Työntekijälähettilyys: turha mantra vai todellinen tehokeino?

Digiaikakaudella työntekijälähettilyydelle on kysyntää. Maineen hyvänä pitäminen on korvaamaton kilpailuetu, mutta sen eteen täytyy tehdä töitä. Nykypäivänä ikävät asiat leviävät somessa yhtä nopeasti kuin ajatus tulee mieleen. Toki hyvätkin viestit saavat ahkeraa jakamista somessa, mutta viestin eteenpäin viemiseksi joutuu tekemään huomattavasti enemmän. Hyvä maine ei tule itsestään.

Markkinointikikkana lähettilyys ei ole uusi, onhan puskaradioita ja viidakkorumpuja soiteltu jo kautta aikojen. Parhaimmillaan puskaradio on maksettua markkinointia huomattavasti tehokkaampi ja vaikuttavampi markkinointikeino, ja ennen kaikkea halpa. Mitä, jos sitä hiottaisiin hieman? Jos hyödyntäminen suunniteltaisiin huolellisesti, käytettäisiin tähän jonkun verran resursseja ja työaikaa? Vietäisiin H-2-H (human-to-human) markkinointi aivan uudelle tasolle. Aikaa ja työtä tämä vaatii, mutta hyvin suunniteltuna ja hallitusti toteutettuna tuloksia syntyy varmasti.

Johanna Tuutti, yksi Viestintäpäällikön koulutusohjelman (VPK 35) kouluttajista ja projektityönohjaajista, kiteytti työntekijälähettilyyden seuraavasti: ”Työntekijälähettilyys on taitavaa psykologista suosittelumarkkinointia.” Mutta mitä tällaiselta taitavalta lähettiläältä vaaditaan? Tuutti lukee parhaan työntekijälähettilään ominaisuuksiksi neljä asiaa: intohimo, aitous, uskottavuus ja esimerkillisyys.

Intohimo

Paras työntekijälähettiläs on intohimoinen lähettilyytensä aiheesta. Intohimo saa meissä vahvan tunteen hereille, jonka myös vastaanottaja haluaa itselleen. Tuo tunne on tarttuva ja koukuttava. Se koukuttaa kuulijan kuuntelemaan vielä tarkemmin. Olemaan yhtä tietoinen ja iloinen asiasta kuin toinen.

Aitous

Jos henkilö ei ole aito tekemisissään, se paistaa kyllä läpi. Tällöin lähettilään keskustelukaverille tulee epävarma olo, mikä lähettilään oikea agenda on. Yli-innokkuus voi kostautua, sillä yleensä se koetaan harjoiteltuna ja pahimmassa tapauksessa valheena todellisuudesta. Työnantajan tulee kouluttaa lähettiläät hyvin siinä, että antaa kunkin lähettilään tehdä työtään omana persoonanaan. Lähettilään tulee voida olla oma itsensä, ja kertoa asiat omana itsenään. Meistä kaikista ei voida tehdä Marco Bjorströmin kaltaisia Bumtsi-Bum-Bum esiintyjiä. Silloin viestijän ja viestin aitous kärsii.

Uskottavuus

Aitouteen liittyy läheisesti myös uskottavuus. Lähettilään tulee olla uskottava sanoissaan ja teoissaan. Jos ei pysty uskomaan omaan sanomaansa, kuinka kuulijat voisivat sen omaksua itselleen? Lähettilääksi ei kannatakaan kouluttaa henkilöä, jolla on eri arvomaailma. Esimerkiksi joulukinkun puolesta ei kannata laittaa puhumaan kasvissyöjää. Mutta hän voi taas puolestaan olla uskottava puhuttaessa suomalaisten vihannesten tärkeydestä ihmisten ruokavaliossa.

Esimerkillisyys

Se, että lähettiläs on esimerkillinen ja toimii sanojensa ja uskomustensa mukaisesti, herättää muissa luottamusta. Esimerkiksi poliitikot saavat nopeasti tuta, jos heidän omat puheensa ja tekonsa ovat ristiriidassa keskenään. Samalla tavalla myös parhaan työntekijälähettilään tulee huomioida, että hänen tekonsa ja puheensa kestävät kumpikin päivän valoa.

Kunnioitus on kokonaisvaltaista, vuorovaikutuksellista ja loputonta

Näiden lisäksi nostaisin vielä yhden ominaisuuden, joka mielestäni kuuluu parhaan työntekijälähettilyyden ominaisuuksiin: kunnioittavuus. Paras työntekijälähettiläs kunnioittaa niin työnantajaansa kuin kuulijaansa. Hän ei leuhki itsellään tai osaamisellaan eikä pönkitä omaa egoaan vaan kunnioittaa teoillaan ja sanoillaan työnantajaansa lähettiläänä ollessaan ja kuulijaansa saadessaan aikaa häneltä sanomansa kertomiseen.

Mutta paraskaan työntekijälähettilyys ei toimi, ellei työnantaja itse ole näitä ominaisuuksia työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan. Työntekijä ei löydä intohimoa sanomaansa, jos työnantaja ei arvosta tekijäänsä ja työtään. Lähettiläs ei kuulosta aidolta tai uskottavalta, jos työnantaja ei anna siihen aihetta. Eikä liiemmin voi työnantaja vaatia esimerkillisyyttä lähettiläältäänkään, jos ei pysty itse toimimaan esimerkkinä.

Työntekijälähettilyyden ensisijainen onnistuminen kumpuaa työhyvinvoinnista. Se sitouttaa työnantajan ja työntekijän puolin ja toisin tehtävään. Mutta jos tämän kaiken tekee hyvin, niin lopputulos voi olla jotain sellaista, mistä on voinut vain unelmoida.