Tiedätkö johtavasi terveyttä – viisi tärkeintä asiaa terveyden johtamisesta

1. Terveyden johtaminen on tärkeä osa johtamista

Työnantajat ovat perinteisesti keskittyneet seuraamaan sairauspoissaoloja. Olemme saaneet vertailutietoa työterveyshuollosta ja muista tilastolähteistä ja verranneet tietoja ymmärtääksemme olemmeko ”oikealla tasolla” sairauspoissaolojemme osalta. Terveyden johtaminen on aktiivista tekemistä ja mielellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voimme tukea työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Se on toki tiedolla johtamista eli sairauspoissaolojenkin seuraaminen on tärkeää, mutta se on ennen kaikkea oikeiden toimenpiteiden valintaa, niiden toteuttamista ja vaikuttavuuden seurantaa. Terveyden johtaminen kuuluu jokaiselle esimiesasemassa työskentelevälle henkilölle mukaan lukien organisaation ylin johto. Johdolle asian tärkeyden perusteleminen kannattaa aloittaa esittämällä heille työkyvyttömyyden kustannukset ja hyödyt mitkä terveyden johtamisella voidaan saada aikaan.

2. Terveyden johtamista ei voi ulkoistaa työterveyshuollolle

Työterveyshuolto on parhaimmillaan työnantajan kumppani, joka auttaa ja tukee työnantajaa työntekijöiden terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa sekä sairauksien ehkäisyssä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu niin, että kilpailutetaan ja ostetaan työterveyshuollon palvelut ja odotetaan parasta. Työnantajan vastuulla on terveyden johtaminen. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa kuuluu tähän erittäin tärkeänä osana. On tärkeää muistaa, että työnantaja voi olla vapaasti yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoa organisaation tilanteesta sekä huolistaan esimerkiksi tiettyjen työntekijöiden jaksamisen suhteen. Esimiesten osaaminen terveyden osalta on rajallista ja sen vuoksi tiivis yhteistyö työterveyshuollon ammattilaisten kanssa tuo parhaat tulokset terveyden johtamisessa.

3. Terveyden johtamisella on vaikutusta organisaation tulokseen

Terveyden johtamisen toimenpiteillä saadaan vaikutettua organisaation tulokseen montaa kautta. Sairauspoissaolojen alentaminen vähentää suoraan henkilöstökuluja ja parantaa organisaation tulosta. Presenteismin eli sairaana työskentelyn arvioidaan aiheuttavan samanlaiset kustannukset työnantajalle kuin sairauspoissaolojen. Huolehtimalla tämän ilmiön poistamisesta, organisaatioilla on mahdollisuus saada vastaava muutos tulokseen kuin sairauspoissaolojen vähentämisellä. Työterveyshuollon kustannukset ovat keskimäärin noin kymmenesosa sairauspoissaolojen kustannuksista. Hyvin suunnitellut investoinnit työterveyshuoltoon voivat saada huomattavat säästöt aikaan.

4. Johtamisella ja esimiestyöllä saadaan tuloksia aikaan

Osana pitkien sairaspoissaolojen taustasyiden tutkimusta sairastuneilta työntekijöiltä kysyttiin miten työnantaja olisi voinut vaikuttaa heidän sairastumiseensa. Yleinen vastaus oli hyvin yksinkertainen: jos vain esimies olisi kuunnellut alaistaan. Varhaisen tuen mallin mukaiset keskustelut ovat hyvä työkalu riittävän ajoissa tapahtuvaan terveyden tukemiseen. Työkalu kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön ja käydä mieluummin liian paljon kuin liian myöhään keskusteluja työntekijöiden terveydestä ja toimintakyvystä.

5. Vain vaikuttavalla toiminnalla saadaan tuloksia aikaan

Kun terveyden johtamisen toimia suunnitellaan, on hyvä muistaa, että kaikki investoinnit eivät ole kannattavia. Ei voida esimerkiksi sanoa, että kaikki lisäinvestoinnit työterveyshuoltoon tuovat tuloksia. Tutkimuksissa on muun muassa todettu, ettei terveystarkastuksilla ole vaikuttavuutta ihmisten sairastavuuteen tai kuolleisuuteen. Lisäämällä työterveystarkastuksia ei saada vaikuttavuutta ja tuloksia aikaan. On tärkeää valita oikeat toimenpiteet, asettaa niille mittarit sekä seurata niiden vaikuttavuutta.

 

Kirjoittaja Tiina Alahautala.