Kehittämishankkeet

Merkittävä tuloksemme oli uudenlaisten oppimisyhteisöjen ja mallien rakentaminen. Hyödynsimme  rakentamisessa käytössämme olevaa Howspace-alustaa. Erilaisten kokeilujen avulla pyrimme luomaan entistäkin vuorovaikutteisempia digitaalisia oppimisympäristöjä. Tämä mahdollisti henkilökohtaisemman ohjauksen opiskelijoille ja tarjosi myös työpaikkaohjaajille ja mentoreille uusia välineitä arjen ohjaustyöhön. Käytimme kehittämisessä jatkuvan parantamisen mallia, mikä mahdollisti ketterän ja käyttäjälähtöisen toimintatavan. Hankkeen aikana syntyi myös konkreettisia aineistoja ja materiaaleja oppimisen tueksi.

Työn aikana nousi esiin kolme perusperiaatetta: selkeys, yksinkertaisuus ja yhtenäisyys. Huomasimme, että toimintamalleja kirkastamalla pystyimme tukemaan opiskelijoiden yksilöllisiä oppimispolkuja entistä paremmin. Olemme jo ottaneet hankkeen oppeja osaksi arkeamme ja jatkamme niiden juurruttamista toimintaan. Erityisen ylpeitä olemme siitä, että hankkeessa kehitetyt ratkaisut ovat pysyviä ja tukevat sekä opiskelijoita että ohjaajia myös tulevaisuudessa.

Roolien selkeys ja sisäinen tuki
On tärkeää, että kaikilla osallistujilla – opettajilla, ohjaajilla ja mentoreilla – on selkeä käsitys omasta roolistaan. Vahva organisaation tuki madaltaa kynnystä kokeilla uutta.
Digitaaliset välineet vuorovaikutuksen rakentajina
Verkkoalustat eivät ole vain tiedon jakamiseen, vaan niillä voidaan luoda yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Näin ohjaajien aikaa vapautuu henkilökohtaiseen kohtaamiseen.
Palautetta matkan varrella
Palautetta kannattaa kerätä jatkuvasti, ei vain hankkeen lopuksi. Näin kehittämistyö pysyy linjassa käyttäjien tarpeiden kanssa ja tulokset juurtuvat paremmin.
Tulosten juurruttaminen osaksi arkea
Hankkeiden yleinen haaste on se, että hyvät käytännöt jäävät lyhytikäisiksi. Siksi integrointi osaksi pysyvää toimintaa tulee suunnitella jo alusta lähtien.
Aktiivinen viestintä ja osallistaminen
Säännöllinen viestintä, työpajat ja tilaisuudet sitouttavat henkilöstöä ja sidosryhmiä sekä varmistavat, että kaikki ymmärtävät hankkeen tavoitteet ja hyödyt.

Näissä räätälöidyissä koulutuksissa MIF luo tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa puitteet, joiden avulla osallistujat saavat konkreettisia valmiuksia hyödyntää tekoälyä (AI) ja parantaa kyberturvallisuutta suoraan omassa työyhteisössään. Pilottien tarkoituksena on kehittää ja ottaa käyttöön uudenlaisia, innovatiivisia ratkaisuja henkilöstön kehittämiseen. Nämä ratkaisut skaalataan erityisesti niille aloille, jotka kokevat voimakasta rakennemuutosta.

Koulutusten perimmäisenä päämääränä on kasvattaa opiskelijoista organisaationsa keskeisiä AI- ja/tai kyberturvallisuuden asiantuntijoita, ”tekoälykuiskaajia” ja kyberturvallisuuden ammattilaisia. Painopiste on käytännön soveltamisessa ja tekemisessä.

Takeena ja osoituksina kyvyistään osallistujat osoittavat osaamisensa omaan työhönsä parhaiten linkittyvien ammatti- tai erikoisammattitutkintojen tutkinnon osien kautta. Kunkin opiskelijan ja työnantajan tavoitteiden pohjalta fokus voi linkittyä esimerkiksi valittuihin tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tai johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon tutkinnon osiin.

Hankkeen vaikuttavuutta seurataan sekä heti koulutuksen jälkeen että pitemmällä aikavälillä. Työnantajayhteistyössä kiinnitetään erityishuomiota toimenpiteiden tehokkuuden mittaamiseen ja työnantajan sijoitetun panoksen ja saavutettujen tuotosten (panos-tuotos-suhde) arviointiin.

