Tuottavuus- ja työhyvinvointijuna etenee – hyppää kyytiin!

Tuottavuus ja kilpailukyky ovat yrityksille elinehto. EK ja maamme hallitus ovat tarjonneet meille erilaisia ja erinimisiä ratkaisumalleja tuottavuuden kasvuun. On yhteiskuntasopimusta, tuottavuusloikkaa, paikallista sopimista ja kilpailukykypakettia. Näitä kaikki odottelemme asemalla ja toivomme niiden tuovan helpotusta yleisesti tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn paranemiseen – ja moneen muuhunkin asiaan. Voimme kuitenkin myös itse tehdä aktiivisia toimia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohentamiseksi yrityksessämme.

 

 

Työntutkimus työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lähtökohtana

Tuottavuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi yrityksessä tulee tehdä jatkuvaa ja järjestelmällistä kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Samalla selvitetään ja analysoidaan, mihin oikeasti työaika kuluu. Teemmekö sellaista työtä, mistä asiakasta voidaan laskuttaa ja mistä asiakas on valmis maksamaan? Vai onko suuri osa ajasta hukkaa, odottelua, korjaamista ja muita häiriöitä?

Näiden asioiden selvittämiseen ja avaamiseen on työntutkimus ja työnmittaus oiva työkalu. Työntutkimuksen avulla saamme faktoihin perustuvaa tietoa. Voimme määrittää tekemiselle tavoitteet, saamme luotettavan pohjan työn osuuden hinnoittelulle, apua työnsuunnitteluun ja resurssien mitoitukseen. Työntutkimusten yhteydessä tarkastellaan työpaikan ergonomiaa, turvallisuutta ja kuormitusta. Työnmittauksen pelisäännöt on luotu yhdessä työmarkkinaosapuolten kesken ja ne ovat yleisesti hyväksyttyjä.

Tässä kohtaa viimeistään kannattaa unohtaa vanha mielikuva kellokallesta, joka käy hiostamassa työntekijöitä nopeampiin suorituksiin. Kyse on tuottavuuden, turvallisuuden, työhyvinvoinnin, ergonomian ja laadun kehittämistyöstä. Mutta kehittämään ei pysty tutkimatta ensin, mitä kaikkea työhön kullakin työpaikalla kuuluu ja mihin aika kuluu. Tämän päivän työntutkija on menetelmäkehittäjä, kehitysinsinööri tai Method Designer.

Henkilöstö mukaan kehittämiseen

TyöhyvinvointiTyöterveyslaitoksen tutkimuksissa on osoitettu, että henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Henkilöstön osalta on todettu motivaation, sitoutuneisuuden, voimavarojen, innovaation ja työhalujen lisääntyvän. Puhutaan työn imusta. Onko hallitusohjelmaankin kirjattu ja työmarkkinajärjestöjen hyväksymä työurien pidentäminen pelkkää sanahelinää? Toteuttamiseen tarvitaan henkilöstön mukaan ottamista suunnittelemaan toimenpiteitä ja keinoja, joilla työuria voidaan pidentää.

 

Jaana Parkkila, Johtamistaidon opisto JTO

 

Jaana Parkkila
Management Institute of Finland MIF
Tuoteryhmäpäällikkö

 

Sinua voi kiinnostaa jokin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin koulutuksemme

  • Työntutkimus- ja mittaustutkinto
  • Joutuisuus – jatkokoulutus työntutkijoille
  • Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelma
  • Esimies tuottavuuden ja suorituksen johtajana
  • Esimies työhyvinvoinnin johtajana
  • Työhyvinvoinnin asiantuntija

 

Työntutkimus- ja mittaustutkinto | JTO

Joutuisuus − jatkokoulutus työntutkijoille | JTO

Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelma | JTO

Esimies tuottavuuden ja suorituksen johtajana | JTO

Esimies työhyvinvoinnin johtajana | JTO

 

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone