Näin perustelet koulutuksen pomollesi – muista nämä 4 asiaa kun perustelet koulutusinvestointia

Elämme yhteiskunnassa ja ympäristöissä, jossa elinikäisen oppimisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu tosiasia. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että oppimista tukeva koulutus ja kehittyminen ovat automaatio organisaatioissa. Etenkin, jos koulutus vaatii organisaatiolta taloudellista panosta. Olemme siksi keränneet tähän blogiin muutaman vinkin siitä, miten perustella työnantajalle koulutusinvestointi omaan kehittymiseen.

1. Taitojen kehittämisen välttämättömyys

On tärkeää, että pystyt tunnistamaan ja artikuloimaan koulutustarpeen oman ammatillisen kehittymisesi kannalta. Tämä on suhteellisen helppoa niin kutsuttujen kovien taitojen osalta. Esimerkiksi ”Tarvitsen tämän ohjelmistosertifioinnin, koska en muuten sovellu projekteihin x ja y.” Pehmeiden taitojen osalta perustelua täytyy tehdä laajemmin päivitettyjen ja uusien taitojen tuoman positiivisen muutoksen kautta. Esimerkiksi ”Neuvottelutaitovalmennus auttaa minua pääsemään parempiin ratkaisuihin asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.” Olennaisinta on kuvata työnantajalle, miten koulutuksesi myötä tapahtuu positiivinen muutos sekä henkilökohtaisessa työsuorituksessasi että työtehtäviisi liittyvän potentiaalisi hyödyntämisessä.

2. Kuvaa, miten koulutuksesi tuo lisäarvoa organisaatiolle

Tämä on osittain sidoksissa aiempaan perusteluusi. Toki oma ammatillinen kehittyminen tuo sellaisenaan lisäarvoa. On silti parempi, jos koulutuksen vaikutukset voidaan sitoa organisaation toiminnan mittareihin. Esimerkiksi ”Miten oma kehittynyt toimintani tulee nostamaan asiakastyytyväisyyttä.” Hienoa on, jos pystyt osoittamaan koulutuksella olevan vaikutusta esimerkiksi myyntitavoitteiden ylittämiseen. Kaikissa työtehtävissä tämä ei tietysti ole mahdollista. Koulutuksen tuomaa lisäarvoa voi kuvata kuitenkin myös muissa työtehtävissä. Esimerkiksi ”Pystynkö jouhevoittamaan sisäistä yhteistyötä ja nopeuttamaan projektien toteutumisaikataulua.” Tärkeintä on siis pystyä osoittamaan syy-seuraussuhde oman osaamisesi kehittymisen ja organisaation tavoitteiden välillä.

3. Numerot peliin

Ei riitä, että pystyt perustelemaan koulutuksen tärkeyden sanallisesti. On tärkeää, että saat numerot mukaan. On myös reilua työnantajaasi kohtaan, että perusteluvaiheessa koulutuksen kokonaisinvestointi on tiedossa. Laske siksi valmiiksi vaadittava työaika, koulutuksen kokonaishinta ja muut aiheutuvat kulut. Investointia vastaan on tärkeää osoittaa hyödyt myös numeroiden voimalla. Myynnin kasvu on luonnollisesti helpoin tapa osoittaa investoinnin hyöty. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Riskien vähentyminen, nopeammat projektit, joustavuuden lisääntyminen ja työhyvinvoinnin parantuminen ovat kaikki muutettavissa tarvittaessa numeroiksi koulutusinvestoinnin perusteluiksi. Toivottavaa on, että pystyt todistamaan hyötyjen vaikutuksen suuremmaksi kuin tehtävän investoinnin. Koulutuksen voi siten hyvin rinnastaa muuhun investointisuunnitelmaan.

4. Positiivinen jämäkkyys ja intohimo kehittymiseen

Kaikkia järkiperusteluita tärkeämpi on kuitenkin oman intohimosi osoittaminen. Jos uskot itse koulutuksen tärkeyteen, sen pitää näkyä ja kuulua. Älä peitä intohimoasi kehittymiseen ja haluasi osallistua koulutukseen. Se kertoo työnantajalle, että olet tosissasi ja tulet tekemään kaikkesi kehittyäksesi. On tutkittu, että teemme päätöksiä paljon enemmän vaikutelman ja tunteen pohjalta kuin puhtaasti rationaalisin perustein. Sanojen takana oleva vakaumus ja energia ovat siksi avainasemassa myönteisen koulutusinvestointipäätöksen saamiseksi.

Kirjoittaja

Tauno Taajamaa

Tauno Taajamaa toimii liiketoimintajohtajana MIFissä ja vastaa johtamisen, kansainvälistymisen ja viestinnän koulutuksista. Valmentamisen erityisosaamisalueina mm. johtoryhmän kehittäminen ja vaativa henkilöstötyö.

Lue lisää