Bryssel, Euroopan hallinnon sydämessä

Vihdoin on mahdollista vierailla, nähdä ja tavata, päästä aistimaan Euroopan Unionin tunnelmaa sen sydämessä, Brysselissä. Ilmapiiri hallinnon sydämessä on hektinen ja arvaamaton maailmantilanne pitää sen hallinnon varpaillaan. Venäjän hyökkäyssota, Ukrainan kriisi pakolaisineen ja ruokakriiseineen alkaa konkretisoitua. Elämme jatkuvassa muutoksessa, jossa kristallipallosta vaan haaveillaan. Kaikkien hallinnon työntekijöiden suunnitelmat ovat menneet pandemiasta lähtien uusiksi ja arvaamattomuus on muuttunut osaksi arkea ja elämää.

Virkamiehet, lobbarit, poliitikot ja diplomaatit tekevät omissa koneistoissaan pitkää päivää. Ei ole edes vitsi, että päivät ovat pitkiä ja yöt vielä pidempiä. Päivät istutaan palavereissa ja yöt kirjoitetaan raportteja kotimaihin aikarajojen puitteissa. Työ on samalla maailman parasta ja maailman kauheinta. Mutta kerran EU-nörtti, aina EU-nörtti. Kun pääsee kuplan sisälle, se on kuin kirjautuisi sisään Hotel Californiaan – ulospääsyä ei ole.

EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota kilpailevat keskenään näkyvyydestä ja toimittajien huomiosta. Raportteja ja asiakirjoja kirjoitellaan ja käännellään eri kielille. Kotimaisia kirjeenvaihtajista tuntuu olevan jokaisen mukaan suuri pula. Brysselissä ei ymmärretä, miksi EU-asiat eivät tunnu kiinnostavan kaukana kotimaassa. Usein media tiputtaa otsikosta EU-lyhenteen pois, jotta klikkauksia saataisiin enemmän. EU:n yleisenä heikkoutena nähdään, ettei se osaa markkinoida onnistumisiaan. Onneksi kriisit lujittavat sen yhtenäisyyttä ja sitä kautta EU on saanut uutta voimaa vahvistuakseen entisestään.

Brysselissä verkostoituminen on kultaakin kalliimpaa. Byrokratiaviidakossa korostuu ihmisen suhde toiseen. Kun verkostot ovat kunnossa, pärjää. Kun lobbari on hyvä, sille soitetaan. Kun suhteet muodostetaan, kaikki auttaa puolin ja toisin toisiaan eteenpäin. Brysselissä ei voi luottaa kuin omaan perheeseen ja omaan verkostoon. Suomalainen ”perusluottamus” ihmiseen kuin ihmiseen ei toimi hallinnon sydämessä – omat piirit on rakennettava pärjätäkseen ja menestyäkseen, edistääkseen omia tavoitteita ja auttaakseen ystäviään.

Ajankohtaisuudessaan EU:lla on paljon haasteita ja paljon agendallaan. Ilmasto- ja ympäristöasiat, Ukrainan ja Venäjän sotatilanne, pian eskaloituva ruokakriisi, disinformaatioasiat, mediavapauteen liittyvät esitykset jne. Italian taloudellinen tilannekin huolettaa. Pitkittynyt pandemia ja hyökkäyssota ovat luonnollisesti muuttaneet koneiston suuntaa ja pitkän tähtäimen strategiaa. Mihin tulevaisuudessa mennäänkään, on onneksi luottamus siihen, että EU:n sydämessä ja sen koneistossa osataan. Vaikka olemmekin pieni maa isossa koneistossa, intressimme tiedetään ja ne tulevat hyvin ajetuiksi.

Vihdoin voi aistia Brysselin tunnelman, kohdata ihmisiä, kysellä ja oppia, haistaa ja maistaa. Hallinnon sydän onneksi sykkii ja tietää mitä tekee.

Kirjoittaja Laura Laatikainen toimii Inforin koulutuspäällikkönä ja vastaa Inforin pitkien koulutusohjelmien toteutuksista.