Terveyden johtamisella tulosta

Yrityksissä puhutaan tänä päivänä paljon työhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Työhyvinvointi on hyvin laaja käsite pitäen sisällään terveysasioiden lisäksi yrityksen koko henkilöstö- ja esimiestyön, työyhteisön osaamisen, suorituksen johtamisen unohtamatta työntekijän omaa asennetta ja arvoja. Kokonaisuuteen kuuluvat myös panostukset omaan ja muiden työhyvinvointiin. Terveyden johtamisella pyritään rajaamaan tästä kentästä ne asiat, jotka liittyvät suoraan työntekijöiden terveyteen. Terveyden johtamisen tärkeimpiä osa-alueita ovat työterveyshuollon järjestäminen, johdon ja esimiesten suorittama terveyden johtamisen työ sekä organisaation sisäiset terveyden johtamisen prosessit, kuten varhaisen tuen malli ja muut ohjeistukset.

Yleisesti terveysinvestoinneista tunnistetaan työterveyshuolto. Siihen tehdyt satsaukset kertovat kuitenkin vain osan terveyden johtamisen totuudesta. Työterveyteen satsatut kustannukset ovat marginaalisen pieniä verrattuna sairauspoissaolojen ja pidemmän työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Lokakuussa 2014 julkaistun Kelan työterveyshuoltotilasto 2012 mukaan yritysten työterveyskustannuksista vajaa kolmasosa koostuu ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ja yli kaksi kolmasosaa sairaanhoidosta ja muusta korvausluokkaan II kuuluvasta palvelusta. Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat 396 euroa huollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti ja Kelan maksamat korvaukset 173 euroa. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan keskimääräiset sairauspoissaolokustannukset olivat 3 600 euroa per työntekijä eli lähes kymmenkertaiset työterveyshuollon kustannuksiin verrattuna.

Terveysinvestointien kohdistaminen ja vaikuttavuuden arviointi

Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa on viitattu viime vuosina paljon työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyteen. Alan johtavat tutkijat, kuten Guy Ahonen Työterveyslaitokselta ovat todenneet, että yritys voi parantaa tulostaan investoimalla työhyvinvointiin. Itse tarkentaisin vielä, että OIKEIN KOHDISTETUILLA terveysinvestoinneilla yritys voi lisätä terveysinvestointiensa vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta parantaa tulostaan.

Vaikuttavuuden arvioinnin vaatimus on kirjattu työterveyshuoltolakiin. Työterveyshuollon toiminnan tulee olla vaikuttavaa eli aikaansaada positiivista muutosta terveydessä. Käytännössä näin ei kuitenkaan aina ole. Otetaan esimerkkinä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, jossa pääpaino on usein erilaisissa terveystarkastuksissa. Perinteisessä terveystarkastuksessa keskitytään kansanterveyden kannalta hyvin relevanttien sairauskategorioiden kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskitekijöiden löytämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Laajoissa terveystieteellisissä tutkimuksissa kyseisillä tarkastuksilla ei ole kuitenkaan löydetty merkittävää vaikuttavuutta sairastuvuuteen tai kuolleisuuteen.

Yrityksen näkökulmasta pitäisi myös miettiä mitä ollaan tavoittelemassa. Yritysten sairauspoissaoloista keskimäärin yli puolet ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli kaksi kolmannesta aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Jos yrityksen tavoitteena on minimoida sairauspoissaoloja ja ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä, tulisi terveysinvestointien kohdistua näiden sairauskategorioiden ehkäisyyn. Tämän tulisi näkyä yrityksen omissa terveyden johtamisen prosesseissa sekä työterveyshuollossa niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin sairaanhoidossakin.

 

 

Tiina Alahautala
Kouluttaja

Management Institute of Finland

Lisää tietoa ja vinkkejä terveyden johtamiseen kuulet 29.−30.9.2015 järjestettävässä Työsuhde.Nyt -tapahtumassa.

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone