Suomi vedenjakajalla

Selviääkö Suomi seuraavia 25 vuotta mikäli se pitää kiinni nykylinjastaan? Mitä meidän pitäisi kertoa, jotta Suomi lähtisi liikkeelle? Mitkä faktat aikaansaisivat muutoksen? Miten meidän pitäisi muokata nykyisiä taloutta, yhteiskuntaa ja turvallisuutta koskevia ajatus- ja toimintamallejamme?

Näitä asioita olemme pohtineet kirjassa CROSSROADS (VEDENJAKAJALLA), jonka olen kirjoittanut amerikkalaisen analyytikko Michael Loescherin kanssa. Väitämme, että mahdollisuudet uudistumiseen löytyvät perusteellisen analyysin avulla. ”Useat organisaatiot vastustavat muutosta, koska selkeä data, joka osoittaisi muutoksen suuntaa, puuttuu. Sisäiset ja kansalliset keskustelut täyttyvät sen sijaan retoriikasta ja mielipiteistä, joiden pohjalla ovat poliittiset ja valtapoliittiset näkökulmat.”

Samanaikaisesti Suomella on edessään useita vaikeita haasteita: miten uusia teollisuutta ja laajentaa viennin pohjaa tunnetun demografisen kehityksen puitteissa? Miten laajentaa kansainvälistä yhteistyötä EU:n ulkopuolelle ja uudelleen pohtia kansallisen turvallisuuden rakentumista 2000-luvun maailmassa?

Isoimmatkaan toimijat eivät pärjää yksinään. Muuttuvassa maailmassa talouden, logistiikan, maantieteen, politiikan ja turvallisuuspolitiikan näkökulmat tuovat kaikki esiin, miten merkittävät muutokset globaalissa toimintaympäristössä tuovat mahdollisuuksia ja uhkia Suomelle. On tärkeää ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat Suomen varallisuuden rakentumiseen tulevaisuudessa.

Globaali logistiikka on muuttunut kolme kertaa viimeisen sadan vuoden kuluessa, aina poliittisista muutoksista johtuen. Haluamme tai emme, tämän päivän muutokset tuovat maailman syliimme ja ensimmäistä kertaa Suomen on suunnattava yli rajojensa turvatakseen hyvinvointinsa.

Alueet, joilla on hyvät yhteydet kukoistavat. Alueet, jotka jäävät syrjään lakastuvat. On suuri riski rakentaa merkittävää infrastruktuuria, mutta voi olla vielä suurempi riski olla rakentamatta sitä. Esimerkiksi Singapore on noussut maailman kartalle, kun kauppaan ja logistiikkaan liittyvään infrastruktuuriin on panostettu. Panostus loi siitä korvaamattoman kaupan keskuksen Aasiassa. Globaalit muutokset antaisivat perusteet rakentaa Suomesta vastaavanlaisen pohjoisen kaupan ja logistiikan keskuksen!

Tarvitsemme siis analyyttistä ja pitkälle aikajänteelle pohjautuvaa kansallista keskustelua. Jotta Suomen tarina saa jatkoa, meidän täytyy uskaltaa arvioida kriittisesti joitakin julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä siitä, miten Suomen resursseja tulisi allokoida. Jokainen yritys ja organisaatio voi kantaa kortensa kekoon tässä keskustelussa – ellei muulla tavalla, niin vaatimalla sitä.

 

 

Mika Aaltonen

Kirjoittaja on on kauppatieteiden tohtori, tutkimusjohtaja FCG:ssä, Helsinki Sustanability Centerin johtaja ja MIF:n EMBA -ohjelman dekaani.

Mika piti Elonmerkissä Keynote-puheenvuoron aiheesta CROSSROADS – Transformations on the road to 2040.

 

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone