Tiedon visualisointi – hillitty linja menestyksen avaimena

Ihmisen taipumus viehättyä pyöreän kaarevista muodoista, kiillosta ja välkkeestä on loputon. Mainosmaailma hyödyntää viettiämme kiinnittääkseen huomiomme uusiin tuotteisiin ja palveluihin.

Kun tavoitteemme on viestiä numeerista tietoa selkeästi kalvosarjassa tai printtimediassa, huomion kalastelu on jätettävä taustalle. Viestinnän yleisö on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut aiheestamme. Silloin uskottava viestintä on hillittyä ja rakentuu ymmärrykselle, kuinka havaintokykymme toimii – millaisia graafisia ilmaisutapoja kannattaa suosia ja mitä välttää, jotta viesti menee perille.

Tiedon visualisoinnin maailmassa oikeita ilmaisutapoja on aina useita. Yleisö ja näkökulma ratkaisee, millä graafilla kerromme hyvästä tai huonosta nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Valehdella ei saa. Epäselvä ei pidä olla. Hillitty viestintä keskittyy oleelliseen ja tekee sen tehokkaasti.

Erotan tiedon visualisoinnissa kolme tavoitetta:

– Jos emme vielä tunne tietokokonaisuutta, tarvitsemme graafisia keinoja selvittää itsellemme tiedon sisältöä, merkitystä sekä tiedossa piileviä kehityssuuntia, normaalitapauksia ja poikkeamia (data sensemaking).

– Kun tunnemme tietokokonaisuuden, tarvitsemme tietämystä miten oleelliset asiat voi viestiä yleisölle selkeästi (communication).

– Jos meidän täytyy tehtäviemme vuoksi seurata jatkuvasti muuttuvaa tietoa, tarvitsemme järkevästi rakennetun tilannekuvanäytön (dashboard), joka auttaa reagoimaan äkillisesti ilmeneviin poikkeamiin ja haasteisiin (monitoring).

Selkeän tiedon pahin este on myyjä

Ikävä kyllä tiedon visualisoinnin parhaille käytännöille on esteitä. Pahimmat esteet lymyävät ohjelmistoja tai konsultointia myyvien firmojen markkinointiosastoilla. Markkinointi haluaa vedota vietteihimme, tarjota dashboardille pyöreitä ja kiiltäviä nopeusmittareita, koska ne ovat niin siistejä – ei väliä, vaikka se ei ole toimivaa ja parempia ratkaisuja on.

Pikavoittoja tunteisiin vetoava myyjä voi toki saavuttaa. Seinä tulee vastaan viimeistään silloin, kun toinen konsulttiyritys koputtaa asiakkaan oveen ja perustelee, miksi alun perin olisi kannattanut suosia hillittyä ja toimivaa linjaa.

Miten teillä viestitään?

Miten sinun yrityksesi viestii kalvosarjassa ja printtimediassa? Millaisia raportteja ja tilannekuvanäyttöjä teillä seurataan?

Olen vetänyt kolme vuotta tiedon visualisoinnin työpajaa, jossa näitä keskeisiä asioita käydään läpi.

Käytän keskustelevaa metodia: näytän jonkin sanomalehdestä löytämäni sekavan graafin, esitän siitä väittämän tai kysymyksen, herättelen ajattelemaan, pyydän kommenttia, olen avoin kaikille reaktioille, kiitän hyvistä oivalluksista – ja lopuksi vedän asian yhteen sekä tiivistän takana piilevän käytännön periaatteen, joka liittyy psykologiseen havaintokykyymme.

Työpajoissa käydyt keskustelut yllättävät monesti minutkin. Vaikka kurssi ei vaadi ennakkotietoja, moni tietää paljon, on rakentanut raportointia ja tilannekuvanäyttöjä yritykseensä. Silloin voin vahvistaa hyviä ratkaisuja ja ehdottaa uusia vaihtoehtoisia tapoja – ja toisinaan saan itse nauttia kuullessani niistä oivalluksista, joita Suomen yrityksissä jo käytetään.

Nämä ovat ne keskeiset aihepiirit, joiden parhaita käytäntöjä haluan edistää. Kun välitämme jostakin tietokokonaisuudesta syvästi, viestintä ja tilanneseuranta kannattaa toteuttaa hyvin.

 

 

Janne Pyykkö
Tiedon visualisoinnin konsultti
Affecto Finland Oy

Janne Pyyköllä on 10 vuoden kokemus tiedon visualisoinnin parhaista menetelmistä erilaisissa käytännön tilanteissa. Hän työskentelee myös kansainvälistä tunnustusta saaneen pääkaupunkiseudun palvelukartan ja rakenteisen esteettömyystiedon käytännön hyödyntämisen parissa (vuonna 2012 maailmanlaajuisen WeGO-kilpailun ykköspalkinto Open Cities -luokassa).

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone