Miten rakentuu hyvä puhe?

Tarkastelen tässä bloggauksessa, mistä hyvä puhe koostuu. Jotta puheesi onnistuisi, huomiota kannattaa kiinnittää seuraavaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat konteksti, yleisö, viesti ja puhuja.

1. Konteksti

Konteksti on paikka, jossa asia tapahtuu tai missä yhteydessä asia mainitaan. Puhujan kannattaa ottaa huomioon paikan ympäristö, tausta ja olosuhteet, jotka vaikuttavat tapahtumaan. Puhujan on hyvä käydä tutustumassa paikkaan ja sen olosuhteisiin, jotka kannattaa ottaa huomioon puheen pitämisessä.

2. Yleisö

Yleisön huomioon ottaminen on tärkeää puhetta suunnitellessasi. Kuka yleisösi on ja mitä he tietävät asiasta mahdollisesti jo ennakolta? Mikä on kuulijoiden motivaattori tulla kuuntelemaan puhettasi? Tunnista yleisösi ja mieti, miten sinun kannattaa puhutella ja asettaa sanavalintasi kohderyhmän mukaan. Älä käytä slangi- tai vierasperäisiä sanoja, jos kuulijakuntasi ei niitä ymmärrä. Asetu kuulijan asemaan niin saat paremmin viestisi perille.

3. Viestin tarkoitus

Mieti, mitä haluat viestilläsi kertoa, mikä on tärkeää. Jotta saat puheestasi mielenkiintoisen ja helposti ymmärrettävän, käytä puheessasi muutamaa esimerkkiä tai rinnastusta. Monesti viesti saa kuulijat kiinnostumaan, kun kerrot viestin tarinanmuodossa. Myös hyvä aloitus ja loppu ovat tärkeitä. Jos käytät PowerPoint-esitystä, niin älä täytä sivuja tekstillä vaan tee muutamia oleellisia nostoja, jotka on helppo lukea. Silloin kuulija keskittyy kuuntelemaan puhettasi.

4. Puhuja

Puhujan perusesiintymistaitoja on vuorovaikutustaito, joka on sanallista ja sanatonta viestintää. Puhuja ottaa huomioon yleisönsä sanattomilla viesteillä, elein, ilmein, kehokielensä ja katseensa avulla. Sanalliseen viestiisi voit vaikuttaa äänenkäytölläsi, rytmittäen puheesi ja käyttämällä eri äänenpainoja.

Valmistumalla puheeseesi hyvin luonnostele puheesi paperille ja anna sen hautua, kunnes palaat siihen. Lue puheesi uudelleen ja tee tarvittavia korjauksia. Kun puheesi on mielestäsi valmis, niin harjoittele sitä esimerkiksi peilin edessä tai käytä vastaanottajaa, joka antaa sinulle puheestasi palautetta. Mielestäni hyvä keino on äänittää puhe ja kuunnella, miltä se kuulostaa.

Tässä on esim. kaksi vaikuttamaan pyrkivää rakennetta puheen muodostamiseen, AIDA- ja ANSVA-mallit, jotka auttavat sinua rakentamaan puheesi.

AIDA
A = attention: kuulijat hereille ja havahtumaan
I = interest: herätä kiinnostus asiaan
D = desire: synnytä halu ja tahto saada aikaan muutos
A = action: kehota toimintaan (toimi, saavu, mene, tule, hanki, luovu, osta)

ANSVA
A = attention: kuulijat hereille ja havahtumaan
N = need: synnytä kuulijoissa tarve
S = satisfaction: kerro ja esittele tapa tai keino, jolla tarve on tyydytettävissä
V = visualization: kuvailu (kuinka hienosti asiat ovat sitten kun…)
A = action: kehota toimintaan (toimi, saavu, mene, tule, hanki, luovu, osta)

Lopuksi vielä esiintymisjännityksestä muutama huomio. Esiintymisjännitystä on olemassa meillä kaikilla, mutta onneksi sitä voi hallita erilaisilla menetelmillä. Jännittämiseen vaikuttavat aiemmat esiintymiset, viestintätehtävä ja -tilanne sekä muut osallistujat että puhuja itse. Löydä itsellesi hyvä keino hallita jännitystä esim. mielikuvaharjoittelulla, rentoutumisella, energian purkamisella tai muulla tavalla. Kaikki olemme erilaisia ja erilaisuuden ja oman itsensä hyväksyminen auttaa esiintyjää.

Ole avoin, pyydä ja ota vastaan palautetta, jotta voit kehittyä puhujana.

Kirjoittaja: Kirsi Löövi

Kirsi Löövi toimii markkinointisuunnittelijana VTS-kodeilla. Hän on positiivinen, innostava ja toimeen tarttuva markkinointialan ammattilainen, joka työskentelee markkinointiviestinnän eri osa-alueilla Tampereen suurimmalla vuokranantajalla VTS-kodeilla. Kirsi osallistui Inforin Viestinnän asiantuntijan koulutusohjelmaan keväällä 2021 vahvistaakseen markkinointiviestinnän osa-aluettaan.