Riidat pöydälle – Työyhteisösovittelulla sopuun

Työyhteisöjen ristiriidat saadaan ratkaistua avoimesti puhumalla. Kun puhuminen omin voimin ei onnistu, työyhteisösovittelija auttaa.

Monessa työpaikassa kähinöidään, kahinoidaan ja riidellään tälläkin hetkellä. Syitä riidoille ovat erilaiset tavat tehdä töitä, ihmisten erilaiset persoonat, solmuun menneet ihmissuhteet. Kun riidat aikansa muhivat ja paisuvat, kukaan ei enää muista, mikä riitelyn alkuperäinen syy oli.

Riitojen aiheet saattavat näyttää ulkopuolisen silmin merkillisiltä ja jopa mitättömiltä. Ensimmäisen työyhteisösovitteluni riidat olivat lähteneet yhden ihmisen hajuveden käytöstä. Toisessa sovittelussa selviteltiin erään henkilön tapaa pyöritellä silmiään palavereissa. Kolmannessa oli syntynyt kinaa pussipuuron lämmittämisestä työajalla.

Arkijärjellä ajateltuna moni ristiriita ratkeaisi, jos jonkin asian ongelmaksi kokeva menisi ja selvittäisi pulman ärsytystä aiheuttavan ihmisen kanssa. Vaan kun ei mene. Helpommalla pääsee, kun ryhtyy itse kiukuttelemaan tai mököttämään.

Yksi paljon käytetty ongelmanratkaisutapa on mennä kertomaan asiasta kaikille muille ihmisille ongelman aiheuttajan selän takana. Samalla saadaan tilaisuus ruotia ongelmana pidetyn ihmisen koko persoona ja jos hyvin käy, voidaan joukolla ideoida jokin nerokas ongelmanratkaisukonstikin. Hajuveden käytöstä ärsyyntyneet keksivät käydä suihkuttamassa omat vanhat hajuvetensä työtoverinsa työtilaan. Siitäpähän sitten ymmärtää, että hajuvedet haisevat.

Riitely viettelee ja juovuttaa

Riiteleminen on inhimillistä. Harva riitelee silkkaa ilkeyttään. Riidat viettelevät, juovuttavat ja kiihottavat täysin normaalijärkisiä ihmisiä.

Riidoissa ihminen ajautuu tahtomattaan syvien voimien vietäväksi. Riitojen synnyttämät tunnekuohut hukuttavat helposti ammatillisen käyttäytymisen. Moni hämmästelee jälkikäteen itsekin, miksi lähti mukaan pahan puhumiseen, mustamaalaamiseen, syntipukkien nimittämiseen, syyttelyyn ja lapsenomaiseen käyttäytymiseen.

Riitojen setviminen ja ratkominen ei ole helppoa. Ongelmista suoraan puhuminen ongelman aiheuttajalle tuntuu ahdistavalta ja pelottavalta.

Erimielisyyksien selvittämättä jättäminen ei poista ongelmia. Päinvastoin, selvittämättä jääneet asiat alkavat suorastaan kiehua ihmisten sisällä. Loukkaantumisen, katkeruuden, vihan ja kostonhalun tunteet pullahtavat pintaan. Seurauksena on lisää väärinymmärryksiä, väärintulkintoja ja yhteenottoja.

Työyhteisösovittelu luo tasapuolisen keskustelufoorumin

Kun työyhteisö on kadottanut kykynsä ratkaista itse ongelmiansa, löytyy apu työyhteisösovittelusta. Sovittelua ohjaa koulutettu työyhteisösovittelija ja sovittelu etenee hyväksi havaitun prosessin mukaisesti.

Sovittelija tapaa ensin jokaisen työyhteisön jäsenen kahden kesken. Jokainen ihminen saa näin mahdollisuuden kertoa omat kokemuksensa, tunteensa ja näkemyksensä asioista. Keskustelu puolueettoman sovittelijan kanssa jäsentää ajatuksia, laimentaa tunteita ja auttaa tarkastelemaan asioita myös muiden näkökulmasta.

