Sote-uudistus avaa monia bisnesmahdollisuuksia

Sote-uudistuksesta on puhuttu jo niin pitkään, että uutuudenviehätys on paikoin tehnyt sijaa epäuskolle. Tuleeko sitä koskaan? FCG:n tutkimusjohtaja Mika Aaltosen mukaan on kuitenkin väistämätöntä, että sosiaali- ja terveysalan palvelut uudistetaan. Organisaatioissa kannattaisikin käyttää väliaika hyödyksi ja valmistautua tulevaan. Sote-uudistus avaa suuria mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen.

Vanhan sanonnan mukaan odottavan aika on pitkä. Moni onkin jo kyllästynyt odottamaan hallituksen lopullista päätöstä sote-uudistuksesta. Muutos on kuitenkin väistämätön, sillä vanhat rakenteet eivät enää sovellu nykyisen yhteiskunnan pyörittämiseen. Yrityksissä kannattaakin olla varpaillaan.

“Nyt vaaditaan aktiivisuutta ja proaktiivisuutta. Passiivisuus tai reaktiivisuus jättävät organisaation muutosten armoille”, Aaltonen muistuttaa.

Minkälaisia liiketoimintamahdollisuuksia sote-uudistus sitten avaa? Mika Aaltosen ja professori Erkki Vauramon Kuntaliitolle laatimassa Sote ja Suomi 2040 -selvityksessä nostetaan esiin viisi askelta, jotka muodostavat tien eteenpäin kohti tehokkaampaa Suomea. Organisaatiot voivat aloittaa muutokseen valmistautumisen esimerkiksi miettimällä, miten voivat osallistua näihin muutostrendeihin.

“Jatkaminen samoissa siiloissa kuin tähänkin asti ei toimi. Rahat ovat loppu. Tarvitsemme uudenlaista organisoitumista, yli organisaatio- ja sektorirajojen. Muutos antaa tähän hienon mahdollisuuden”, Aaltonen toteaa.

Horisontaalinen organisoituminen

Suomessa tullaan todennäköisesti keskittämään sote-palvelut entistä harvempiin mutta kooltaan suurempiin tuotantoyksiköihin. Suuremmat yksiköt puolestaan edellyttävät entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi kirjanpidon, logistiikan ja hankintojen tekeminen on järkevää keskittää. Myös tehtävänjako on mietittävä uusiksi. Sote ja Suomi 2040 -raportin mukaan sote-yhteistyötahoja voidaan tulevaisuudessa huhuilla jopa rajojen yli Virosta, Ruotsista ja Venäjältä.

Tämä uudelleen organisoituminen on luonteeltaan horisontaalista, ja pakottaa organisaatiot tiiviimpään yhteistyöhön keskenään. Lisäksi ne joutuvat miettimään, minkä roolin ne voivat ottaa kun tehtävät jaetaan uusiksi.

Horistontaalinen organisoituminen avaa mahdollisuuksia myös sote-sektorin ulkopuolella toimiville yrityksille, kuin paineet uudenlaisiin toimintamalleihin, viestintään ja yhteistyöhön kasvavat.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Sairaanhoidon sijaan tulevaisuudessa tullaan keskittymään entistä enemmän ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jolla halutaan taklata sosiaalisiin perusongelmiin liittyvää huonovointisuutta. Näitä aiheuttavat erityisesti alkoholi, tupakka, ylipaino, liikkumattomuus, eristyneisyys ja masennus. Ihmisten terveydentilan parantaminen onkin ensisijaisesti elintapakysymys.

Viime vuosina sovelluskehitys ja älyteknologia ovat tuoneet loistavia työkaluja, joilla voidaan seurata ja parantaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tulevaisuudessa tarve tämän kaltaisille ratkaisuille todennäköisesti kasvaa entisestään.

Vanhusten palvelut

Eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä lisääntyy ja vanhuuden luonne muuttuu. Syntyy kahdenlaisia eläkeläisiä: aktiivisia 65–80-vuotiaita senioreja ja elämän loppuvaiheessa tukea tarvitsevia vanhuksia.

Vanhuksille tarjottavat palvelut kuten asumisratkaisut on mietittävä uusiksi, kun esimerkiksi kodinomaista asumista halutaan pidentää. Yksityisiä hoivakoteja toimii jo nyt runsaasti, mutta tulevaisuudessa on tarvetta myös uudenlaisille arkkitehtoonisille ratkaisuille ja muille vanhuspalveluiden reformeille.

Teknologian soveltaminen ja benchmarking

Moni maa on Suomea tehokkaampi julkisten palveluiden tuottamisessa. Toimivia käytänteitä kannattaakin tähyillä ulkomailta. Esimerkiksi naapurimaa Viro on saanut aikaan merkittäviä kustannussäästöjä hyödyntämällä digiratkaisuja innovatiivisesti muun muassa äänestämisessä ja hallituksen kokouksissa.

Aaltosen raportin mukaan Suomessa tarvitaan lisää osaamista paitsi ohjelmoinnin saralla, myös laajojen järjestelmien suunnittelussa ja suurten projektien läpiviemisessä. Kahdessa jälkimmäisessä on toistaiseksi niin vähän professuureja, että yliopistot eivät kykene paikkaamaan osaamisvajetta. Täydennyskoulutus on hyvä tapa kuroa vajetta umpeen ja huolehtia siitä, että Suomessa on tarvittava osaaminen sote-uudistuksen jalkauttamiseen.

Uusi johtamiskulttuuri

Koska sote-palveluita tuottavat organisaatiot joutuvat pian organisoitumaan uusiksi, tulee myös johtamistapojen muuttua. Tarve toimialarajojen ylittävälle yhteistyölle ja uudenlaiselle ajattelulle lisääntyy, mutta mikään ei muutu, jos johtajat jatkavat kuten tähänkin asti.

“Perinteisestä ylhäältä-alas johtamisesta tullaan luopumaan. Ratkaisut löytyvät perustuen paikallisiin mahdollisuuksiin ja toimijoihin. Ne ovat aina omanlaisiaan”, Aaltonen toteaa.

Uusiin johtamistapoihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin. Sote-uudistuksen avaamista liiketoimintamahdollisuuksista hyötyvät ne, jotka ovat iskuvalmiita kun muutoksen aika koittaa. Paras hetki kouluttautua on nyt.

Mika Aaltosen ja Erkki Vauramon Sote ja Suomi 2040 -selvitys luettavissa täällä >>

Haastattelija, kirjoittaja Adèle Couavoux ja haastateltavana Mika Aaltonen.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone