Miten hankintaorganisaatio voi varautua uhkiin, joita se ei vielä tunnista? Turun yliopiston toimitusketjujen johtamisen professori Harri Lorentzin mukaan hankinnan kilpailukyky perustuu yhä enemmän valppauteen: kykyyn havaita markkinoiden muutokset ajoissa, tunnistaa niiden tuomat uhat ja mahdollisuudet sekä reagoida niihin nopeasti.
Hankinnan valppaus edellyttää katseen suuntaamista nykyhetkeä pidemmälle. Muutokset voivat saada alkunsa oman toimialan ulkopuolelta, ja niiden vaikutukset hankintamarkkinoihin saattavat näkyä vasta kuukausien tai vuosien kuluttua. Siksi hankintaorganisaation on kyettävä tunnistamaan myös sellaisia kehityskulkuja, joita se ei vielä osaa odottaa.
Lorentz tiivistää valppauden kahteen periaatteeseen:
– See sooner, act faster.
Hankinnan on nähtävä nykyhetkeä pidemmälle
Perinteinen toimitusketjun näkyvyys auttaa ymmärtämään, mitä toimittajaverkostossa tapahtuu juuri nyt. Valppaus laajentaa näkökulmaa kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten päähän. Sen tavoitteena on tunnistaa tulevia uhkia mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Lorentz erottaa toisistaan kaksi tapaa havainnoida toimintaympäristöä: kohdennetun ja avoimen havainnoinnin.
Kohdennetussa havainnoinnissa seurataan ennalta tunnistettuja toimittajia, markkinoita ja riskitekijöitä. Avoin havainnointi puolestaan tarkoittaa kykyä huomata myös sellaisia kehityskulkuja, joita organisaatio ei ole osannut ottaa seurantaansa.
Lorentz havainnollistaa tätä puolustusteollisuuden kasvulla. Yhden toimialan voimakas kysynnän kasvu voi vaikuttaa muiden alojen tuotantokapasiteettiin ja hankintamarkkinoihin tavalla, jota yksittäinen ostaja ei välttämättä osaa ennakoida.
Siksi hankinnan on seurattava myös oman toimialansa ulkopuolisia muutoksia. Merkittävimmät vaikutukset voivat syntyä epäsuorasti ja tulla suunnasta, jota ei ole osattu odottaa.
Kolme kyvykkyyttä rakentaa valppaan hankintaorganisaation
Lorentzin esittämän, osittain tutkimukseen perustuvan mallin mukaan hankinnan valppaus rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästä kyvykkyydestä: skenaariotyöskentelystä, hankintamarkkinatiedon hyödyntämisestä ja nopeudesta.
Skenaariotyöskentely auttaa valmistautumaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Hankinnassa sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa raskaita, kuukausia kestäviä strategiaprojekteja. Lorentzin mukaan ennakointia pitäisi pystyä tekemään kevyesti myös yksittäisten hankintakategorioiden tasolla, pienissä tiimeissä ja muuttuvilla aikajänteillä.
Myös tekoäly voi tukea skenaarioiden hahmottamista ja sanoittamista. Lorentz kuitenkin muistuttaa, ettei tekoäly välttämättä tunnista kaikkia markkinoilla kehittyviä ilmiöitä. Siksi myös toimittajien ja muiden sidosryhmien näkemyksiä kannattaa hyödyntää.
Toinen kyvykkyys on hankintamarkkinatiedon järjestelmällinen hyödyntäminen eli Supply Market Intelligence (SMI). Se tarkoittaa tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista päätöksenteon tueksi.
Lorentzin mukaan syvällinen markkinaymmärrys tuottaa kahdenlaista hyötyä. Se auttaa tekemään parempia hankintapäätöksiä ja vahvistaa samalla hankinnan strategista asemaa organisaatiossa. Kun hankinnalla on perusteltu näkemys markkinoiden kehityksestä, sen asiantuntemus saa enemmän painoarvoa myös johdon päätöksenteossa.
Kolmas kyvykkyys on nopeus. Ennakoinnista ja markkinatiedosta ei synny kilpailuetua, ellei organisaatio kykene muuttamaan havaintojaan toiminnaksi.
Nopeus ei synny vain tehokkaammista prosesseista
Lorentz erottaa hankinnassa kolme nopeuden ulottuvuutta: reaktionopeuden, strategisen mukautumisnopeuden ja suoritusnopeuden.
Reaktionopeus tarkoittaa kykyä vastata nopeasti yllättävään tilanteeseen. Strateginen mukautumisnopeus puolestaan kuvaa organisaation valmiutta tehdä pysyvämpiä muutoksia esimerkiksi toimintamalleihin, teknologiaan tai organisaatiorakenteisiin. Suoritusnopeus liittyy varsinaisen tekemisen sujuvuuteen.
Hankinnan kehittäminen ei siis tarkoita pelkästään ostamisen tai yksittäisten prosessien nopeuttamista. Kyse on koko hankintaorganisaation kyvystä reagoida, mukautua ja toteuttaa muutoksia.
Haasteena on, että päivittäiset ongelmat vievät helposti ajan ja resurssit pitkäjänteiseltä kehittämiseltä. Erityisesti epävarmoina aikoina huomio kohdistuu helposti välittömien ongelmien ratkaisemiseen, vaikka juuri silloin ennakoinnin merkitys korostuu.
Lorentzin ajatus haastaa hankintajohtoa arvioimaan oman organisaationsa valmiuksia: onko kategoriatiimeillä osaamista ennakoida tulevaisuutta, hyödynnetäänkö hankintamarkkinatietoa järjestelmällisesti ja pystytäänkö havaittuihin muutoksiin reagoimaan riittävän nopeasti?
Kilpailuetua syntyy, kun hankinta ei ainoastaan tunnista muutoksia muita aikaisemmin, vaan pystyy myös toimimaan niiden perusteella.
Turun yliopiston toimitusketjujen johtamisen professori Harri Lorentz käsitteli hankinnan valppautta MIFin sisaryhtiö Profession Procurement Executive 2025 -tapahtumassa Helsingissä 29.10.2025.