Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen johtaja: Sosiaalinen media kuolee kymmenessä vuodessa – tekoälystä tulee uusi vaikuttamisen ase

Tekoäly mullistaa informaatiovaikuttamisen nopeammin kuin yhteiskunnat ehtivät siihen varautua, arvioi Naton strategisen viestinnän keskuksen Stratcom COE:n johtaja Jānis Sārts.

Hänen mukaansa sosiaalinen media nykyisessä muodossaan on katoamassa, ja tilalle nousevat tekoälypohjaiset järjestelmät, jotka voivat ohjata ihmisten käyttäytymistä, mielipiteitä ja päätöksentekoa ennennäkemättömällä tavalla.

Jānis Sārts esitti arvionsa Mifin tytäryhtiön Profession DefSec -tapahtumassa 5.5.2026 Vantaalla. Hänen mukaansa tekoälystä on nopeasti muodostumassa uusi geopoliittinen vaikutusväline, jossa kyse ei enää ole vain tiedon levittämisestä vaan ihmisten todellisuuskäsityksen muokkaamisesta.

– Se, joka hallitsee tulevaisuuden tekoälyinfrastruktuuria, hallitsee myös sitä, miten ihmiset näkevät maailman, Sārts sanoi.

“20–40 prosenttia verkon sisällöstä ei ole enää ihmisen tekemää”

Sartsin mukaan suuri osa ihmisistä ei enää tunnista, onko sisältö ihmisen vai tekoälyn tuottamaa. Hänen arvionsa mukaan jo 20–40 prosenttia internetin nykyisestä sisällöstä on muuta kuin ihmisten tekemää materiaalia.

– Olette kaikki jo vuorovaikuttaneet sisällön kanssa ymmärtämättä, ettei sitä ollut tehnyt ihminen, hän sanoi.

Sārts arvioi, että sosiaalisen median nykyinen logiikka perustuu vielä ihmisten tuottamaan sisältöön ja algoritmien ohjaamaan näkyvyyteen. Tekoäly muuttaa tämän perustan kokonaan.

– Uskon, että noin kymmenessä vuodessa sosiaalinen media on käytännössä kadonnut nykyisessä muodossaan, Sārts arvioi.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa ihmiset rakentavat suhteensa, hakevat tietonsa ja muodostavat maailmankuvansa yhä enemmän tekoälyjärjestelmien kautta.

Tekoälypersoonat ujuttautuvat paikallisiin yhteisöihin

Sārts kuvasi puheenvuorossaan, kuinka vaikuttamisoperaatiot ovat jo siirtymässä suljettuihin yhteisöihin ja arjen keskusteluihin. Hänen mukaansa tekoälypohjaiset “persoonat” voivat osallistua paikallisiin keskusteluryhmiin täysin uskottavasti ennen kuin alkavat ohjata keskustelua haluttuun suuntaan.

– Naapuria uskotaan usein enemmän kuin pääministeriä. Juuri siksi tällaiset vaikuttamisoperaatiot toimivat, Sārts sanoi.

Hänen mukaansa Venäjä ja Kiina hyödyntävät jo nyt yhteiskunnissa valmiiksi olevia jännitteitä ja vahvistavat niitä algoritmien sekä kohdennetun sisältövaikuttamisen avulla.

– Autoritääriset järjestelmät näkevät teknologian ennen kaikkea ihmisten kontrolloinnin välineenä. Demokratioissa ajattelemme täysin päinvastoin, ja juuri siksi olemme helposti jäljessä, hän arvioi.

Sārts varoitti, että Eurooppa on jäämässä tekoälyn globaalissa valtakamppailussa sivurooliin samalla, kun yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset teknologiayhtiöt rakentavat tulevaisuuden informaatiovaikuttamisen infrastruktuuria.

– Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat käytännössä yhdysvaltalaiset tai kiinalaiset järjestelmät. Eurooppaa ei näy missään, hän sanoi.

Tekoälystä on tulossa kansallisen turvallisuuden kysymys

Sārtsin mukaan kyse ei enää ole vain teknologiasta tai liiketoiminnasta, vaan kansallisesta turvallisuudesta.

– Jos joku pystyy ohjaamaan yhteiskunnan uskomuksia ja käsityksiä todellisuudesta, se pystyy lopulta ohjaamaan myös yhteiskunnan päätöksiä, hän sanoi.

Sārts kuitenkin arvioi, että Pohjoismailla ja Baltian mailla voisi olla edellytyksiä nousta tekoälyresilienssin edelläkävijöiksi korkean koulutustason, luottamuksen ja digitaalisen osaamisen ansiosta.

Jānis Sārts puhui hybridiuhista Profession DefSec -tapahtumassa 5.5.2026 Vantaalla. Tapahtuma kokosi yhteen puolustus-, turvallisuus- ja teknologia-alojen päättäjiä keskustelemaan Euroopan turvallisuusympäristön muutoksesta, hybridiuhista ja teknologian kasvavasta roolista yhteiskuntien resilienssissä.