Kriittinen ajattelu ja analyysi

Kriittinen ajattelu on tärkeää, koska meitä pommitetaan markkinointi- ja suostutteluyrityksillä. Se tarkoittaa skeptisyyttä heikkojen perustelujen käyttämisestä päätöksenteossa. Kriittisessä analyysissä suojaudutaan analyysin mahdollisilta virheiltä.

Tekemiemme päätösten olisi perustuttava järkeviin päätelmiin väitteistämme. Perusteluilla on perusteensa, ja ne riippuvat usein toisistaan ja ovat päällekkäisiä. Meillä on yhteen liitetty systeemi, jota haluamme muuttaa.

Hidas ja nopea ajattelu

Kun katsomme mitä tahansa tietoa, hidas ja analyyttinen ajattelu vie energiaa. Sen sijaan käytämme intuitiota, nopeaa ajattelua [1]. Käsittelemme kognitiivisia vinoumia [2] ja loogisia harhaluuloja [3]. Helpointa on pettää itseään.

Vaistomme haluaa edetä eteenpäin. Vaikka meillä on empiirisiä todisteita, emme katso niitä. Päätelmämme voivat olla vääriä, jos olemme tehneet loogisia virheitä päättelyssämme. Todisteemme voivat tietenkin olla myös vääriä tai heikkoja.

Markkinointi ja suostuttelu [4] keskittyvät enemmän tunteisiin ja henkilösuhteisiin kuin faktoihin. Ne kannustavat meitä etenemään nopeasti, mikä johtaa usein järjenvastaisiin päätöksiin.

Kriittisessä ajattelussa haluat välttää liian varhaisia johtopäätöksiä. Keräät todisteita ja annat ideoiden lentää. Ihmisten pitäisi tehdä omat johtopäätöksensä, järkeillä ja puolustaa näkemyksiään. Fasilitaattorit voivat käyttää muita menetelmiä kuin avointa keskustelua välttääkseen muutaman ihmisen valta-aseman.

Kognitiiviset vinoumat, mielikuvamarkkinointi

Kognitiivisissa vinoumissa käytämme päätöksenteossamme oikoteitä. Jätämme todisteet huomiotta ja keskitymme viestin tuojaan.

Uskomme, että tiedämme enemmän kuin todella tiedämme. Luotan itseeni eniten. Jos se oli minun ideani, sen täytyy olla oikein. Kannatamme meille hyödyllisiä tuloksia ja vahvistamme oletuksemme. On myös helppoa olla oikeassa jälkikäteen ja ajatella annetussa yhteydessä, laatikon sisällä.

Uskomme meidän kaltaisiimme ihmisiin. Jos idea tuli henkilöltä, joka äänestää samaa puoluetta, pitää samantyyppisistä elintarvikkeista ja työskentelee samalla alalla, hänen on oltava oikeassa.

Hyvät ja itsevarmat esitykset saavat meidät ostamaan ideoita. Otamme neuvoja kuuluisalta näyttelijältä. Uskomme asiantuntijoihin, tiedemiehiin ja viranomaisiin myös heidän osaamisalueensa ulkopuolella.

Seuraamme muita. Suositun näkemyksen kyseenalaistaminen vaatii rohkeutta. Maan on täytynyt olla tasainen keskiajalla, koska kaikki siihen aikaan sanoivat niin. Joskus ryhmäajattelusta tulee massapsykoosi [5]. Meillä on ollut tulppaanimania ja Etelä-Meren kupla [6].

Mielikuvamarkkinointi liittää myymänsä tuotteen positiiviseen adjektiiviin. Esimerkiksi myyn voimakkaasti mielikuvaa vahvasta miehestä asiayhteydessä, jossa asiakas tietää tupakkatuotteeni X. Asiakas yhdistää mielessään vahvan miehen ja tuotteeni ja ostaa tuotteeni tullakseen mielikuvan mukaiseksi vahvaksi mieheksi.

Toinen tehokas markkinointityökalu on toisto. Alat ajatella, että tupakka X tekee sinusta vahvan miehen, koska olet kuullut tämän väitteen niin monta kertaa.

Loogiset virhepäätelmät

Muistamme logiikan säännöt koulumatematiikasta. Niiden soveltaminen reaalimaailman ongelmanratkaisuun vaatii omistautunutta työtä.

Yleistämme yksittäiset tapaukset liian helposti. Kaikkien joutsenten täytyy olla mustia, koska ainoa joutsen, jonka olen nähnyt, oli musta. Oletamme syy- ja seuraussuhteen, kun asiat tapahtuvat toistensa jälkeen. Join pullotettua vettä ja nyt olen sairas, joten veden on täytynyt tehdä minut sairaaksi. Syy-yhteyden olettaminen ilman mekanismia tapahtuu helposti.

Meidän pitäisi tarkastella lukuja, kun meillä on syy-yhteysmekanismi. Esimerkiksi 2-prosenttisen suolavesiliuoksen kiehumispiste on 102 oC eikä 100 oC [7], mutta tällä suolan määrällä ei ole käytännön merkitystä päivittäisessä ruoanlaitossa.

Kehäpäätelmässä johtopäätös vain toistaa oletetun perustelun. Herra X on hyvä kommunikoija, koska hän puhuu tehokkaasti. Olkiukko väittelyssä heikentää vastustajan näkemystä. Ad hominem on hyökkäys puhujaa vastaan, ei hänen mielipiteitään tai perustelujaan.

Kriittisessä ajattelussa fasilitaattorit voivat käyttää piirtämistä argumenttien suhteiden visualisointiin. Logiikkataulukoista on myös hyötyä.

Kriittinen analyysi

Tieteellinen menetelmä perustuu empirismiin. Organisaatiot menestyvät kokeilukulttuurilla. Kun analysoimme todisteita, tietoja, saatamme pitää niitä harhaanjohtavina tai väärinä. Olemme saattaneet kerätä osia tiedoista, mutta käytämme myös muiden tietoja ja viittauksia. Voimmeko luottaa tietoihin, joita emme voi vahvistaa? Tätä kutsutaan tieteen toistettavuuskriisiksi [8].

Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus on empiirisen tutkimuksen kultainen standardi. Jos kehitämme uutta lääkettä, meidän on tiedettävä, johtuuko paraneminen lääkkeestä vai jostain muusta. Tällaisessa tutkimuksessa potilaat jaetaan satunnaisesti kahteen ryhmään: 1. ne, jotka saavat uuden lääkkeen ja parhaan hoidon ja 2. ne, jotka saavat lumelääkettä ja parasta hoitoa.

Tulokset riippuvat otoksen ja potilaan valinnasta. Koska on mahdollista, käytämme useita tutkimuksia. Meidän on luotava tutkimussuunnitelma etukäteen ja määriteltävä onnistumisen kriteerit. Onko onnistumista eläminen viisi vuotta tutkimuksen jälkeen tai 50 vuotta tai jotain muuta?

Päätöksen olisi oltava perusteluista lähtevä järkevä johtopäätös. Miten painotamme ehdotettua päätelmää tukevia perusteluja ja perusteluja sitä vastaan? Argumenttien painotettujen pisteiden keskiarvo ei ehkä ole hyvä ajatus, jos edes yhdellä argumentilla on ääretön merkitys.

Usein johtopäätöstä ei voi päätellä yhdestä tai useammasta argumentista. Alamme käyttää todennäköisyyksiä. Ovatko tilastollisessa analyysissämme tekemämme päätökset oikeita? Ainakin meidän on harkittava näytteen valintaa, ajanjaksoja ja poikkeavien tapausten käsittelyä hyvin huolellisesti. Esitysgrafiikka saattaa pettää meitä.
Meidän on tehtävä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. Meillä ei ole tietoja, joita olisimme halunneet. Maailma muuttuu. Säännöt muuttuvat. Teemme varovaisen päätöksen puutteellisten tietojen perusteella ja valmistaudumme muuttamaan sitä.

Eturistiriidat

Tiedemies raportoi eturistiriidoistaan julkaisuissaan. Jos lääkeyhtiössä työskentelevä tutkija julkaisee lääketutkimuksen, lukijat tietävät, että hänellä on kannustin esitellä tälle yritykselle suotuisia tuloksia.

Skeptisyys on tärkeää, kun valta, ura tai raha vaikuttavat päätöksiin. Tieto voi olla puolueellista. Esimerkiksi vain suotuisat tulokset julkaistaan. Sensuuria ja muita pakkokeinoja voidaan käyttää. Tiede ja päätöksenteko yhdessä edellyttävät sananvapautta, avointa keskustelua ja että todisteet ratkaisevat päätökset.

– Pentti Virtanen

Viitteet
1. Kahneman, Tversky: Thinking slow, thinking fast,
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias
3. https://owl.purdue.edu/owl/general_writing/academic_writing/logic_in_argumentative_writing/fallacies.html
4. James Borg, Persuasion, the art of influencing people, Pearson, 2007.
5. MASS PSYCHOSIS – How an Entire Population Becomes MENTALLY ILL https://www.youtube.com/watch?v=09maaUaRT4M
6. Charles Mackay: Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4meren_kupla
7. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=boiling+point+salt+water
8. https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis

Kun osallistut MIF Tutkintojen, Johtamistaidon opisto JTO:n, Inforin, Fintran tai MIF Academyn koulutuksiin, pääset kouluttautumaan tulevaisuuden osaajaksi ennen muita!

Critical Thinking and Analysis

Critical thinking is important because we are bombarded with marketing and persuasion attempts. It means skepticism about using weak arguments in decision making. In critical analysis you guard against possible errors in your analysis.

The decisions that we make should be based on rational conclusion about the arguments that we have. The arguments have their reasoning and often arguments depend on each other and overlap. We have an interconnected system that we want to change.

Slow and fast thinking

When we look at any information, thinking slow and analytically takes energy. Instead we use intuition, the fast thinking [1]. We deal with cognitive biases [2] and logical fallacies [3]. It is easiest to deceive oneself.

Our intuition wants to go ahead. Even though we have empirical evidence, we don’t look at it. Our conclusions may be wrong if we have made logical errors in our reasoning. Of course, our evidence may also be wrong or weak.

Marketing and persuasion [4] focus more on feelings and person to person connections than facts. They encourage us to go fast ahead which often results in irrational decisions.

In critical thinking you want to avoid conclusions that are too early. You gather evidence and allow ideas to fly. People should make their own conclusions, reasoning and protect their views. Facilitators can use other methods than open discussion to avoid dominance of a few people.

Cognitive Bias, Image Marketing

In cognitive biases we use shortcuts in our decision making. We ignore the evidence and focus on the messenger.
We believe that we know more than we really know. I trust myself the most. If it was my idea, it must be right. We advocate results that are useful for us and confirm our assumptions. It is also easy to be right in hindsight and think in a given context, inside the box.

We believe people like us. If the idea came from a person that votes the same party, likes same kind of food and works in the same industry, he or she must be right.

Good and confident presentations make us buy ideas. We take advice from a famous actor. We believe experts, scientists and authorities even outside their area of competence.

We follow the others. It requires courage to challenge a popular view. Earth must have been flat in medieval times because everyone at that time said so. Sometimes group thinking becomes mass psychosis [5]. We have had a tulip mania and South Sea Bubble [6].

Image marketing attaches the product it sells to a positive adjective. For example, I strongly sell the image of a strong man in context, where the customer knows my tobacco product X. The customer combines a strong man and my product in his mind and buys my product to become a strong man in the image.

Another powerful marketing tool is repetition. You start to think that product X makes you a strong man because you have heard this claim so many times.

Logical fallacies

We remember the rules of logic from school mathematics. Applying them to real world problem solving requires dedicated work.

We generalize individual incidents too easily. All swans must be black because the only swan I have seen was black. We assume cause and effect relationship when things happen after each other. I drank bottled water and now I am sick, so the water must have made me sick. Assuming causality without mechanism happens easily.

We should look at the numbers when we have a causal mechanism. For example, the boiling point of a 2% salt-water solution is 102 oC not 100 oC [7], but this amount of salt has no practical importance in daily cooking.

Circular reasoning conclusion just repeats an assumed argument. Mr X is a good communicator because he speaks effectively. Strawman argument in a debate weakens opponent’s viewpoint. Ad hominem is an attack against the speaker not his or her opinions or arguments.

In critical thinking facilitators can use drawing to visualize the relationships of the arguments. Logic tables are also useful.

Critical analysis

Scientific Method is based on empiricism. Organizations thrive with the culture of experimentation. When we are analysing the evidence, the data, we may find that it is misleading or wrong. We may have gathered parts of the data, but we also use data and references from the others. Can we just trust the data that we can’t verify? This is called the replication crisis of science [8].

Randomized double-blind study is the gold standard of empirical research. If we are developing a new drug we need to know whether the healing is due to the drug or something else. In a such study patients are randomly divided into two groups: 1. those who get the new medicine and the best treatment and 2. those who are receiving placebo and the best treatment.

Results depend on the sample and patient selection. Because there is a chance of chance, we use multiple studies. We need to create the research plan in advance and define success. Is it to be alive 5 years after the study or 50 years or something else.

Decision should be a rational conclusion from the arguments. How do we weight arguments supporting the proposed conclusion and arguments against it? Averaging weighted scores of the arguments might not be a good idea, if even one of the arguments has infinite importance.

Often the conclusion can’t be deduced from one or more of the arguments. We start to use probabilities. Are the decision that we make in our statistical analysis valid? At least we must consider the selection of the sample, time periods and handling outliers very carefully. Presentation graphics maybe deceiving us.

We have to make decisions when they are needed. We don’t have the data that we would have liked to have. World is changing. Rules are changing. We make a cautious decision based on incomplete data and prepare to change it.

Conflicts of interests

Scientist reports conflicts of interests in his publications. If a researcher who works for the pharmaceutical company publishes a drug study, readers know that he has an incentive to present the results that are favorable to this company.

Skepticism is important when power, careers or money has influence on the decisions. Information can be biased. For example, only favorable results will be published. Censorship and other coercion techniques may be used. Science and decision-making together require freedom of speech, open debate and that the evidence determines decisions.

– Pentti Virtanen

References
1. Kahneman, Tversky: Thinking slow, thinking fast,
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_bias
3. https://owl.purdue.edu/owl/general_writing/academic_writing/logic_in_argumentative_writing/fallacies.html
4. James Borg, Persuasion, the art of influencing people, Pearson, 2007.
5. MASS PSYCHOSIS – How an Entire Population Becomes MENTALLY ILL https://www.youtube.com/watch?v=09maaUaRT4M
6. Charles Mackay: Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds
7. https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=boiling+point+salt+water
8. https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis

When you participate in MIF Tutkinnot, Johtamistaidon opisto JTO, Infor, Fintra or MIF Academy trainings, you will train yourself as a future expert before others!