Hankkeessa kehitetään pk-yritysten osaamista ja käytäntöjä vähähiilisimmäksi, pienennetään yritysten hiilijalanjälkeä, edistetään vastuullisuusraportointia ja kiertotaloutta sekä vihreää siirtymää käytännössä. Samalla kehitetään mukana olevien yritysten liiketoimintaa tunnistettujen tarpeiden pohjalta. Tuetaan uusien innovaatioiden syntyä ja edistetään yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintamahdollisuuksia osana vähähiilisiä hankintaketjuja. Hankkeessa pyritään tavoittamaan erilaisia ja eritaustaisia yrityksiä ja niiden henkilöstöä ja saattamaan erityisesti kehittämisen alussa olevia yrityksiä ja päästöintensiivisiä aloja kestävyystyön pariin. Erityisesti keskitytään toimialoihin, joilla hiilijalanjälki on verrattain suuri tai vastuullisuuskysymykset ovat erityisen isossa roolissa esim. kilpailutekijänä tai ne ovat ympäristövaikutuksiltaan erityisen merkittäviä. Yritysten valinnassa pyritään myös painottamaan niitä yrityksiä, jotka ovat alueellisen kehittämisen painopisteenä. Hankkeessa ei varsinaisesti luoda uusia työkaluja vaan tehostetaan olemassa olevien työkalujen ja materiaalien käyttöä.

PK-yritykset

• Hiilijalanjälkilaskenta organisaatiolle. Yritys saa laskentapohjan omaan käyttöönsä hankkeen myötä.
• Tukea suunniteltaessa päästöjen vähentämiseen johtavia toimenpiteitä.
• Päästövähennyspolun laatiminen yhdessä osallistuvan yrityksen kanssa.
• Perehdytyksen vastuullisuusraportoinnin teemaan.
• Lean-ajattelun ja -menetelmien hyödyntäminen toiminnan tehokkuuden edistämisessä.

Kanta-Häme (Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä)

Toteuttajat: Suomen ympäristöopisto SYKLI (hankkeen päätoteuttaja) ja Management Institute of Finland MIF Oy (MIF).

Tavoitteena oli edistää osallistuvien PK-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä osana vähähiilisiä hankintaketjuja, tukea yritysten innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämisosaamista sekä kasvattaa yritysten ja niiden henkilöstön ymmärrystä vähähiilisyydestä, jonka kautta yritysten toimintoja pystyttäisiin kehittämään vähähiilisemmiksi. Hankkeen päätuloksena muotoutui uusi vähähiilisyyden edistämisen toimintamalli, jota levitettiin hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Suomen ympäristöopisto Sykli toimi hankkeen päätoteuttajana ja osatoteuttajana Management Institute of Finland MIF Oy (MIF). Hankeaika 1.3.2022 – 31.8.2023 ja hanketta rahoitti Euroopan Unioni, Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen tavoitteena on tehdä oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä entistä suunnitelmallisempaa ja vaikuttavampaa. Samalla vahvistetaan pk-yritysten kykyä uudistua, kehittää toimintaansa ja hyödyntää oppilaitosten osaamista oman liiketoimintansa kehittämisessä. Hankkeessa syntyy muun muassa alueellinen TKI-toimintamalli, digitaalinen yhteistyöalusta, Living Lab -toimintaa, inklusiivisen TKI ja TKI-pedagogiikan malleja sekä pk-yrityksille suunnattuja innovaatiovalmennuksia.

MIFin keskeisenä tehtävänä on saada yritykset aktiivisesti mukaan kehittämiseen ja vahvistaa erityisesti pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä. Kokoamme yritysverkostoa sekä kehitämme ja pilotoimme valmennuskonsepteja, jotka auttavat yrityksiä vahvistamaan TKI-osaamistaan ja löytämään uusia tapoja hyödyntää oppilaitosyhteistyötä. Tavoitteena ei ole vain yksittäisten valmennusten toteuttaminen, vaan toimivan ja monistettavan yhteistyömallin rakentaminen. Hankkeessa kehitämme ja dokumentoimme mallia, jossa oppilaitos, yritys ja valmennus yhdistyvät yrityksen uudistumista tukevaksi kokonaisuudeksi. Mallia voidaan hyödyntää ja skaalata myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke toteutetaan 1.2.2026–31.8.2028. Sitä koordinoi Helsinki Business College Oy, ja mukana ovat MIFin lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Spesia sekä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto.