Henkilöstötuottavuus kasvaa johtajuuden kautta

Työelämän kiihtyvässä muutoksessa nousevat esiin isot megatrendit – digitalisaatio ja robotisaatio kärjessä. Kaikki liikkuu bitteinä pilvessä ja tekoäly hoitaa hommat. Tältähän tilanne vaikuttaa, kun keskustelua seuraa. Tottahan nuo kaikki ovat, mutta kyllä työelämässä vielä ihmisellekin työtä riittää. Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että ihmiset tekevät tuloksen!

Henkilöstötuottavuus on ihmistyön moottori ja aitoäly

Ihmisen – työntekijän, toimihenkilön, asiantuntijan, johtajan – kyvykkyyksistä voisi kirjoittaa paksun kirjan. Tärkeitä ominaisuuksia löytyy paljon, persoonallisuuden piirteitä myös, ja kaiken lisäksi monet ismit ja muotitermit lisäävät ihmisten kykyjen moninaisuutta. Kohta vain todellinen asiantuntija tietää, mistä ihminen ja hänen kyvykkyytensä ovat tehty!

Itse olen asiaa yksinkertaistanut – henkilöstötuottavuus on ihmisen motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulo. Yhdessä tutkijakollegojeni professori Guy Ahosen ja KTT Tomi Hussin kanssa olemme asian noin määrittäneet. Hyvä motivaatio – ja sen rinnalla sitoutuminen – luovat aikaansaavuutta työhön. Osaaminen ja oman työn hallinta ovat avaimia asiakkaan tarpeiden täyttämiseen, siis oman strategian toteuttamiseen. Työkyky taas mahdollistaa työn tekemisen koko työuran ajan, ihan oikealle eläkkeelle asti.

 

Henkilöstötuottavuutta voidaan mitata

Henkilöstötuottavuus on tarkasti mitattava ilmiö – mittari koostetaan henkilöstön omien kokemusten ja tuntemusten kautta. Henkilöstötuottavuudelle löytyy vastine myös tuloslaskelmasta – pelkistetysti se on yrityksen käyttökate. Ahosen ja Hussin kanssa päädyimme henkilöstötuottavuusarvoon, joka lasketaan henkilöstökulujen ja käyttökatteen summana suhteessa henkilöstökuluihin. Yhden yrityksen seurannassa ja ison yrityksen yksiköiden välillä käyttökate on hyvä mittari. Toimialasta riippuen ihmistyön vaikutus käyttökatteeseen luonnollisesti vaihtelee – ja se tekee tästä ilmiöstä todella mielenkiintoisen!

Henkilöstötuottavuutta voidaan johtaa

Henkilöstötuottavuuden johtaminen on selkeä kokonaisuus: päätetään mitattavat tavoitteet motivaatiolle, osaamiselle ja työkyvylle. Päätetään roolit ja vastuut. Tehdään oikeita asioita, mitataan muutoksia, analysoidaan vaikuttavuutta, opitaan uutta.

Johtajuus kasvattaa henkilöstötuottavuutta

Hyvä esimiestyö, johtajuus kantaa henkilöstötuottavuutta ylöspäin. Kannustava ja valmentava esimies tukee motivaatiota ja mahdollistaa hyvän työn hallinnan ja aikaansaamisen tunteen. Vastaavasti huono pomo voi nollata motivaation ja alentaa osaamisen tunnetta. Hyvä johtajuus on osa esimiehen ja johtajan ammattitaitoa, jossa on mestari vasta tuhansien tuntien harjoittelun jälkeen. Johtajan pitää harjoitella ja johtajaa tulee valmentaa!

Henkilöstötuottavuus kasvattaa käyttökatetta

Rakennusalalla tekemämme tutkimus (Aura, Ahonen, Hussi 2015) löysi henkilöstötuottavuuden ja käyttökatteen välille selkeän yhteyden. Heikoin henkilöstötuottavuuden yrityksissä käyttökate oli 3% liikevaihdosta – tulos vastaavasti lähellä nollaa. Hyvän henkilöstötuottavuuden firmoissa käyttökate oli 9% – ero euroissa oli kolminkertainen (5000€/hlö vs. 15000€/hlö).

Vastaavia yhteyksiä olen löytänyt muilta toimialoilta ja isojen yritysten yksiköiden väliltä. Julkisella sektorilla taloudellisen tuloksen maksimoiminen ei ole tavoite, eikä sen kautta hyvä mittari henkilöstötuottavuudelle. Asiakastyön laatu ja eritoten vaikuttavuus ovat hyviä henkilöstötuottavuuden rinnalla seurattavia mittareita.