S-Ryhmän ComBaro-kokemukset

Toteutimme ComBaro-tutkimuksen S-ryhmässä vuosina 2010–2011.

Tutkimusta ei tilattu tiettyyn kehitystarpeeseen vaan ennemminkin työyhteisöviestinnän yleisen tilan selvittämiseen. ”Työyhteisöviestinnässä on aina kehitettävää ja teimme ComBaro-tutkimuksen normaalin kehitystyön tueksi”, kertoo SOK:n henkilöstöviestinnän kehityspäällikkö Jarna Lattunen.

ComBaro toteutettiin S-ryhmässä matkailu- ja ravitsemiskaupan, päivittäistavarakaupan sekä liikennemyymälä- ja polttonestekaupan liiketoiminta-alueilla. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä useammalta portaalta; johdon lisäksi tutkimuksessa oli mukana muun muassa myymälä-työntekijöitä.

Kehityskohteet esiin

”Oli mukava huomata, että moni asia arvioitiin positiivisesti ComBaro-mittauksessa. Henkilöstö on sitoutunut työyhteisöön, ilmapiiri on kohdallaan, esimiestyö toimii ja vastuu tiedon jakamisesta ymmärretään”, Lattunen kuvailee.

Kehityskohteitakin löytyi. ”Tulosten mukaan kehitettävää olisi erityisesti isojen asioiden, kuten muutosten, käsittelyssä sekä vuorovaikutteisuudessa”, Lattunen kuvailee. ”Aina riittää parannet-tavaa, sillä maailma muuttuu jatkuvasti.”

Tulokset yhteiseen pohdintaan

ComBaron tutkimustuloksia esiteltiin kaikille liiketoiminnoille erikseen esittelytilaisuuksissa ja koko henkilöstölle tulokset julkaistiin Ässä-lehdessä. ”Tulosten myötä järjestettiin kolme työpajaa, joihin osallistui niin osuuskauppojen, viestinnän kuin HR-puolen väkeä”, Lattunen kertoo. ComBaron tuloksia ja jatkotoimenpiteitä pohdittiin yhdessä yhteisöviestinnän dosentti Elisa Juholinin johdolla. Juholin on yksi ComBaro-tutkimuksen kehittäjistä.

S-ryhmässä tehtiin ComBaron kanssa rinnakkain myös muita henkilöstöviestintään liittyviä tutkimuksia. ”ComBaron ja muiden tutkimusten tuloksia käsiteltiin työpajoissa kokonaisuutena, ja kaikki tutkimukset olivat tuloksiltaan melko yhteneväiset”, Lattunen kertoo.

Kehityskohteet työn alla

Osan ComBaron esiin tuomien kehityskohteiden kanssa on S-ryhmässä jo ryhdytty toimeen. ”Isojen asioiden käsittelyyn olemme saaneet johtoryhmäsparrausta Elisa Juholinilta. Viime vuonna valmistui myös muutosjohtamisen opas esimiesten tueksi ja esimerkiksi kaikki SOK:n esimiehet käyvät tänä vuonna muutosjohtamisen valmennuksen Jollas Instituutissa”, Lattunen kertoo.

Lattusen mukaan erityisesti yksiköiden vuorovaikutuskulttuurin ja työntekijöiden vaikutusmahdol-lisuuksien parantamiseen on etsitty keinoja. ”Esimerkiksi S-ryhmän intranetiä kehitetään entistä vuorovaikutteisemmaksi”, Lattunen kertoo. ”Tarkoituksena on, että jatkossa intranetissä voi keskustella, kommentoida, muodostaa yhteisöjä ja jakaa omaa asiantuntijuuttaan helpommin.”

Vastuu vuorovaikutuskulttuurin parantamisesta jakautuu kaikille. ”Jokaisen yksikön on luotava omat hyvät tapansa vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseen, sillä parhaat käytännöt ja ratkaisut ovat eri yksiköissä erityyppisiä”, Lattunen toteaa.

Vastuu viestinnästä on jokaisella.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone