Viestintäjohtaja yllättyy johtoryhmässä

Kollegan kanssa tuli intomielinen väittely viestintäjohtajan roolista johtoryhmässä. Hän oli sitä mieltä, että nousu johtoryhmään on loistava tilaisuus opettaa isot pomot viestimään. Minä taas väitin, että viestintäjohtaja on mukana johtamassa liiketoimintaa, ei tuomassa viestintää johtoryhmään.

Viestinnän opettaminen johtajille olisi toki tarpeellista, mutta vielä tärkeämpää on viestintäjohtajan tuntea liiketoiminta. Osaamisensa heikkoudet huomaa johtoryhmässä nopeasti, sillä etenkin suurissa organisaatioissa viestintäihmiset voivat olla yllättävän etäällä asiakkaista.

Viestintäjohtajana minäkin kuvittelin meneväni joukkoon puhumaan ”viestintää”. Ensimmäisessä kokouksessa ilma oli sakeana termejä, joista en ymmärtänyt kovinkaan paljoa. Investointilaskelmien vertailu tai raaka-ainefutuurit eivät olleet tuttuja juttuja. Realismi pudotti kanveesiin.

Ei muuta kuin opettelemaan uutta nopeasti. Syväsukellus bisnekseen niin syvälle kuin ymmärrys riitti. Taloustermit tulivat tutummiksi jokaisen osavuosikatsauksen jälkeen. Muutkin asiat valkenivat, kun jaksoi kysellä ja käydä asioita etukäteen läpi.

Näkökulma viestintään muuttuu

Toimialat ja yritykset ovat erilaisia, mutta useimpien yritysten johtoryhmässä viestintää käsitellään harvakseltaan. Viestinnästä keskustellaan budjettia tehtäessä ja silloin, kun liiketoimintaan liittyy viestinnällinen ongelma tai ongelmallista viestintää. Toki isommat markkinointiviestinnän urakat, kuten mainoskampanjat tai brändin uudistukset pääsevät myös johtoryhmän agendalle. Viestintä nousee esiin, kun asiayhteydessä on riittävä pino euroja.

Viimeistään johtoryhmässä viestintäjohtajan on katsottava viestintää liiketoiminnan tarpeista käsin. Viestintä on liiketoiminnan palveluksessa, johtamisen väline. Se oivallus muuttaa perspektiiviä ja voi johtaa suorastaan takin käännökseen. Syyllistyin itsekin pohtimaan menestystä vuosikertomuskilpailussa, mutta seuraavana vuonna olin leikkaamassa vuosikertomusbudjettia minimiin, jotta liiketoimintaa tukevalle viestinnälle jäisi rahaa.

Tietenkin viestintäjohtajan on tuotava oma viestintäosaamisensa peliin myös johtoryhmässä. Osaamista tarvitaan esimerkiksi, kun pohditaan, miten sisäistä tiedonkulkua parantamalla saadaan parannettua asiakaspalvelua tai estettyä kriisin eskaloituminen, miten viedään strategia käytäntöön tai varmistetaan kasvun eväät.

Opettele luopumaan

Viestintäihmiset puhuvat usein johtoryhmään pääsemisestä. Parempi termi on ”joutuminen”. Johtoryhmäjakkara ei ole palkinto hyvin tehdystä viestinnästä, vaan siihen liittyy usein painava, välillä varsin raskaskin työvelvoite. Pitää olla monessa mukana ja monen tukena.

Kun viestintäjohtaja saa uusia velvoitteita, hänen on osattava luopua jostain. Se voi olla kivuliasta, mutta vielä kivuliaampaa on, jos ei delegoi. Rakenteiden on tuettava sitä, että viestintäjohtaja täyttää paikkansa johtoryhmässä ja viestintätiimi toimii edelleen tehokkaasti.

Samalla viestintäjohtajan on tuotava johtoryhmässä saamansa helikopterikuva omalle tiimilleen. Se on paras tapa nostaa tiimin osaamista ja parantaa sen kykyä vastata liiketoiminnan haasteisiin.

Viisi pointtia johtoryhmätyöhön

1. Laajenna näkökulmaasi koko organisaation asioihin, sukella syvälle liiketoiminnan syövereihin.
2. Katso koko organisaation toimintaa ulkopuolisin silmin, ulkoa sisäänpäin. Kollegasi katsovat usein sisältä ulospäin.
3. Auta johtoa onnistumaan.
4. Jaa helikopterikuvaa tiimillesi.
5. Delegoi.

Kirjoittaja: Helena Aatinen

Helena Aatisella on kolmen vuosikymmenen ura pörssiyhtiöiden ja teollisuuden etujärjestöjen viestintäjohtajana. Hän on toiminut Fortumin viestintäjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä aiemmin myös Metson sekä Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtajana.

Nykyisin Helena Aatinen toimii viestintäyrittäjänä. Hän on myös yksi kouluttaja Inforin järjestämässä Viestintäjohtajan kehittymisohjelma VPK Executivessa.