Työnantaja – ota henkilöstöliikunta haltuun!

Uusimman Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa (81%) työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden. Olosuhteet ovat työpaikoilla hyvässä kunnossa, mutta liikettä lisäävä ja istumista vähentävä toimintakulttuuri tarvitsee lisää vahvistusta, eli arjen konkreettisia tekoja. Haasteena työpaikoilla on liikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seuranta. Yllättävää on, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista liikuntavastaavista kertoo, että henkilöstöliikunnan seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä.

Miten henkilöstöliikunta on sinun työpaikallasi hoidettu? Onko se henkilöstöetu, yksittäisiä satunnaisia toimenpiteitä vai osa tavoitteellista työhyvinvoinnin johtamista? Tästä kirjoituksesta löydät vinkkejä, miten työpaikalla lisätään liikettä ja otetaan henkilöstöliikunta osaksi työhyvinvoinnin kokonaisuutta.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, varmista myös johdon tuki

Onko työpaikallasi tehty henkilöstöliikunnasta kirjallinen toimintasuunnitelma? Ellei sitä ole, aloita suunnittelusta. Työstä suunnitelma ryhmässä, jossa käsitellään muitakin työhyvinvointiin liittyviä asioita. Kirjaa vastuut osaksi laajempaa työhyvinvointisuunnitelmaa tai tee henkilöstöliikunnalle oma vuosisuunnitelma. Kirjallinen toimintasuunnitelma tuo toimintoihin suunnitelmallisuutta pitkälläkin aikavälillä, auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa ja helpottaa vaikuttavuuden seurantaa.

Kaikkia asioita ei tarvitse tehdä itse – hyödynnä työterveyshuollon osaaminen

Työterveyshuolto on hyvä kumppani henkilöstön liikuntakäyttäytymisen seurannassa, liikunnallisesti passiivisten aktivoimisessa ja terveysperusteisten liikuntaryhmien järjestämisessä. Huolehtikaa, että olette sopineet ja yhdessä kirjanneet työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan mitä yhteistyö liikunnan osalta tarkoittaa.

Varmista että liikettä tukevat olosuhteet ovat kunnossa, satsaa konkreettisiin liikettä lisääviin toimenpiteisiin!

Taloudellisen tuen ohella Henkilöstöliikuntabarometri kertoo liikunnan olosuhteiden olevan suomalaisilla työpaikoilla hyvällä tasolla. Hyödyntääksenne hyviä olosuhteita kannattaa suunnitelmallisesti miettiä työyhteisön yhteisiä liikettä lisääviä konkreettisia toimintatapoja. Nämä muutokset eivät ole rahasta kiinni. Taukoliikutaanko teillä? Entä löytyykö aktiivisia kokouskäytänteitä? Kävelypalavereita? Portaat käytössä? Asiointipolkupyöriä? Mahdollisuuksia on monia!

Monipuolinen liikuntapalveluiden tarjonta mahdollistaa sopivan liikuntamuodon löytymisen

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan yleisin henkilöstöliikunnan tukemisen muoto ovat liikuntasetelit ja muut maksuvälineet, ne ovat käytössä 4/5 niistä työpaikoista, joissa tuetaan henkilöstön liikuntaa. Liikuntaseteleiden jakaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihmiset myös käyttäisivät niitä. Yleisimmin niitä käyttävät hyväkseen jo muutenkin aktiiviset liikkujat. Kannattaa siis miettiä muitakin keinoja tukea liikkeen lisäämistä – myös vähemmän liikkuvien ihmisten näkökulmasta.

Koko työpaikkaa koskevien liikuntatapahtumien järjestäminen on hyvä keino. Ne tukevat yhteisöllisyyttä ja innostavat liikkumaan uusien lajien parissa. Urheiluseurat ovat yksi mainio yhteistyötaho niin tapahtumien kuin lajikokeilujenkin järjestäjinä. Erilaiset liikuntakampanjat aktivoivat myös vähän liikkuvia matalalla kynnyksellä esimerkiksi työmatkaliikuntaan tai lisäämään liikettä arkeensa. Pisteitä voi olla jaossa niin portaiden kävelystä kuin aktiivisten taukojen pitämisestä. Taukoliikunnalla vaikutetaan varsinkin toimistotyössä ihmisten vireyteen ja jaksamiseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon.

Huolehdi seurannasta, jolla todennat henkilöstöliikunnan vaikuttavuuden

Vuositasolla henkilöstöliikuntaan käytetään Suomessa noin 400 miljoonaa euroa. Henkilöstöliikunnan vaikuttavuuden todentamiseksi ja kehittämisen tueksi tarvitaan enemmän seurantaa. Seuraa asetettuja tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista, henkilöstön liikunta-aktiivisuutta ja muita liikuntatoiminnan tilastoja sekä pitkällä aikavälillä esimerkiksi sairauspoissaolojen kehitystä. Liikuntapalveluiden toimintojen laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota, kysymällä työntekijöiden tyytyväisyyttä olemassa oleviin palveluihin sekä ehdotuksia ja odotuksia tulevaan.

Viesti kaikesta hyvästä mitä on tarjolla!

Älä oleta ihmisten tietävän ja muistavan kaikki tarjolla olevat liikuntamahdollisuudet. Sisällytä liikunnasta viestiminen työpaikan muuhun viestintään ja mieti missä mahdolliset pullonkaulat voivat olla, jos viestit eivät tavoita ihmisiä. Parhaiten työntekijät tavoittavat henkilöstöliikuntabarometrin mukaan intra, työkavereiden keskinäinen puskaradio sekä sähköposti.

Mitä jokainen meistä voi itse tehdä?

Työyhteisön jäsenenä kukin meistä voi tarttua aktiivisesti tarjottuihin mahdollisuuksiin. Kokeilla ja löytää juuri sen itselle parhaan tavan liikkua. Kannattaa pyytää myös työkaveri mukaan – kaksin tai ryhmässä liikkuminen on vieläkin hauskempaa ja liikkeelle tulee lähdettyä varmemmin, vaikka pienessä räntäsateessakin!

Satu Ålgars
Työyhteisöliikunnan asiantuntija,
Olympiakomitea
satu.algars@olympiakomitea.fi

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone