Uudistumishaasteet näkyviin – lopeta aivojen alikäyttö!
Lukuaika noin 2 minuuttia
Lukuaika noin 2 minuuttia
Tavoitteenani on kuunnella kuntajohtajien näkemyksiä ja uudistumiskyvyn johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Keskustelun avaamiseksi yhteistyökumppanini Ossi Aura avasi 7.4.21 LinkedIn-keskustelun itseohjautuvuuden johtamisesta ja uudistumiskyvystä. Taustalla oli oma LinkedIn-päivitykseni liittyen tulevaan 14.4.21 yhteistyössä Management Institute of Finland MIF Oy:n kanssa järjestettävään Uudistumiskyky kuntaorganisaation strategisena menestystekijänä -webinaariin.
Tiivistin LinkedIn-keskustelusta syntyneet ajatukset ja nostin muutaman näkökulman mukaan sekä tähän kirjoitukseeni että webinaariin. Löysin neljä uudistumishaastetta ja yhden ratkaisun, joista koitin tiivistää ytimekkäästi tärkeimmät teemat.
Taloudellisiin resursseihin kohdistuvat paineet haastavat organisaatiot tuottamaan enemmän valmista pienemmällä resurssilla. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää paitsi talousosaamisen päivittämistä myös kehittämisosaamisen kasvattamista. Järjestelmäkehittämisen rinnalla muista myös investoinnit ihmisiin ja oppimiseen.
Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa taidot ja tiedot vanhentuvat aiempaa nopeammin. Perinteinen hierarkiapohjainen oppimismallimme olisi hyvä päivittää moderniin jatkuvaan oppimiseen ja yhteiskehittämiseen pohjautuvaan oppimismalliin mm. oppimisen vaikuttavuuden kasvattamiseksi, työssäoppimisen lisäämiseksi ja koko organisaation kehittämispotentiaalin lunastamiseksi.
Miten rakentaa onnistumisen edellytykset kuntaorganisaatioiden esihenkilöille muutoksen ja uudistumisen johtamisen tueksi? Talouden, toiminnan, vuorovaikutuksen ja asiakasnäkökulman rinnalle tarvitaan esihenkilön kykyä johtaa työyhteisönsä motivaatiota, oppimista ja kehittämistaitoja. Merkityksellinen työ syntyy välittämisen kautta.
Henkilöstötuottavuuden kehittämispotentiaali Suomessa on miljardiluokan kysymys. Kuntaorganisaatioissa ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa resurssitehokkuuden kasvattamisen nimissä ajaudutaan parhaimmillaan rutiinirakkauden ja olen vain täällä töissä värittämään organisaatiokulttuuriin. Pahimmillaan aivojen alikäyttö johtaa krooniseen inhimillisen pääoman haaskaamisen kierteeseen, jossa työyhteisön hiljaisen tiedon ja käytännön kokemuksen hukkaamisesta tulee uudistumisen ja muutosjohtamisen betonitulppa.
Miten teidän strategiassanne on huomioitu investoinnit henkilöstötuottavuuteen? Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018-tutkimuksessa todettiin, että Suomessa hyvällä johtamisella voidaan saavuttaa yli 9 miljardin tuottavuusloikka.
Arvoisa päättäjä, kysymys sinulle: Milloin haluat ottaa oman osuutesi henkilöstötuottavuuden kakusta?
Kirjoittaja: Jalmari Eklund
Blogi on julkaistu myös Jalmari Eklundin LinkedInissä.
Jalmari Eklundilla on yli 25 vuoden monipuolinen kokemus asiakasrajapinnasta palvelun toteuttajana, palveluiden kehittäjänä, palveluorganisaation johtajana sekä yrittäjänä. Jalmarin työote on käytännön kokemuksista syntyvää, dialogista ja positiivisella tavalla innostava. Jalmari istuttaa asiakkaan silmälasit syvälle valmennettavien arkeen ja etenee määrätietoisella askelmallilla kohti osallistujien todellista työnkehittämisen tarvetta.
Jalmari kouluttaa itseohjautuvuuden johtamista ja työn tuunaamista mm. JTOn Työhyvinvointipäällikön koulutusohjelmassa.