Työelämän osaamistarpeet muuttuvat, mutta eri sukupolvet kokevat muutoksen eri tavoin. Taloustutkimuksen kanssa toteutettu kyselytutkimuksemme paljastaa eroja erityisesti osaamisen kehittämisen mahdollisuuksissa, tulevaisuuden taitojen painotuksissa ja suhtautumisessa työelämän murrokseen. Suurin ero liittyy kiireeseen: X-sukupolvesta 62 prosenttia kokee ajan puutteen osaamisen kehittämisen esteeksi, Z-sukupolvesta 32 prosenttia.
Työelämän tulevaisuuden taidot -tutkimuksessa tarkasteltiin X-sukupolven (1960–1979 syntyneet) ja Z-sukupolven (1997–2012 syntyneet) näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Molemmat pitävät osaamistarpeiden muuttumista todennäköisenä, mutta Z-sukupolvesta muutosta pitää erittäin tai melko varmana 94 prosenttia, X-sukupolvesta 82 prosenttia.
Tekoälyosaaminen yhdistää, muut tulevaisuuden taidot erottavat
Tekoälyn käyttö ja soveltaminen nousee molemmissa sukupolvissa tärkeimmäksi tulevaisuuden työelämätaidoksi. Z-sukupolvesta 63 prosenttia ja X-sukupolvesta 62 prosenttia pitää sitä tärkeänä.
Z-sukupolvi korostaa enemmän teknologista lukutaitoa (38 % vs. 29 %) sekä resilienssiä, joustavuutta ja ketteryyttä (36 % vs. 30 %). X-sukupolvi puolestaan painottaa hieman enemmän tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää osaamista (37 % vs. 33 %) sekä ihmisten johtamistaitoja (35 % vs. 31 %).
Erot näkyvät myös omissa kehittymistavoitteissa. Z-sukupolven vastaajat haluavat kehittää X-sukupolvea useammin uteliaisuutta ja elinikäistä oppimista (33 % vs. 21 %), resilienssiä, joustavuutta ja ketteryyttä (30 % vs. 20 %) sekä ICT-osaamista (31 % vs. 22 %).
Kiire on X-sukupolvelle selvästi suurempi este osaamisen kehittämiselle
Tutkimuksen suurin sukupolvien välinen ero liittyy ajan puutteeseen. X-sukupolvi kokee kiireen osaamisen kehittämisen esteeksi lähes kaksi kertaa niin usein kuin Z-sukupolvi (62 % vs. 32 %).
Ajan puute vaikeuttaa myös tekoälyn hyödyntämistä erityisesti X-sukupolvessa (29 % vs. 21 %).
Työnantajan taloudellisen tuen puute koetaan sen sijaan melko samankaltaisesti: Z-sukupolvessa osuus on 27 prosenttia ja X-sukupolvessa 31 prosenttia. Sopivien koulutusten puutteen Z-sukupolvi kokee hieman useammin esteeksi (27 % vs. 22 %).
Myös luottamus nykyisen osaamisen riittävyyteen vaihtelee. X-sukupolvesta 59 prosenttia uskoo osaamisensa riittävän hyvin seuraavat kolme vuotta, Z-sukupolvesta 44 prosenttia.
Nuoremmat ovat kokeneet tekoälyn muuttaneen työtään useammin
Z-sukupolvesta 57 prosenttia kertoo tekoälyn muuttaneen työtään merkittävästi tai jonkin verran viimeisen 12 kuukauden aikana. X-sukupolvessa vastaava osuus on 40 prosenttia.
Z-sukupolvi luottaa myös hieman enemmän osaamisensa riittävyyteen tekoälymurroksessa: 55 prosenttia uskoo pysyvänsä muutoksen mukana seuraavat kaksi vuotta, X-sukupolvesta 51 prosenttia.
Tekoälyn hyödyntämisen esteissä on eroja. Z-sukupolvi kokee osaamisen puutteen esteeksi hieman useammin (41 % vs. 36 %), kun taas X-sukupolvi arvioi useammin, ettei tekoälylle ole tarvetta tai sitä ei pidetä organisaatiossa hyödyllisenä (21 % vs. 13 %).
Työelämän muutos nähdään sekä mahdollisuutena että kuormitustekijänä
Z-sukupolvesta 53 prosenttia kokee työelämän jatkuvan muutoksen mahdollisuutena, X-sukupolvesta 47 prosenttia. X-sukupolvi puolestaan kokee muutoksen hieman useammin stressaavana (35 % vs. 32 %).
Molemmat sukupolvet uskovat teknologian kehityksen lisäävän kriittisen ajattelun merkitystä (Z 75 % ja X 71 %). Z-sukupolvi näkee myös hieman useammin kasvavaa tarvetta uusien teknologioiden omaksumiselle (47 % vs. 39 %).
Osaamisen johtamisen näkökulmasta tutkimus herättää tärkeän kysymyksen: miten varmistetaan, että eri-ikäisillä työntekijöillä on aikaa, tukea ja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työelämän muuttuessa?
Tietoa tutkimuksesta
Työelämän tulevaisuuden taidot 2026 -kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa keväällä 2026. Tutkimukseen osallistui 1 640 vastaajaa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin eri aloilta ja eri puolilta Suomea.