisen juoksumatkan aikana mietin sopivaa selitystä myöhästymiselle. Taksi oli juuttunut ruuhkaan tuntui ainoalta hyväksyttävältä selitykseltä. Tosin milloinkaan Hampurissa ei liikenne ollut sujunut niin hyvin kuin tuona iltapäivänä. Saapuessani hengästyneenä kymmenen minuuttia myöhässä vastaanottoon ajattelin kertomuksia suomalaisista myyntimiehistä, jotka oli kieltäydytty ottamaan vastaan parinkin minuutin myöhästymisen vuoksi. Vastaanotossa sain tietää, että hankintajohtaja oli itsekin myöhässä. Minä siis jouduinkin odottamaan häntä ja kuuntelemaan hänen nöyriä anteeksipyyntöjään. Oli helppo saada yliote antamalla vastapuolelle jalomielisesti anteeksi.

Aikakäsityksen erot – yksilöllistä vai kulttuurin sanelemaa

NäyttötutkinnotVertailen joskus kokemuksiani saksalaisesta täsmällisyydestä vastaaviin tapaamisiin eteläisestä Euroopasta ja arabimaista olevien tuttujeni kanssa. Näissä kulttuureissa ajalla ei tunnu olevan juurikaan merkitystä. Liiketapaamissakin on varsin normaalia ja hyväksyttyä myöhästyä vähintäänkin se akateeminen vartti. Toisaalla taas amerikkalaista kovaa liikekulttuuria kuvastava ”time is money” -sanonta tarkoittaa puolestaan kovaa kilpailua myös ajasta.

Jokainen kansainvälisessä kaupassa toiminut tuntee kiusallisen hyvin erilaisista aikakäsityksistä johtuviin toimintatapoihin liittyvät haasteet. Käsitys ajasta on osittain kulttuurisidonnaista. Missä kulttuureissa on tyypillistä yksiaikainen ja missä moniaikainen aikakäsitys? Missä toimitaan enemmän multiaktiivisesti, missä lineaarisesti ja missä taas reaktiivisesti? Onko aika syklinen, joka virtaa ilman alkua ja loppua?

Vai ovatko samassakin yhteisössä toimivien yksilöiden aikaan suhtautumisen erot loppujen lopuksi kuitenkin merkittävämpiä kuin kulttuurien väliset erot? Ja mikä vaikutus on kullakin tilanteella? Entä toimialalla?

Eri näkökulmia

Eri kulttuureissa on helpompaa toimia, kun on ainakin jossain määrin perehtynyt omaan ja vastapuolen kulttuureihin eri työkalujen ja näkökulmien avulla. Suhtautuminen aikaan on vain yksi dimensio. Kulttuurieroja voidaan luokitella useilla muillakin tavoilla kuten esimerkiksi:

  • maskuliinisuus vs. feminiinisyys
  • suuri vs. pieni valtaetäisyys
  • saavutettu vs. kohdistettu status
  • korkean vs. matala kontekstin viestintätyyli
  • verbaalinen vs. ei-verbaalinen viestintä
  • yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys
  • universalismi vs. partikularismi
  • korkea vs. matala epävarmuuden sietokyky
  • neutraali vs. affektiivinen
  • spesifi vs. diffuusi
  • sisäinen vs. ulkoinen orientaatio

Tunnista erot – toimi yksilöllisesti

Meistä jokainen kuuluu syntymästämme lähtien johonkin kulttuuriympäristöön ja alakulttuureihin, joissa yllä mainitut asiat ilmenevät eri tavoilla. Paitsi perimä myös oma kulttuuriympäristö on muokannut vahvasti meidän persoonallisuuttamme. Persoonallisuus taas muuttuu ainakin jossain määrin oppimisen ja kehityksen myötä. Mikään kulttuurikaan ei ole yhtenäinen vaan jatkuvan muutoksen alla.

Sen jälkeen, kun yllä olevien dimensioiden sisältö on sisäistetty, ne voi osittain unohtaa. Liian stereotyyppinen luokittelu voi johtaa vääriin johtopäätöksiin. Kutakin ihmistä kannattaakin tarkastella omana itsenään ja kutakin tilannetta lähestyä yksilöllisesti.

 

 

Timo HuuskonenTimo Huuskonen
Liiketoimintajohtaja, MIF Näyttötutkinnot

Valmiuksia ulkomaankauppaan
MIF on Suomen johtava ulkomaankaupan kouluttaja. MIF tarjoaa koulutuksia sekä yksilöllisten taitojen kehittämiseen että kulttuurienvälisen viestinnän valmiuksien parantamiseen.

 

Lähde mukaan kehittämään itseäsi kansainvälisen kasvun tielle. Katso seuraavan Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon tai Ulkomaankaupan ammattitutkinnon aikataulu täältä:
MIFin näyttötutkinnot >>

Kulttuurieroista lisää myös MIFin kansainvälisen toiminnan koulutuksissa:

Aasialaisten kanssa työskentely

China Excellence -sarjan koulutuksissa

Effective Working in Multicultural Teams

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone