Tieturin koulutus toi tehoa monimutkaisen järjestelmän käyttöön

AHA KYT -tietojärjestelmällä rakennetaan kehitysyhteistyöhallinnon institutionaalista muistia ja tuotetaan tietoa sekä kansallisille että kansainvälisille tahoille.

Tieturi on kouluttanut järjestelmää käyttäviä virkamiehiä luokkamuotoisesti Suomessa ja etäyhteyden välityksellä myös ulkomailla. Tavoitteena oli laajentaa haastavan ja moniulotteisen järjestelmän käyttöönottoa ministeriössä ja edustustoissa.

– Tieturin kouluttaja osasi välittää koulutettaville sen, mikä järjestelmässä on teknisesti olennaista. Järjestelmä on kehityspolitiikan tärkeä työkalu, ja siksi on tärkeää, että kaikki käyttäjät osaavat hyödyntää sitä tehokkaasti, sanoo IT-projektipäällikkö Katri Sampo Ulkoasiainministeriöstä.

AHA KYT -järjestelmä on ulkoasiainministeriön virallinen järjestelmä, josta käy ilmi kenen esityksestä, mitä, milloin ja millä perusteella kehitysyhteistyömäärärahoja koskevat valtioapupäätökset on tehty. Järjestelmästä löytyvät myös esimerkiksi vaadittavat asiakirjapohjat. Lisäksi se tuottaa reaaliaikaista päätöstietoa ulkoasiainministeriön ulkoisille sivuille.

Tietoa tarpeen mukaan

Ministeriön omat resurssit eivät riitä tehokkaaseen koulutukseen siinä mittakaavassa kuin AHA KYT –tietojärjestelmän suhteen on tarpeellista. Tieturin kouluttaja oli mukana järjestelmätoimittajan koulutustilaisuuksissa ja perehtyi saamansa opin jälkeen itse perusteellisesti järjestelmän ominaisuuksiin. Kun perustiedot olivat hyvin hallussa, Tieturin järjestämät koulutukset räätälöitiin kohderyhmittäin siten, että ministeriön oma asiantuntija on täydentänyt teknistä koulutusta.

– Kouluttaja osasi mennä järjestelmässä hyvin koulutettavien tasolle. Opetus oli johdonmukaista ja tarpeeksi yksinkertaista: koulutettavia ei tukehdutettu liiallisilla yksityiskohdilla, vaan painopiste oli siinä, mitä ihmisten työssään oikeasti tarvitsee tietää. Meiltä täältä löytyy sitten syvällisempää tietoa, joka täydentää hyvin peruskoulutusta, Sampo kertoo.

Kaikkiaan koulutettavia on kotimaassa 250 henkilöä. Henkilöstön vaihtuvuuden takia koulutustarve on jatkuvaa. Lisäksi koulutettavia on ulkoasiainministeriön edustustoissa ulkomailla noin 150 henkilöä.

Tavoitteena päätöksenteon läpinäkyvyys

Laajamittainen, perusteellinen koulutus on vahvistanut kehitysyhteistyöhallintoa, kun tieto eri päätöksentekoprosesseista löytyy entistä paremmin yhdestä paikasta.

– Esimerkiksi seuraaja tai sijainen löytää kaiken oleellisen materiaalin yhdestä ja samasta paikasta. Kaikilla kehitysyhteistyöhallinnon parissa työskentelevillä on myös ulkomailla lukuoikeudet järjestelmään, joten avoimuus toteutuu myös talon sisäisesti. Järjestelmän ansiosta virkamies voi työn kulkua seuratessaan luottaa siihen, että hän toimii asianmukaisella tavalla. Myös varainmyöntö- ja valtionapupäätökset löytyvät nyt samasta paikasta, Sampo valottaa.

Ulkoasiainministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen johdonmukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja sen pohjana ovat YK:n vuosituhatjulistuksesta johdetut tavoitteet, jotka tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ohella Suomi tukee kehitysmaita pitkällä tähtäimellä pääsemään irti apuriippuvuudesta vahvistamalla näiden omia voimavaroja.

Teksti: Hanna Nordgren

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone