AI Master auttoi viemään tekoälyn osaksi Economerin arkea

“Meillä käyttää nyt 100 % henkilöstöstä tekoälyä päivittäin”

Kun Pasi Tilander, Economerin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, lähti mukaan MIFin AI Master -koulutukseen, päätös ei syntynyt yleisestä kiinnostuksesta uutta teknologiaa kohtaan. Taustalla oli selkeä tavoite: jos yritys haluaa olla omalla alallaan paras, tekoälyn on oltava mukana sen arjessa, ei vain puheissa.

Tilanderille oli alusta asti selvää myös se, ettei tekoälyä voi tuoda organisaatioon uskottavasti, jos johto ei ole siinä itse mukana. Muutos ei synny niin, että uusi väline annetaan henkilöstölle ja toivotaan parasta. Jonkun on näytettävä suunta, tehtävä ensimmäiset kokeilut ja ymmärrettävä itse, mistä on kyse.

Samaan aikaan Tilander tiesi, ettei tekoälyn kanssa kannata lähteä hosuen liikkeelle. Mahdollisuuksia on paljon, mutta niin on myös harhapolkuja. Siksi koulutuksesta haettiin ennen kaikkea suuntaa, käytännön osaamista ja varmuutta siihen, miten asioita kannattaa rakentaa niin, että niistä syntyy oikeaa hyötyä.

“Jos halutaan olla Suomen paras, kyllä meillä pitää olla tekoäly ainakin messissä. Ja jos sitä ei tuoda ylimmästä johdosta asti mukaan, sitä on mahdoton saada koko organisaation käyttöön.”

Pasi Tilander, Economer

AI Master toi suunnan kehittämiselle

Tilander palaa puheessaan toistuvasti yhteen asiaan: oikeaan ohjaukseen oikeassa vaiheessa. Tekoäly herättää paljon innostusta, mutta juuri siksi siihen on myös helppo käyttää aikaa tavalla, joka ei vie tekemistä kunnolla eteenpäin.

AI Masterin merkitys oli Tilanderille siinä, että koulutus toi tekemiseen rakenteen. Se auttoi hahmottamaan, mihin kannattaa tarttua, mitä jättää sivuun ja miten omaa kehittämistä voi viedä eteenpäin hallitusti. Tämä oli tärkeää jo tehokkuuden kannalta, mutta vielä tärkeämpää se oli siksi, että Economerin arjessa tietoturvaa ei voi erottaa muusta tekemisestä.

Tilander kuvaa tekoälymaailmaa laajaksi ja nopeasti muuttuvaksi. Siksi oikea ohjaus ei ollut hänelle lisäarvo, vaan edellytys sille, että uusia työkaluja pystyi ottamaan käyttöön järkevästi.

“Tekoälymaailma on niin valtava, että voit tehdä paljon vääriä asioita. Siksi oikea ohjaus oikeassa vaiheessa oli mulle todella tärkeää.”

Oppiminen ei jäänyt luokkahuoneeseen

Tilanderin tapa oppia oli käytännönläheinen. Hän ei jäänyt odottamaan, että koulutus päättyy ennen kuin oppeja voisi alkaa hyödyntää, vaan vei uusia ideoita saman tien omaan työhönsä.

Hän kuvaa tehneensä hankkeita arkena, vapaalla, iltaisin ja viikonloppuisin. Kun jokin kohta tökkäsi, seuraava lähipäivä auttoi eteenpäin. Sitten kokeilu jatkui taas käytännössä. Näin koulutus ja työ eivät kulkeneet erillään, vaan ruokkivat toisiaan koko ajan.

Juuri tästä syntyi oppimisen rytmi, joka näkyy Tilanderin puheessa vahvasti. Oma tekeminen synnytti kysymyksiä. Koulutuksesta sai niihin vastauksia. Vastaukset vietiin takaisin käytäntöön, jossa vastaan tuli taas uusia tilanteita ratkaistavaksi.

“Tein paljon, kokeilin paljon ja sain oikeastaan sitä oikeaa ohjausta juuri oikeassa vaiheessa.”

Tilander nostaa esiin myös ryhmätyöt ja työskentelyn erilaisten ihmisten kanssa. Niiden kautta kokonaiskuva tekoälystä laajeni. Samalla vahvistui käsitys siitä, ettei kyse ole yhdestä työkalusta tai yhdestä käyttötavasta, vaan ympäristöstä, jossa mahdollisuuksia on paljon mutta jossa eteneminen vaatii myös harkintaa.

Muutos näkyi lopulta koko työyhteisössä

Tilanderin tavoitteena ei ollut oppia tekoälyä vain itseään varten. Tarkoitus oli viedä osaaminen koko organisaatioon. Siinä hän kertoo myös onnistuneensa.

“Meillä käyttää nyt 100 % henkilöstöstä tekoälyä päivittäin.”

Lause on poikkeuksellisen vahva, mutta Tilander kuvaa myös, mitä se hänen mielestään käytännössä tarkoittaa. Muutos ei rajoittunut siihen, että käyttöön tuli uusi väline. Se näkyi työn rytmissä, ajankäytössä ja siinä, miten kysymyksiin haetaan vastauksia arjen keskellä.

Asiantuntijatyössä eteen tulee jatkuvasti tilanteita, joissa työntekijällä on jo käsitys oikeasta vastauksesta, mutta hän haluaa vielä varmistuksen ennen kuin etenee. Aiemmin tällainen varmistus saattoi tarkoittaa kysymystä kollegalle tai esihenkilölle. Nyt saman vastauksen voi usein hakea tekoälyn avulla heti. Työ ei pysähdy yhtä helposti, eikä pieni epävarmuus katkaise tekemisen rytmiä.

Tilanderin mukaan juuri tämä näkyy ajankäytössä kaikkein selvimmin. Kun vastaukset löytyvät nopeammin, työpäivän minuutit tulevat tehokkaampaan käyttöön.

Tekoälystä tuli työväline myös käytännön ongelmanratkaisuun

Tilander kuvaa tekoälyn siirtyneen nopeasti puheista käytäntöön. Kyse ei jäänyt yleiseksi kiinnostukseksi uutta teknologiaa kohtaan, vaan työkaluksi, jolla ratkottiin arjen ongelmia ja vietiin asioita eteenpäin tilanteissa, joissa aiemmin olisi tarvittu enemmän aikaa, ulkopuolista apua tai teknistä erityisosaamista.

Yksi esimerkki liittyy uusien toimipisteiden avaamiseen. Tilander kertoo, että uusia tiloja rakennettiin käyttövalmiiksi tyhjästä. Samalla piti huolehtia siitä, että kokonaisuus toimii vaaditulla tasolla. Hän kuvaa, että tekoäly auttoi viemään tätä työtä eteenpäin nopeasti ja omatoimisesti.

Muutos näkyi ennen kaikkea siinä, että tekemisen kynnys madaltui. Asioita ei tarvinnut siirtää automaattisesti muille vain siksi, ettei niitä osaisi itse toteuttaa. Kun ratkaisua pystyi hakemaan heti, myös toiminnan nopeus muuttui.

Sama ajattelu ulottui muuhunkin kehittämiseen. Tilander kertoo rakentaneensa erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja toimintamalleja myös oman työnsä tueksi. Tekoäly ei näyttäydy hänen puheessaan yksittäisenä työkaluna, vaan tapana kehittää, testata ja rakentaa uutta käytännössä.

Kyse ei ollut vain uusista taidoista

Tilander ei puhu AI Masterista vain koulutuksena, jossa opitaan käyttämään uusia välineitä. Hänen mukaansa kyse on laajemmasta muutoksesta: tavasta ajatella, kokeilla ja viedä asioita käytäntöön.

Kun ymmärrys kasvoi, myös rohkeus tehdä itse vahvistui. Moni sellainen asia, joka olisi aiemmin voinut tuntua liian tekniseltä tai vaikealta, alkoikin näyttäytyä toteuttamiskelpoisena. Olennaista ei enää ollut se, osaako koodata, vaan se, osaako hahmottaa tarpeen, kirjoittaa sen auki ja kehittää ratkaisua eteenpäin.

“Nyt ei tarvita kooditaitoa, vaan tarvitaan kirjoitustaitoa ja mielikuvitusta.”

Ajatus kulkee Tilanderin puheessa läpi koko haastattelun. Tekoäly ei avannut vain uusia työkaluja, vaan uuden tavan suhtautua tekemiseen. Se näkyi sekä työssä että sen ulkopuolella.

Vaikutus ulottui työn ulkopuolelle

Tilander ei rajaa koulutuksen hyötyä vain Economerin arkeen. Hän kuvaa, miten opittu siirtyi myös omaan elämään, perheen arkeen ja erilaisiin henkilökohtaisiin kokeiluihin.

Kyse on samasta muutoksesta, joka näkyi myös työssä: asioita voi rakentaa itse, ideoita voi testata nopeasti ja ongelmia voi ratkaista tavalla, joka ei aiemmin olisi tuntunut mahdolliselta. Tekoälyosaaminen ei jäänyt työpöydälle, vaan siitä tuli osa laajempaa tapaa toimia.

Siksi myös Tilanderin vahvin arvio koulutuksen vaikutuksesta asettuu luontevasti osaksi kokonaisuutta.

“Tämä tutkinto muutti mun koko elämän.”

Kun Tilanderilta kysyy, kannattaako mukaan lähteä, vastaus tulee suoraan.“Voi kun tietäisit, mitä menettäisit, jos et lähtisi mukaan.”