Pätevyyskurssit
Onko sähköä ilmassa?
- Etusivu
- Blogi
- Pätevyyskurssit
- Onko sähköä ilmassa?
Sähkötöiksi luokitellaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotyöt sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Kaikki sähkötyöt sisältävät aina erilaisia riskejä, joita voidaan minimoida parantamalla ja panostamalla sähkötyöturvallisuuteen. Useasti työ vie mukanaan, aikataulut ovat tiukkoja, uusia projekteja tulee liukuhihnalta – paineet ovat siis kovat eivätkä rutinoituneimmatkaan ammattilaiset aina välttämättä ehdi kiinnittää huomiota kaikkiin olennaisiin turvallisuusnäkökohtiin.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on lueteltu sähkötyöturvallisuuden perusperiaatteita, jotka olisi hyvä tuntea ennalta. Kyllähän kaikki kisällistä konkariin tietävät nämä – usein ajatellaan, että ”nehän ovat itsestäänselvyyksiä”. Kertaus on opintojen äiti, joten alla muutamia tärkeimpiä nostoja muistinvirkistykseksi:
- Arvio riskit, valitse työtavat ja -välineet
- Arvio työn vaativuus
- Tee työ mahdollisuuksien mukaan jännitteettömänä ja varmista jännitteettömänä pysyminen
- Noudata turvallisia työmenetelmiä
- Huolehdi työnaikaisesta sähköturvallisuudesta
- Estä sivullisten pääsy vaaralliselle alueelle
- Varmista, ettei sähkö kytkeydy päälle puutteellisesti suojattuihin osioihin
- Varaudu ja opettele ensiapu
Sattuiko vahinko sittenkin?
Sähkötapaturmilla tarkoitetaan sähköiskuja sekä valokaarionnettomuuksia, joissa valokaari on aiheuttanut loukkaantumisen. Tukesin ja Tapaturmavakuutuskeskuksen rekisterien pohjalta kerätyn tiedon mukaan sattuneiden sähkötyötapaturmien määrä on selkeästi kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tukes julkaisee yksittäisiin tapauksiin liittyvää tapaturmatietoa VARO-rekisterissä (https://varo.tukes.fi/).
VARO-rekisteristä voi selvittää millaisia sähkötapaturmia vuosina 2018 – 2020 on tapahtunut Sähkölaitteet ja Sähkölaitteistot -toimialoilla. Rekisteriin on kirjattu edellä mainittujen vuosien ajalta yhteensä 100 sähkötapaturmaa, joista 50 luokiteltiin ammattilaiselle tai työhön opastetulle henkilölle sattuneeksi työtapaturmaksi. Näistä suurin osa (46 kpl) katsottiin tapahtuneen huolto, korjaus, asennus tai muutostöiden parissa – loput neljä liittyivät normaaliin käyttöön, tuotantoprosessiin tai työvaiheisiin.
Erehdyksestä/vahingosta, lipsahduksesta tai tilapäisestä huomiointivirheestä/huolimattomuudesta katsottiin aiheutuneen 25 sähkötyötapaturmaa, kahdeksassa tapauksessa jännitteettömyys oli jäänyt toteamatta ja kolmessa tapauksessa vaaraa ei ollut tunnistettu. Ainoastaan kahdessa tapauksessa virtalähde oli jäänyt erottamatta. Lopuissa tapauksista (12 kpl) syy ei ollut tiedossa tai se ei johtunut henkilöstä.
Ainoastaan kolmessa tapauksessa pystyttiin osoittamaan, että tekijällä oli ollut puutteita koulutuksessa, ohjeistuksessa, perehdytyksessä tai vaarojen tunnistuksessa ja niiden merkityksen arvioinnissa. Lopuissa tapauksissa nämä tiedot eivät olleet tiedossa tai niitä ei oltu pystytty linkittämään organisaation/yrityksen toiminnan puutteisiin.
Yksikin sähkötapaturma on liikaa
Jos sähkötyötapaturmien määrät ovat kasvaneet, myös niistä aiheutuneet poissaolot ovat lisääntyneet. Vuonna 2018 sähkötyötapaturmista aiheutui poissaoloja 808 kpl:tta kestoltaan 0 – 3 päivää. Pidempiä poissaolojaksoja aiheutui onneksi huomattavasti vähemmän, mutta todellisuudessa yksikin sähkötyötapaturma on liikaa.
Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS6002 määrittelee, että kaikilla sähköalalla työskentelevillä pitää olla Sähkötyöturvallisuuskortti, joka on uusittava viiden vuoden välein. Jotta kaikilla alalla työskentelevillä olisi turvallista toimia omassa työssään, on myös tärkeä huolehtia heidän asianmukaisesta kouluttautumisesta. Kouluttamisen helppouteen tai vaikeuteen vaikuttavat monet tekijät – vallitseva pandemiatilanne, työn luonne, työpisteiden pirstaleisuus, tiukat aikataulut. Listaa voisi varmasti jatkaa vielä, mutta on myös työnantajan etu, jos sillä on halua ja mahdollisuus tarjota työntekijöilleen erilaisia vaihtoehtoja. Silloin työt sujuvat varmalla ammattitaidolla, työntekijät voivat hyvin sekä tehty työ tuottaa toivottua merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta.
Haastamme kaikkia pohtimaan, mitä turvallisuus merkitsee ja miten me jokainen voimme edistää sen kehittymistä. Toivomme, että pätevyyskurssiemme avulla organisaatiot voivat edesauttaa oman henkilöstönsä kouluttautumista ja samalla vaikuttaa ennaltaehkäisevästi vaarojen sähköistymiseen.
Lähteet, tukes.fi: