Venäjällä vaaditaan nyt yrittäjämäistä otetta työhön

Paljon on vettä virrannut Neva-joessa, mutta paljon on myös Venäjän ulkoisessa ja sisäisessä ympäristössä tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana. Tämä näkyy myös koulutusbisneksessä.

Kun MIF (ent. Fintra) perusti Venäjälle tytäryrityksen Pietariin vuonna 2006, Venäjän taloudessa meni hyvin ja keskiluokka vaurastui kovaa vauhtia. Venäläisillä koulutetuilla osaajilla oli kysyntää ja työpaikat vaihtuivat tiuhaan, kun kilpailevat yritykset tarjosivat yhä parempia palkkoja. Yritykset kouluttivat henkilöstöään pitääkseen heidät yrityksessä ja parantaakseen kilpailuetuaan.

Vahva osaaminen ratkaiseva menestystekijä

menestyneet venäläiset nuoret osaajat

 

Kysyin MIFin tytäryritystä 8 vuotta Pietarissa menestyksekkäästi luotsanneelta MIF Russian ex-toimitusjohtajalta Elena Eybshitsiltä, miten työelämässä olevien koulutus on muuttunut. Hänen mukaansa koulutusbisneksen suurimmat muutokset ovat yleisen kilpailun kiristymisen lisäksi venäläisten yritysten henkilöstöjohtajien ammattitaidon kehittyminen ja heidän roolinsa vahvistuminen yritysten strategisessa päätöksenteossa. Myös koulutusyritysten kilpailuttamisesta on tullut entistä ammattimaisempaa.

Asiakkaat Venäjällä vaativat koulutukselta entistä enemmän suoraan omaan työhön sovellettavia oppeja ja työkaluja erityisesti muutoksen hallintaan.

Venäjällä ei voi olla enää vaan töissä yrityksessä, vaan menestyäkseen on osoitettava proaktiivista yrittäjämäistä otetta työhön. Pitää kysyä itseltä, mitä lisäarvoa tuottaa yritykselle ja onko sinut helppo korvata – Elena summaa.

Hänen mukaansa Venäjällä vaaditaan ennen kaikkea joustavuutta, sopeutumiskykyä, hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalista älykkyyttä.

Hyvän johtajan on näytettävä suuntaa ja kerrottava tiimilleen, miten yhdessä saavutamme tavoitteemme. Jos johtaja ei ole fyysisesti paikalla, käy helposti niin, että johtaja ei ole selvillä mitä työpaikalla todella tapahtuu.

MIFin juuret syvällä Venäjän koulutusbisneksessä

MIFin edeltäjä Fintra järjesti täydennyskoulutusta jo 1980 luvulla Neuvostoliiton Plekhanov –akatemian virkamiehille Suomessa.
Tätä perintöä olemme jatkaneet tekemällä menestyksekkäästi yhteistyötä venäläisten korkean tason organisaatioiden, kuten Venäjän Federaation kansantalousakatemian ja nuorten venäläisten johtajien täydennyskoulutuskeskuksen kanssa jo yli kymmenen vuoden ajan.

Olemme täydennyskouluttaneet näinä vuosina Suomessa yli 400 nuoren polven johtajaa, jotka ovat edustaneet laajasti Venäjän eri alueita ja toimialoja ja useita kymmeniä venäläisten koulujen rehtoreita ja vararehtoreita Venäjän eri alueilta.

Suomen ei kannata eristää Venäjää

 

Tänä syksynä MIF järjestää korkeantason ohjelman 40 venäläiselle ylemmän tason virkamiehelle Venäjän eri alueilta. Osallistujat edustavat Presidentin hallintoa, Venäjän eri federaatiopiirien hallintoa ja suuryrityksiä.

Ohjelma tutustuttaa virkamiehet Tulevaisuus 2030 – Suomen strategiaan ja valottaa, miten hallinnossa hyödynnetään digitaalisuutta.

Ulkopoliittisen instituutin tuore Venäjä-tutkimus maalaa melko synkän kuvan tulevaisuuden Venäjästä ja antaa ohjeita, miten Suomen tulee varautua erilaisiin uhkatilanteisiin.

Tulevaisuuteen luottavaisesti katsovana henkilönä poimin sieltä kuitenkin yhden tärkeän ohjeen:
Suomen ei kannata eristää Venäjää, vaan taloudellista, tieteellistä ja kulttuurillista yhteistyötä tulee ylläpitää, laajentaa ja jatkaa niillä aloilla, jotka eivät ole pakotteiden alaisia. Koulutus, jos mikä, kuuluu tähän ryhmään.

 

Tuija Eloranta
Head of Russia operations
MIF, International Business

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone