Niin kiire soutaa, ettei ehdi hankkia moottoria?

Moneen meistä on sisäänrakennettu kiire. Kiire on yksi syy sille, miksi ihminen ei pääse tavoitteisiinsa. Liiallinen lempeys itselle on kehittymisen este ja saa ihmisen jämähtämään paikalleen.

Liiallinen tässä hetkessä eläminen saattaa ihmisen pysähtyneisyyden tilaan. Kutsun sitä mukavuusalueelle jämähtämiseksi. Seireenien kutsun tavoin se tarjoaa työntekijälle lyhytkestoista turvallisuutta, mutta nakertaa pohjaa työsuhdeturvalta, kerrotaan Ylen työelämäjutussa Liiallinen lempeys on kehittymisen este – Ihmisellä kannattaisi olla koko ajan tavoitteita.

Niin kiire soutaa, ettei ehdi hankkia moottoria?Jämähtämistä, kiirettä vai priorisointia

Ylen jutusta tuli mieleeni, että kiire on myös tavallisin syy olla osallistumatta koulutuksiin. Organisaation omiin tai talon ulkopuolisiin.

Kiireeseen vetoaminen voi olla myös tapa ilmaista vähäistä kiinnostusta. Tarjottu koulutus ei priorisoidu, vaikka henkilö olisikin sinänsä kehityshakuinen ja koulutuksen aihe työn kannalta tarpeellinen. Aiemmat kokemukset painavat vaakakupissa paljon. Joskus riittää, että aiempi kouluttajavalinta on tehty ilman psykologista silmää. Esimerkiksi hengennostattaja, joka toimii hyvin puhtaassa myyntiorganisaatiossa, koetaan asiantuntijaorganisaatiossa ”Ameriikan helppoheikiksi”.

Hyvä koulutus, parempi mieli

Kouluttajan tehtävä on lähtökohtaisesti vaativa. Ei riitä, että hänellä on vahva substanssiosaaminen, hänellä tulee olla myös kyky siirtää osaamisensa eteenpäin. Organisaation sisäisin voimin järjestetyistä koulutuksista saisi vielä enemmän irti, jos asiantuntijoita valmennettaisiin aikuisten tapaan oppia. Harvoilla on luontainen kyky siirtää tiedon lisäksi myös osaamistaan ja kokemustaan. Juuri sitä aikuisten ammattilaisten valmentaminen kuitenkin on.

Oppimiskäsitysten ja ryhmädynamiikan hallitseminen voi tuntua turhalta, mutta niillä on käänteentekevä vaikutus. Esimerkiksi tiedollisen ristiriidan rakentaminen on tärkeä taito ammattilaisia koulutettaessa. Sen avulla osallistujat oivaltavat, mitä eivät vielä osaa – ja motivoituvat oppimaan. Muutostilanteeseen liittyvä koulutus voi puolestaan mennä plörinäksi ellei kouluttaja hallitse ryhmädynamiikkaa. Yksi vastarannan kiiski saattaa kääntää koko ryhmän kouluttajaa vastaan. Taitavasti ohjattuna ryhmä liittoutuukin kouluttajan kanssa ja vastarannan kiiski tulee mukana. Hyvä koulutus, parempi mieli.

Ryhmälle sopiva kouluttaja

Ammattikouluttajalta odotetaan toki erinomaista substanssiosaamista ja kykyä siirtää sitä eteenpäin. Lisäksi hänen tapansa kouluttaa ja esittää asiat tulee olla osallistujaryhmälle sopiva. Tiedämme että kohderyhmälle oikein valittu kouluttaja saa loistavat arviot kaikilla mittareilla. Toisenlaista osallistujaryhmää kouluttajan persoona voi häiritä niin paljon, että jopa hänen substanssiosaamisensa tuntuu ontuvalta. Vastaanottimet menevät tukkoon.

Asiantuntijaorganisaatioon sopii matalan profiilin kouluttaja, joka ei tee koulutuksesta showta eikä kosiskele yleisöään. Ensiluokkainen substanssi on paraatipaikalla. Palautteen voi kääriä pumpuliin ja se kuunnellaan silti tarkkaan. Sen sijaan myyntiorganisaatio arvostaa vahvaa kannanottajaa, josta huokuu myynnin problematiikan syvä ymmärrys. Kouluttajan tapa antaa palautetta saa olla suora, kunhan se on osuvaa. Se saa vähän kirpaistakin.

Olemme huomanneet, että sama logiikka pätee myös ns. avoimissa koulutuksissamme, joissa osallistujat tulevat eri organisaatioista. Työrooliltaan samanlaiset ihmiset arvostavat samanlaista kouluttajatyyppiä. Oikeanlaisen oppaan matkassa mukavuusalueelta lähteminen on helppoa ja innostavaa. Valmennusryhmä on rento ja oikealla tavalla hetkessä läsnä. Osallistujien keskinäiset keskustelut muodostuvat vaikuttaviksi elämyksiksi.

Uteliaisuus, itsensä kirittäminen, kehityshakuisuus – superfoodia aivoille

Joskus on kuitenkin niin kiire soutaa, ettei ehdi hankkia moottoria. Niin kova kiire ei ole kuitenkaan pysyvä tila, ainakaan kaikilla. Ehkä uteliaisuus tosiaan on mielen superfoodia. Ainakin positiiviset koulutuskokemukset vaikuttavat vahvasti. Näemme tätä jatkuvasti osallistujissamme. Kehittymishalu kasvaa, kun utelias mieli saa sen mitä odotti ja vielä enemmänkin. Uudistumisen tuulet alkavat soida lujempaa kuin seireenien kutsu mukavuusalueelle.

Heidi Leidenius
projektipäällikkö, Management Institute of Finland

PS. toinen reitti on lisätä itsetuntemusta, jonka avulla ihmiset havahtuvat johtamaan itse itseään pois mukavuusalueelta, kohti tavoitteita.

Lue Pirkko-Liisa Vesterisen informatiivinen blogi Jaettua johtajuutta: itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen >>
Katso koulutuksemme itsensä johtamiseen ja ajan hallintaan täältä >>

Sinua voi kiinnostaa

Organisaation tarpeisiin räätälöitävä koulutuksemme Asiantuntija kouluttajana >>
Henkilöstötyön avoimet koulutukset >>

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone