Tukea aikuiskoulutukseen – Ota tuista selvää hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista

Oman osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on pitkälti työntekijän omalla vastuulla. Kiinnostavia koulutuksia on tarjolla pilvin pimein, mutta osallistumiselle on monia haasteita. Riittääkö aika opintojen suorittamiseen, jaksaako opiskella työn ohella? Miten selviää taloudellisesti, jos ansiotyöstä joutuu opiskelun takia olemaan poissa? Lisähaastetta tuo uuteen hallitusohjelmaan kirjattu aikuiskoulutustuen mahdollinen lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen. Kuitenkin, jos tukioikeus on myönnetty ennen lakimuutosta, aikuiskoulutustukea on mahdollista saada myös elokuun 2024 jälkeen.

Opintojaan pohtivan kannattaa ottaa aikuiskoulutuksen tukimahdollisuuksista selvää jo hyvissä ajoin ennen koulutukseen ilmoittautumista. Aikuisopiskelijan tukia tarjoavat Kelan, Työllisyysrahaston ja TE-Palveluiden lisäksi apurahoja ja stipendejä myöntävät tahot. Termejä on paljon: päätoiminen opiskelu, omaehtoinen opiskelu, opintovapaa, vuorotteluvapaa… Saattaa olla, että rämpiessään tässä moninaisten tuen tarjoajien ja termien viidakossa, tahto uuden ammatillisen minän luomiseen hiipuu.

Kelan tuet

Kela lienee tunnetuin opintojen rahoittaja. Opintotukea voi saada peruskoulun jälkeen suoritettaviin opintoihin, myös korkeakouluopintoihin ja toisen asteen opintoihin.

Oppisopimuksella järjestettävään koulutukseen ei Kelan tukea kuitenkaan saa, sillä yleensä oppisopimuksen ajalta opiskelijalle maksetaan palkkaa.

Työllisyysrahaston tuet

Työllisyysrahasto myöntää toistaiseksi aikuiskoulutustukea työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä toimivalle henkilölle, joka osallistuu omaehtoiseen koulutukseen. Tuen saamiselle on tiettyjä ehtoja. Opiskelun on johdettava tutkintoon ja sen on oltava ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta julkisen viranomaisen alaisessa ja Suomessa toimivassa oppilaitoksessa.

Työllisyysrahastolta voi ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittamisen jälkeen hakea ammattitutkintostipendiä. Ammattitutkintostipendi on 400 euron veroton kertakorvaus.

Opintovapaa

Työ- tai virkasuhteesta voi halutessaan hakea opintovapaata muihin kuin oppisopimuskoulutuksiin. Opintovapaan ajalta työntekijälle ei makseta palkkaa ilman erillistä sopimusta, mutta työ- tai virkasuhde säilyy opintovapaan ajan. Edellä mainittu Työllisyysrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu aikuisen omaehtoisen koulutuksen tukemiseen opintovapaan ajan. Vapaata voi saada enintään kahdeksi vuodeksi viiden vuoden aikana, ja sen voi halutessaan käyttää useammassa jaksossa. Lue lisää TE-palveluiden sivuilta.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on tarkoitettu edistämään työntekijöiden työssä jaksamista. Vuorotteluvapaan kesto on 100–180 kalenteripäivää, ja sen voi käyttää myös muuhun kuin opiskeluun. Vapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta edellyttäen, että työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Lue lisää TE-palveluiden sivuilta.

Vuorottelukorvausta haetaan oman työttömyyskassan kautta tai Kelasta. Katso linkistä Kelan vuorottelukorvauksen laskuri.

Apurahat ja stipendit

Apurahoja ja stipendejä opintoihin myöntävät monet säätiöt ja järjestöt erilaisiin tarkoituksiin. Studentum.fi on koonnut sivuilleen muutamia apurahojen ja stipendien tarjoajia, katso ne täältä.

Bloggaus on päivitetty 4.8.2023.

Kirjoittaja

Susanna Pääkkönen

Susanna Pääkkönen toimii MIFin markkinointipäällikkönä ja kannustaa oman kokemuksensa kautta elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Lue lisää