Kun jokainen ihminen on tullut henkilökohtaisesti kuulluksi, istutaan seuraavaksi joukolla yhteisen pöydän ääreen. Asiat puhutaan halki pohjamutia myöten. Puhuminen onnistuu kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että keskustelemassa on parhaat asiantuntijat: itse riitelijät. Toinen syy keskustelun onnistumiselle on työyhteisösovittelun taikasauva: vuoropuhelu. Ihmiset puhuvat ja kuuntelevat toisiaan vuoron perään.

Eräs työyhteissovitteluun osallistunut kertoi, että hän sai sovittelussa ensimmäisen kerran tilaisuuden kertoa näkemyksensä yhteisön ongelmista niin, että kukaan ei keskeyttänyt, puhunut päälle tai ampunut saman tien alas hänen ajatuksiaan. Kokemus oli ollut ihmeellinen.

Lopputuloksena allekirjoitettu kirjallinen sopimus

Sovittelu tähtää aina yhteisten tavoitteiden ja konkreettisten ongelmien ratkaisujen löytämiseen. Sovituista ratkaisuista ja toimintatavoista laaditaan aina kirjallinen sopimus, jonka jokainen voi allekirjoittaa.

Vastuu sopimisesta on riitelijöillä. Sovittelija ei ratkaise riitoja, ei toimi terapeuttina eikä tuomarina. Sovittelija mahdollistaa sovun löytämisen.

Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmista puhutaan ja miten niitä ratkaistaan. Sovittelijana mykistyn joka kerta sinä taianomaisena hetkenä, kun jokainen on saanut sanottua mieltään pitkään kalvanneet asiat ja muut ovat kuunnelleet keskeyttämättä. Luottamuksen ja toiveikkuuden tunne on huokuu jokaisesta sovitteluun osallistuneesta.

Työyhteisösovittelun hyödyt

  • Saadaan aikaan sopu ja työrauha.
  • Mieltä kaihertavat asiat saadaan puhuttua.
  • Sovitaan, miten jatkossa toimitaan.
  • Jokaisen vastuu omasta käyttäytymisestä kasvaa.
  • Erilaisuuden hyväksyminen, toisten arvostaminen ja kunnioittaminen lisääntyvät.
  • Yhteistyön, ongelmanratkaisun ja vuorovaikutuksen taidot paranevat.
  • Sovitteleva tapa ottaa asioita puheeksi ja keskustella vaikeistakin asioista tarttuu ja leviää.

Miksi työyhteisösovittelu toimii?

Ristiriidat ratkeavat ainoastaan puhumalla ja kasvokkain kohtaamalla. Sovittelussa ongelmista keskustellaan avoimesti kiertelemättä.

Sovitteluprosessia ohjaa aina koulutettu työyhteisösovittelija. Sovittelija huolehtii, että kaikkien ajatukset, näkemykset ja tunteet kuullaan ja käsitellään tasapuolisesti.

Sovittelussa ei etsitä totuutta, syyllisiä eikä syyttömiä. Kukaan ei voita eikä häviä.

Sovittelussa etsitään yhteistä ymmärrystä, yhteisiä tavoitteita ja konkreettisia ratkaisuja.

Ihmisillä on kokemuksia, kykyjä ja taitoja, joilla he löytävät itse riidoillensa parhaan ratkaisun.

Kun ihmiset ratkaisevat itse riitansa, on ratkaisu heille hyvä ja ratkaisuun voi sitoutua.

 


 
Taina Uimonen

  MIFin kouluttaja Taina Uimonen on työyhteisösovittelija, viestintävalmentaja ja työnohjaaja.
  Taina sovittelee konflikteja ja henkilöristiriitoja työyhteisöissä mottonaan ”Riidat ratkeavat puhumalla”.

  (Artikkeli on alunperin julkaistu Kuljetus ja logistiikka -lehdessä 05/2016)

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone