Viestintäkonsultti tarvitsee elefantin korvat 

Hei Taru Uhrman. Olet työskennellyt vuosia vaativissa viestintäkonsultointi- ja valmennustehtävissä. Mistä on mielestäsi hyvät viestintäkonsultit tehty? 

Viestintäkonsultti – niin kuin kaikki konsultit – on tehty halusta kuulla ja ymmärtää asiakasta. Tärkeintä on jättää omat ennakkoajatukset ja ”kyllä mä tiedän, mistä tässä on kyse” -asenne kotiin ja kuunnella asiakasta ihan tyhjällä päällä. Ehkä tämän voisi kiteyttää niin, että viestintäkonsultilla on elefantin korvat.  

Mikä viestintäkonsultointitehtävissä on mielestäsi vaativinta? 

Vaativinta on joskus saada asiakas ymmärtämään, että projektien johtamista ei voi ulkoistaa konsultille. Jotta projekti onnistuu ja ihmiset sitoutuvat, on tärkeää, että sitä johdetaan sisältä päin. Konsultin tehtävä on saada organisaation sisäinen keskustelu onnistumaan. Joskus joutuu pistämään jalkaa oven väliin ja viestimään tosi napakastikin, että saa kaikki projektin kannalta oleelliset tahot saman pöydän ääreen ja ymmärtämään roolinsa.  

Onko jotain, mitä olet oppinut konsultoinnista kantapään kautta? Kerro tärkein oppi. 

Voi hitsi! 20 vuodessa on tullut paljonkin kompastuksia. Noh, isoimmin mennyt metsään tilanteissa, joissa en ole saanut organisaation johdolta mandaattia projektin läpiviemiseen. Jos organisaatio on kovin hierarkkinen, saattaa olla, että johdon puheille on vaikeata päästä ja päätöksiä tehdään toivoen, että johto sitoutuu.  Nykyisin haluan ainakin lyhyen briiffin joryn tai projektista vastaavan liiketoimintajohtajan kanssa.   

Koulutat Inforissa Viestintäkonsultin tehopäivässä. Viestintäkonsultin tehopäivässä pureudutaan esimerkiksi siihen, kuinka toteutetaan tehokas työpaja. Millainen on mielestäsi tehokas työpaja? 

Varsinainen työpajaosuus on vain 1/3 työpajaa, jos sitäkään. Onnistunut työpaja vaatii hurjan paljon taustatyötä ja perehtymistä. On tärkeätä löytää se todellinen ongelma tai asia, jota halutaan ratkaista. Lisäksi pitää ymmärtää, millaisilla kysymyksillä asiaan päästään käsiksi. Menetelmän valinta on se pienin ongelma.  Luulen, että moni on kyllästynyt  post-it-lappujen pyörittelyyn ilman, että lopputulos johtaa johonkin konkreettiseen. Nykyisin iso osa työpajoista toteutetaan verkossa ja siinä taas on ihan omat haasteensa, vaikka hyviä työkaluja on olemassa. Verkkofasilitointi on aivan eri asia kuin läsnä-työpajan fasilitointi. Yhteistä niille on se, että molemmat vaativat valtavan määrän suunnittelua ja taustatyötä.   

Mitä sudenkuoppia työpajoihin sisältyy? 

Ehkä sellaista työpajauskovaisuutta kannattaa välttää. Työpaja ei ole menetelmä kaikkiin asioihin. Esimerkiksi työyhteisön konflikteja tai isoja jännitteitä ei pidä missään tapauksessa käsitellä työpajamenetelmällä.  Työpaja ei myöskään ei ole vain kiva kevennys tai helppo tapa saada ihmiset vähän tuulettelemaan ajatuksiaan. Saman asian ajaa taukokahvit. Työpaja vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta ennen kaikkea yhteistä käsitystä siitä miksi työpajassa ollaan ja mitä konkreettista sen tuloksilla tehdään.  

Kenelle Viestintäkonsultin tehopäivä mielestäsi soveltuu? 

Kaikille niille, jotka haluavat kehittää ymmärrystään konsultoinnista ja konsultatiivista menetelmistä. Kaikille, jotka työssään joko oto:na tai päätoimisesti tekevät viestinnän konsultointia ja haluavat vahvistaa osaamistaan.  

Taru Uhrman kouluttaa Inforin Viestintäkonsultin tehopäivässä. Tutustu koulutukseen tästä.

Kirjoittaja

Ilari Hylkilä

Ilari Hylkilällä, FM, on monipuolinen kokemus viestinnästä, vaikuttamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä. Aiemmin hän on suunnitellut räätälöityjä viestintävalmennuksia johtoryhmille, esihenkilöille, asiantuntijoille...

Lue lisää