Sote-uudistus, asiakas keskiössä

Sote-selonteon punainen lanka on palvelujen kehittäminen, siihen palataan yhä uudelleen ja siihen kannustetaan kaikkea osapuolia panostamaan. Siis me kansalaiset saamme sujuvaa hoitoa oikeaan aikaan ja mahdollisimman hyvältä asiantuntija joukolta, ilman jonoja ja odotusaikoja. Määrätietoisella muutosjohtamisella on tavoitteena koko sote-organisaatioiden läpi kulkeva palvelujen integraation, asiakaspalvelukeskeisen ja prosessien kehittämisen kulttuurin aikaansaaminen. Tiedolla johtamisen perustalla on laajapohjainen, asiakaskohtainen, kustannukset yksilöivä palveluprosesseja koskeva tieto. Se on sekä asiakkaiden siis kansalaisten että ammattilaisten käytössä ja sen perusteella pystytään johtamaan koko palvelukokonaisuutta kustannustehokkaasti ja hyvä asiakasvaikuttavuus huomioiden. Johtamisen tavoitteena on aktiivisesti löytää uusia toimintatapoja esimerkiksi digitalisaation kautta.

Sote-selonteossa on otettu esille organisaatioiden kehittämisen näkökulmasta asiakaslähtöisyys, palvelujen täydellinen integrointi, palveluprosessien ja palvelujen kehittäminen digitalisaation kautta ja toimijoiden yhteistyö sekä tiedolla johtaminen ja muutosjohtaminen.

”Toimeenpanovaiheessa ratkaisevan tärkeää on määrätietoinen ja eri osallistujatahot hyvin mukaan saava muutosjohtaminen ja sille hyvän valtakunnallisen tuen ja puitteiden antaminen. Muutosjohtamisessa tavoitteena on perusteltua olla heti alusta lähtien asiakaslähtöiseen palveluun ja sen edellyttämään palveluintegraatioon ja prosessien, toimintojen ja palveluverkon ja palvelumallien kehittämiseen perustuvan toimintakulttuurin aikaansaaminen. Tärkeää on eri ammattikuntien välisten siilojen purkaminen aidoksi asiakaslähtöisen yhteistyön malliksi. Samalla tuottavuustavoitteet ja kustannusten kasvun hillinnän tavoitteet olisi saatava sisäistettyä osaksi uutta toimintakulttuuria.” (Pöysti ym. 2015, 23, Sote-selonteko)

Asiakaslähtöisyys

Kuntien ja itsehallintoalueiden yhteistyönä asiakas otetaan mukaan palveluprosessien suunnitteluun. Asiakkaalle arvon tuottaminen on palveluprosessien toteutuksen keskiössä. Toiminnan pitää olla mitattavaa ja myös mittareiden suunnitteluun pitää ottaa asiakas mukaan. Erityisesti asiakaslähtöisyyden pitää olla lähtökohtana, kun palveluja tuottavat eri organisaatiot, integraation pitää toimia saumattomasti yli organisaatioiden ja yritysten rajapintojen. Koko palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehokuutta mitattaessa tarvitaan tietoa kolmesta näkökulmasta, ensimmäiseksi toteuttavan organisaation toiminnasta, toiseksi palveluprosessiin osallistuvien organisaatioiden yhteistoiminnan onnistumisesta ja kolmanneksi koko tuon kokonaisuuden kyvystä palvella asiakasta. Eri toimijoiden, itsehallintoalueiden, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden, toimintaa pitää kyetä arvioimaan laadullisesti ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Asiakaslähtöisyys näkyy myös digitalisaation kautta palvelujen ja prosessien kehittämisessä kustannustehokkaaksi. Tämä sisältää myös potilas- ja asiakastiedon integraation yli organisaatiorajojen, silloinkin asiakaslähtöinen palveluketju keskiössä.

Palvelujen täydellinen integrointi, terveys- ja sosiaalipalvelujen todellinen yhdistäminen

Palvelujen täydellinen integrointi tarkoittaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä vaativan että perustason sosiaalitoimen palvelujen integrointia täydellisesti yhtenäiseksi asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tähän sisältyy myös asiakas- ja potilastiedon kustannustehokas yhdistäminen sekä tieto- ja tietojärjestelmäintegraatio. Esimerkiksi Järvenpää kaupunki on toteuttamassa omassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessaan täydellistä integraatiota. Asiakkaan ympärille kerätään tarvittava joukko asiantuntijoita eri toiminta-aluilta, tavoitteena tarkoituksenmukainen hoito kullekin asiakkaalle. Hyvää ja tarkoituksenmukaista johtamista varten tuotetaan palvelukokonaisuuden kannalta merkityksellistä ja tärkeää tietoa asiakastyytyväisyydestä, vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja tuottavuudesta.

Miten sote-uudistus viedään käytäntöön?

Prosessien kehittämisen kannalta käytäntöönvieminen vaatii systemaattista työtä. Ylemmän johdon pitää tehdä omalle vastuualueelleen strategiat ja tarkat toimintasuunnitelmat, miten ja mitä palveluja ja prosesseja hänen omassa yksikössään kehitetään. Keskijohdon tehtävänä taas on ottaa koppi ylemmän johdon suunnitelmista ja tehdä käytännön kehittämistyötä. Siis suunnitella ja toteuttaa kehittämishankkeita, joissa palveluprosessit sujuvoitetaan niin, että asiakas on keskiössä. Lähiesimiesten tehtävänä taas on luoda mahdollisuuksia työntekijöille toteuttaa nuo suunnitellut muutokset, olla toteuttajin tukena ja auttaa heitä viemään arjen käytäntöön uusia toimintatapoja.

Uudistuksen tavoitteet

Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Se koskettaa yli 200 000 työpaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille 1.1.2019 tai ainakin se on uudistuksen tavoitteena. Noin puolet kuntien budjeteista siirtyy itsehallintoalueille ja lisäksi uudistukseen kuuluvat sairaanhoitopiirit. Kunnan rooli vähenee merkittävästi, koska sosiaali- ja terveyspuolen palveluista vain ennaltaehkäisy jää kuntien hoidettavaksi uudistuksen jälkeen. Itsehallintoalueita tulee siis 18 ja ensimmäisenä sinne siirretään juuri sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on 3,5 euron miljardin säästöt vuoteen 2020 mennessä. Säästö tarkoittaa käytännössä kulujen jäädyttämistä tämän hetken tasolle, koska tuo 3,5 miljardia on arvioitu kustannusten kasvu, jos mitään kehittämistä ei tehdä.

Tämä työ on suuri, voi sanoa jopa valtava. Käytännön arjen työssä se kuitenkin on pieniä jatkuvasti virtaavia puroja ja yhdistyessään niistä kasvaa joki, jonka virtaa kohti laajaa merta.


Ritva Ranta

Ritva MIF Näyttötutkintojen kehittämispäällikkö, YTM, RI on sosiaalipsykologi ja insinööri, jolla on kahdenkymmenen vuoden kokemus kehittämistyöstä ja kouluttamisesta erilaisissa organisaatiossa. Hän on toteuttanut esimerkiksi terveyskeskuksessa hankkeen, joka kuuluu hänen tekeillä olevaan väitöstutkimukseensa. Hän tutkii kehittämistyön, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Hän on kirjoittanut myös kolme kirjaa kehittämisen eri näkökulmista.

Lisää aiheesta:
Kauppalehti 11.2.2016: Lean-ajattelulla on imua terveydenhuollossa
Kauppalehti 7.2.2016: Hukka pois, ja sote-säästöjä voi syntyä virtaustehokkuudesta

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone