Työhyvinvoinnin strateginen tärkeys – onko huomio ollut aivan väärissä asioissa

Hypätään hetkeksi 10 vuotta ajassa taaksepäin. Olet Helsingin Kalliossa sijaitsevan musiikkikaupan omistaja-johtaja ja pohdit muutamaa todella epämiellyttävää kysymystä.

Onko liiketoimintani ydin elinkelpoinen vielä viiden vuoden päästä? Liikkeeni myynti on tasaisesti laskenut. Sen tuottama palvelu on todennäköisesti korvautumassa jollain toisella tehokkaammalla digitaalisella ratkaisulla? Arvontuotto on selvästi siirtynyt musiikin jakelusta kokemukseen. Kuluttaja ei näytä maksavan yksityisestä musiikin kuuntelusta tai omistamisesta. Laillinen tai laiton ladattu musiikki näyttää korvaavaan cd-myyntiä. Musiikin kuluttajien rahat ja teollisuuden arvontuotto on siirtymässä musiikin kuulemisen yhteisöllisiin kokemuksiin – konsertteihin.

Minulla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa megatrendiin eikä minulla ole kyvykkyyttä tai resursseja rakentaa omaa suoratoistopalvelua. Mitä ihmettä voin tehdä?

Onko johtamismallini vanhentunut? Tähän saakka hyvä ja toimiva johtamismallini on ollut johtaa tavoite- ja suoritushakuisesti. Jokaisella myyjällä on henkilökohtaiset myyntitavoitteet ja tavoitteisiin sidottu palkkarakenne. Vuosisuunnittelua ja resurssointia ohjaavat markkinointikampanjat ja asiakassesongit. Työntekijät tarvitsevat jatkuvaa valvontaa, isännän läsnäoloa, vähän porkkanaa ja kepinkin vilautusta. Olen maksanut sekä pikkujoulut että kesäpäivän. Työeläkerahoilla tarkistettiin vielä ergonomiatkin. Minua harmittaa vietävästi kun henkilöstön ideointi silti keskittyy siihen, miten työvuorolistat ovat epäoikeudenmukaisia ja miksi lomajärjestelyä ei voisi tehdä järkevämmin. Eivätkö ne tajua, että niillä ei ole tällä menolla kohta enää työtä. YT:t ovat edessä joka tapauksessa…

Työpahoinvoinnin hinta

STTK on tuonut viime aikoina vahvasti esiin työhyvinvoinnin taloudellisesta merkitystä ’kuusieuroatakaisin’ –kampanjalla. Sen taustalla on STM:n ja Työterveyslaitoksen laskelma työhyvinvoinnin (-pahoinvoinnin) kokonaiskustannuksista, jotka tutkimuksessa on todettu olevan 24 mrd€ vuosittain.

Strategisen työhyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden tutkija Ossi Aura on osallistunut samaan keskusteluun kartoittamalla ja täsmentämällä syy-seuraussuhteita siitä, miten työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo kuusi euroa yritykselle takaisin.

Auran tutkimukseen perustuvan näkemyksen mukaan 80% prosenttia työhyvinvoinnin kehittämisen taloudellisesta hyödystä organisaatioille tulee henkilöstön korkeamman tuottavuuden kautta. Muut paljon käytetyt esimerkit työhyvinvointipanostusten hyödyistä kuten alentuneet sairaspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentyminen antavat tarkemmassa return on Investment -analyysissä selvästi huonomman tuloksen.

Etera on selvittänyt henkilöstön tuottavuutta ja löytänyt sille kaavan, jossa kokonaistuottavuus koostuu yhtälöstä motivaatio x osaaminen x työkyky. Tällä kaavalla on esimerkiksi tutkittu talonrakennusalan pk-yrityksissä henkilöstötuottavuuden eroja. Tutkimuksen tuloksena todettiin yhden henkilön tuottavuuseron olevan 3,5 kertainen heikon ja erinomaisen yrityksen välillä (käyttökate 4500€ vs. 15500€/hlö/vuosi). Suurin yksittäinen erottava tekijä oli työntekijän motivaatio.

Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju on taas tutkinut asiantuntijatyötä ja todennut tylsistymisen olevan yksi suurimpia asiantuntijatyön tehottomuuden aiheuttajia. Erityisesti jämähtäminen rutiinitehtäviin, asetettujen tavoitteiden epärealistisuus ja työn epärytmisyys olivat suurimpia tehottomuuden aiheuttajia. Epärytmisyys selitettiin mielekkään työnteon erilaisina esteinä ja rajoituksina. Näitä olivat turhalta tuntuva byrokratia ja kontrollointi, ongelmat yhteistyösuhteissa tai työnjaossa sekä työnteon jatkuvat keskeytykset.

Oletko vielä musiikkikaupassa?

On mahdollista että oma organisaatiosi on musiikkikauppiaan tilanteessa. Sen tulevaisuus on vaakaterällä, tuotteet ja palvelut korvattavissa ja asiakkaat vähentymässä. On myös mahdollista ja toivottavaa, että organisaatiosi johto ja omistajat pohtivat samoja epämiellyttäviä kysymyksiä kuin musiikkikauppias.

Musiikkikaupat eivät kaikki kuolleet, vaikka valtaosa niistä on kadonnut. Henkiin jääneet muuttuivat kuitenkin radikaalisti. Parhaiten menestyvät ratsastavat vinyylin nostalgia-aallolla. Tarinamme kannalta olennaista on kuitenkin ymmärtää että musiikkikaupan uuden kilpailuetutekijän keksijä ei välttämättä ollut omistaja-yrittäjä. Paljon todennäköisemmin se oli kaikkein laiskin ja omapäisin tiskivastaava, joka tuli töihin vain sen takia, että sai siten bassonsa lunastettua kanista, tunsi sähköisiä värinöitä vanhoista vinyyleistä ja rakastaa olla fyysisesti musiikin ympäröimä.

Siksi on kiinnostavaa miettiä onko sinun organisaatiossasi tilaa huonoimman suorittajan älyttömälle ehdotukselle muuttaa bisnestä? Asuuko se viisaus kuitenkin edelleen toimitusjohtajassa tai hallituksen puheenjohtajassa?

Työhyvinvoinnin fokus

Elämme usean asiantuntijan mielestä digitaalista vallankumousta. Tilannetta on verrattu teolliseen vallankumoukseen, jossa maataloudessa tehty työ korvautui konevoimalla ja ihmistyö siirtyi teollisuuteen. Nyt ihmistyö on katoamassa tai radikaalisti vähentymässä teollisuudesta ja palveluista ja siirtymässä luovaan asiantuntijatyöhön. Organisaatioiden lisäarvo ja tuottavuusero kilpailijoihin realisoituu henkilöstön tekemän asiantuntijatyön laadun eron kautta.

Jos tämä on totta, työhyvinvoinnista tulee yhtäkkiä strateginen kilpailuetutekijä. Yksittäinen asiantuntijatyötekijä voi oman motivaatio x osaaminen x työkyky yhdistelmänsä kautta olla asiakkaan silmissä 3,5 kertaa kilpailevaa vaihtoehtoa parempi tai sitten täysi nolla. Samat asiantuntijat voivat parhaimmillaan olla strategisen transformaation katalysaattoreita, jotka Googlen kaltaisissa yrityksissä kilpailevat vallankumouksellisilla ideoillaan kehittää organisaation toimintaa tai sitten apaattinen omaa ansioluetteloaan päivittävä suorittajajoukko.

Tässä maailmassa työhyvinvoinnin aito synnyttäminen ei kuitenkaan onnistu tiimien kehityspäivällä tai puolen päivän asiantuntijaluennoilla. Niiden järjestäminen on vähän kuin yrittäisi myydä cd:tä Spotify-käyttäjälle.

Voittaja-organisaation luominen lähtee peruskysymyksistä ja sytyttävistä vastauksista: mihin me uskomme, mitä varten olemme olemassa ja miksi juuri me olemme ainutlaatuisia.

Helppo homma!


Tauno Taajamaa, Johtamistaidon opisto JTO & MIF

Tauno Taajamaa

Liiketoimintajohtaja @Johtamistaidon opisto JTO

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone