Menestyksekäs kansainvälistyminen

Brexit-peikko ei ehkä olekaan satuolento

Brexit-päivämäärän siirtymisistä on ollut se hyöty, että brexit-peikko on saatu suitsittua. Kaupankäynnin arkisista asioista on sovittu, mikä ei tokikaan tarkoita että brexitin jälkeinen arki sujuisi helposti tai että se koittaa 31.10.2019.

Entä jos brexit-peikko ei olekaan satuolento | hard-brexit | Fintra-bloggaus

Päivitetty 9.10.2019.
Alunperin tätä kirjoittaessani aikaa ensimmäiseen brexit-päivään oli 1,5 viikkoa. Sittemmin tuli pari viikkoa lisäaikaa, jolloin vihonviimeinen eropäivä olisi ollut 12.4.2019. Nykyisin tiedämme, että se oli monipolvisen brexit-saagan yksi tuotantokausi. Tällä uusimmalla tuotantokaudella Brittien EU-ero on edennyt aivan uudenlaisiin kierteisiin. Juonenkäänteet ovat olleet odottamattomia – totuus on tosiaan tarua ihmeellisempää.

Tulemme näkemään vielä monta mielenkiintoista käännettä ennen brexit-päivää 31.10.2019.

 

Sopimukseton ero, no-deal, hard-brexit

Alunperin juuri kukaan ei uskonut sopimuksettomaan eroon, hard-brexitiin. Että Britannia muuttuisi käden käänteessä EU:n ulkopuoliseksi vientimaaksi tulleineen ja asiakirjavaatimuksineen päivineen. Sittemmin kaikki asiaa läheltä seuraavat pitävät sitä todennäköisenä, vaikka kaikki olivat perillä suurista harmeista ja haitoista. Periaatteessa sopimukseton ero on torpattu, mutta silti se on mahdollinen. Itseasiassa tänään sitä pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Jos näin käy, se tulee sekoittamaan brittikauppaa parin-kolmen kuukauden ajan:

  • laivaliikenne Englannin kanaalin läpi ruuhkautuisi ja hidastuisi, ensimmäisenä päivänä jopa 60 % ja häiriöt pysyvät merkittäviinä jopa 3 kk.
  • uusien rajatarkistusten vuoksi odotettavissa myös ruuhkia useiksi kuukausiksi
  • edellisistä johtuen hinnat nousevat

Tänään julkaistun, brittiläisen IFS-ajatuspajan selvityksen mukaan yllä oleva on vasta alkua. Sen mukaan Britannialla menee vuosia toipua sopimuksettomasta erosta. Linkki-osiossa myös tämä.

Vaikutusten arvellaan heijastuvan myös EU:n sisäkauppaan ja kuljetusten ruuhkautumiseen. Brexit-peikko on siis totta.

Sopimukseton brexit koskee tavalla tai toisella 20.000 suomalaista tuonti- ja vientiyritystä. Monet ovatkin jo varautuneet, jotkut ovat jääneet tutkailemaan. Näissäkin yrityksissä olisi hyvä kartoittaa brexit-riskinsä. Riskeistä ja varautumismahdollisuuksista on nyt runsaasti tietoa tarjolla. Alla linkkejä eri tietolähteisiin.

 

Brexit suomalaisyrityksen arjessa

Koulutustemme osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa keskustellessa nousee esiin arkisia käytännön asioita, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Koska valtaosaan kysymyksistä on jo vastaukset, poimin niitä pääasiassa Ulkoministeriön sivulta: Brexit ja yritykset – sopimukseton ero.

 

”Muuttuuko UK:ssa olevan varaston status, kun EU-VAT-koodi varasto ei enää ole mahdollinen?”
”Jos varautumismielessä toimitettuja tavaroita tuodaankin varastosta takaisin vaikka Suomeen, niin se on tuontia EU:n ulkopuolelta. Eli omista tavaroista joudutaan tekemään tullaus, laskemaan tuontiarvot ja alv-perusteet ja raportoimaan Suomessa.

♦  ♦  ♦

”Kenen vastuulle kuuluu huolehtia, että UK:n yhtiössä olevat henkilöt tietävät mitä tehdä ja saavat tullattua tuotteet sisään heti päivästä yksi alkaen?”

Kouluttajamme Päivi Pietarinen suosittelee tekemään ”happotestauksen”. Sillä vaikka Suomen päässä vienti-/tuontikaupan kiemurat osattaisiinkin, brittipää ei välttämättä ole koskaan tehnyt kauppaa EU:n ulkopuolelle.

♦  ♦  ♦

Tarkastusten vuoksi satamat ja terminaalit tulevat ruuhkautumaan. ”Entä minkä verran yrityksen vientikaupan määrä kasvaa brexitin myötä?”

Kouluttajamme Päivi Pietarinen suosittelee arvioimaan brittitoimitusten määrän, jotta kaikki UK-kaupan tarvitsemat asiakirjat ehditään tekemään EU:n ulkopuolisena vientikauppana”

♦  ♦  ♦

”Onko tuotteeni kaksikäyttötuote (dual use)? Tarvitsenko vientivalvonnan luvan viedäkseni niitä britteihin?”

Ulkoministeriön sivulla kerrotaan, että jos on, niin ”Yritysten tulee tehdä ilmoitus kaksikäyttötuotteen viennistä Britanniaan viimeistään 30 päivän kuluessa viennistä. ”

♦  ♦  ♦

”Paljonko tuotteessa voi olla UK-alkuperää ennen kuin kriittinen raja ylittyy?” ”Mitä silloin tapahtuu etuuskohteluille”?

Etuuskohtelut poistuvat, koska eron jälkeen EU:n vapaakauppasopimukset eivät enää koske Britanniaa. Britti-alkuperää sisältävien tuotteiden alkuperä tulee määritellä uudelleen.

♦  ♦  ♦

”Minkähän verran meillä on epäsuoraa tuontia/vientiä britteihin? Toimittajien toimittajia tai asiakkaan asiakkaita?”

Jos mahdollista, selvitä kuinka usein tuotteenne ylittävät Britannian rajat arvoketjun aikana? Juuri niin monta kertaa hard-brexit seisottaisi tärkeitä komponenttejanne.

♦  ♦  ♦

”Ovatko aiemmin Britanniassa myönnetyt todistukset, lisenssit ja luvat voimassa brexitin jälkeen?” Tästä en löytänyt varmaa vastausta – vain epäilyjä.

Jos vienti-/tuontikaupan käytännöt ovat tuttuja brittiläisille asiakkaillenne ja/tai toimittajillenne, heiltä saanee tuotekohtaisen tiedon.

♦  ♦  ♦

 

 

Lisätietoa

Periaatteessa kaikista viranomaisasioista on nyt sovittu, tästä brexit-tiedon lähteille:

Jos olet löytänyt hyödyllisen tietolähteen, lähetä se jaettavaksi »

 

Fintran koulutukset

 

Suurkiitos asiantuntijoillemme Pirjo Leinolle ja Päivi Pietariselle avusta.

Fintran asiantuntija Heidi Leidenius apunasi

Heidi Leidenius

Portfolio Manager
Lähetä sähköpostia
Pysy ajantasalla
Tilaa maksuton uutiskirje

Tilaamalla Management Institute of Finland MIF Oy:n uutiskirjeen kuulet mm. ajankohtaisista koulutuksista ensimmäisten joukossa, saat tietoa maksuttomista seminaareista ja oppaista sekä mielenkiintoisista blogikirjoituksista. Uutiskirjeemme ilmestyy sähköpostiisi 1–2 kertaa kuussa – sen tilaus on maksutonta, ja voit perua sen koska tahansa kirjeen lopussa olevasta linkistä.

Tilaa uutiskirje