Lasti kevenee työyhteisösovittelussa

mielikuvituksellisia-ratkaisuja-riitatilanteisiin-jtoSovittelen työyhteisöissä konflikteja. Siksi luen aina uutiset, joiden otsikot viittaavat vähänkin riitelyyn.  Pääsisäisenä Ilta-Sanomat uutisoi naapuririidasta: Matin (nimi muutettu) naapuri varasti Matin saunavuoron. Tämä ärsytti Mattia niin paljon, että hän meni kotiinsa suihkuun.

Siis mitä ihmettä? Meni kotiinsa suihkuun ja jätti asian sikseen! Jos minulta kysytään, niin eihän tässä päästy riitelemisessä edes alkuun. Harvemmin kukaan toimii suuttuessaan näin ratkaisukeskeisesti – hatunnosto Matille.

Työyhteisösovittelijan kokemuksella voin kertoa, että työpaikoilla ihmiset keksivät huomattavasti Mattia mielikuvituksellisempia ratkaisuja riitatilanteissaan. Enkä nyt puhu mistään perusratkaisuista tyyliin mököttäminen tai tervehtimättä jättäminen. Enkä puhu edes mustamaalaamisesta, piikittelystä tai porukasta eristämisestä, jotka nekään eivät vielä osoita suurta omaperäisyyttä riitelyn saralla.

Olen nähnyt paljon järeämpää toimintaa: On oltu täysin puhumatta työkavereille eikä enää edes muisteta, kuinka monta vuotta. On nimitelty päin naamaa. On muodostettu leirejä. On juoniteltu ja kaivauduttu niin tanakasti omiin poteroihin, että työnteko työpaikalla on jäänyt toisarvoiseksi puuhaksi. Sitä, mistä kaikki on alun perin lähtenyt liikkeelle, ei muista enää kukaan.

Apua työyhteisösovittelusta

Kun tilanne on päässyt pahaan jamaan, luulisi, että mitään ei ole enää tehtävissä. Onneksi on. Timo Pehrmanin kehittämässä työyhteisösovittelun prosessissa ihmiset löytävät ulkopuolisen sovittelijan tuella itse ratkaisun ristiriitoihinsa. Ketään ei syyllistetä, ketään ei rangaista. Prosessi koostuu kahdenkeskisistä keskusteluista, yhteistapaamisesta, asioista sopimisesta ja seurannasta. Lähes kaikki työyhteisösovittelut johtavat sopimiseen.

En hämmästy, jos kuvaukseni työyhteisösovittelusta vaikuttaa sinusta liiankin yksinkertaiselta tavalta ratkaista työpaikkojen ongelmia. Saatat kysyä, mitä sellaista sovittelussa oikeasti tapahtuu, mikä saa eripuraiset ihmiset sopimaan kenties vuosiakin jatkuneet ristiriitansa. Minäpä kerron:

Puhuminen auttaa

työyhteisö-sovittelussa-asiat-selvitetään-puhumalla-kasvokkain-jtoSovittelussa tekemiset, tekemättä jättämiset ja sanomiset selvitetään puhumalla kasvokkain. Ei esimiehen välityksellä, ei sähköpostissa. Asioista puhutaan suoraan ja avoimesti, juurta jaksaen, jopa vatvoen.

Jokainen puhuu vuorollaan. Kaikkia kuullaan keskeyttämättä, päälle puhumatta, ajatuksia alas ampumatta. Jo tämä voi olla monelle niin ainutkertainen kokemus, että se riisuu ihmisen aseista. Syntyy halu löytää yhteisymmärrystä ja sopua.

Puhumisen voima on mykistävä.  Kaikissa sovittelemissani konflikteissa on tullut hetki, jolloin ilmapiiri yhtäkkiä muuttuu. Kun mieltä kaihertavat asiat on saatu sanottua, tapahtuu jotain taianomaista. Syyttely loppuu, riidanhalu laimenee.  Aletaan tulla vastaan, oiotaan väärinymmärryksiä.  Itsetutkiskelu alkaa.

Tunnelasti keventyy

Sovittelussa ihmiset kohtaavat toisensa tunteiden tasolla.  Jos näin ei tapahdu, sovittelu ei voi onnistua.

Vaikka valtaosa konflikteja aiheuttavista asioista liittyy arkiseen tiimityöhön ja pelisääntöihin, ei ihminen ratko ongelmia pelkästään rationaalisella aivo-osallaan. Mielessä myllertää paljon tunteita: loukkaantumisia, epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, ahdistusta, pelkoa,  kostonhalua. Jos tunteet ohitetaan, jäävät ne kehimään ja kiehumaan ihmisen mieleen.

Tunnelasti keventyy puhumalla. Iso mies, jota en ole koskaan aiemmin tavannut, istuu keskustelemaan kanssani ja sanoo ensisanoikseen ”Minusta tuntuu niin ilkeältä, kun…” Yhteistapaamisessa selvitellään kauan sitten tapahtunutta tilannetta, jossa eräs nainen muiden tietämättä oli pahoittanut mielensä. Helpotuksen tunne näkyy naisen kasvoilta.

Sovittelu ei ole mystiikkaa

Kokemukseni mukaan työyhteisösovittelu on ollut kaikille sovitteluun osallistuneille monella tapaa kehittävä kokemus. Eräs esimies sanoi kerran: ”On kuin takalamppu olisi syttynyt.”

Sovitteleva tapa ratkoa ongelmia ei ole mystiikkaa. Kyse on arkisista vuorovaikutustaidoista: läsnäolosta, kuuntelemisesta, kuulemisesta, tunteiden käsittelemisestä, oikeiden kysymysten esittämisestä oikeaan aikaan.

Tule mukaan kesäkuussa järjestettävään sovittelevien viestintätaitojen valmennukseen. Pääset treenaamaan taitojasi ja saat toimivia työkaluja ristiriitojen käsittelyyn.

Taina Uimonen | kouluttaja, työyhteisösovittelija, viestintävalmentaja, työnohjaaja | Infor ja Johtamistaidon opisto JTOKirjoittaja
Taina Uimonen
Työyhteisösovittelija, viestintävalmentaja
Taina bloggaa työyhteisösovittelusta blogissaan Sovitaan, että…

 

 

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone