ATK:sta ICT:n kautta Digitalisaatioon – mikä oikein meni vikaan?

Kun tietotekniikka jalkautui Suomeen, puhuttiin siitä kirjainlyhenteellä ATK, eli Automaattinen Tietojen Käsittely. En yhtään ihmettele, miksi tuo kutsumanimi haudattiin aika nopeasti. Kaikki meni vikaan jo tuossa alussa, a:ssa, eli automaattisuudessa. Ei sinä aikana mitään automaattista tietojenkäsittelyä rakennettu, rakennettiin vain sähköisiä tietojärjestelmiä.

Automaattisuus on kaukana vielä tänäkin päivänä

Katsokaa ympärillenne! Todennäköisesti näette kollegoitanne naputtelemassa tietokoneitaan. Osa käsittelee sähköpostejaan, osa tekee tarjouksia wordillä tai powerpointilla, osa syöttää tietoja lukuisiin käytössä oleviin järjestelmiin. Syöttää tietoja järjestelmiin! Manuaalisesti! Ole tarkastellut useiden organisaatioden myynti-, markkinointi-, tilaus- ja toimitusprosesseja. Ja täytyy kyllä todeta, että kyllä monessa prosessissa ja monessa organisaatiossa tuo automaatio on aika kaukana. Esimerkiksi laskutusprosessi. On olemassa palveluja, joissa ihmiset ottavat vastaan paperisia laskuja, skannaavat ne sähköiseen muotoon ja syöttävät asiakkaan tietojärjestelmään. Ja asiakkaan päässä ihmiset käyvät ensin luomassa jakeluketjun, ja sitten joku tarkaistaa sisällön ja kolmas tai neljäs hyväksyy sen maksatukseen, ja neljäs tai viides henkilö hoitaa maksamisen. Perin automaattista.

ICT – ei lupauksia, vaan ympäripyöreätä englantia

Ei siis ihme, että automaattisesta tietojenkäsittelystä tuli ICT. Tässä akronyymissähän ei anneta mitään lupausta. Information and Communication Technology. Siis sitä kaikkea, mitä tehdään puhelimilla, pädeillä ja tietokoneilla, ja jota on nykyään joka paikassa, kohta jokaisessa esineessäkin.

ICT -termin aikakaudella internetin käyttäminen yleistyi, ja välineet sekä infrastrukstuuri kehittyivät hurjaa vauhtia. Mutta tämä oli vain välivaihe, jonka aikana enimmäkseen sähköistettiin (vai digitalisoitiin) monet prosessit ja palvelut. Mutta ei vielä automatisoitu. Digitalisoituminen on eri suuri kuin automatisointi. Ja sähköiset ratkaisut on eri suuri kuin tehokkuus.

Nyt otetaan hyödyt irti

Digitalisaatio on nyt kaikkien huulilla ja käsissä. Jokainen organisaatio ja jokaisen organisaation jokainen yksilö on tekemisissä sen kanssa, halusi sitä tai ei. Ja hyvä näin, sillä nyt digitalisaation aikakaudella oikeasti tehdään asioita, joiden avulla saadaan ulosmitattua hyödyt siitä infrastruktuurista, joka ATK:n ja ICT:n aikakaudella on rakennettu. Hyvä esimerkki digitaalisaation hyödyntämisestä ja automaatiosta on tämän päivän kuuma peruna, ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelu Wolt. Jopa maksaminen on automatisoitu; riittää kun vain kerran annat luottokorttitiedot palveluun. Kätevää. Ei ihme, että palvelu herättää kiinnostusta ympäri maailman, ja saa osaavia pääomasijoittajia tuekseen.

Paluu tulevaisuuteen?

Mikä siis meni vikaan? Ei välttämättä mikään. ATK oli terminä vain aikaansa edellä. Ja koska niitä lupauksia ei pystytty lunastamaan, piti keksiä asioille uusi, seksikkäämpi kutsumanimi. Ja mieluiten englanninkielinen. Syntyi ICT. ICT:n aikana vedettiin vähän happea, ja nyt, digitalisaation aikana sitten lunastetaan niitä lupauksia, joita ATK:n aikana luotiin. Tällä polulla olemme vasta alkutaipaleella, ja matka on pitkä. Mutta suunta on tiedossa, ja oikea. Sitä kohti siis!


Veli-Matti Heiskanen

Liiketoimintajohtaja @Tieturi

Veli-Matti on 1990 -luvun alusta alkaen ollut mukana ohjelmistoliiketoiminnassa yrittäjänä, myyjänä, kehittäjänä, konsulttina, ohjausryhmän jäsenenä ja käyttäjänä.

Teemaan liittyvät koulutukset ovat sisaryhtiömme Tieturin sivuilla: Tieturi.fi >>

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone