Brexit-peikko ei ehkä olekaan satuolento

Päivitetty 17.10.2019.
Alunperin tätä kirjoittaessani aikaa ensimmäiseen brexit-päivään oli 1,5 viikkoa. Sittemmin tuli pari viikkoa lisäaikaa, jolloin vihonviimeinen eropäivä olisi ollut 12.4.2019. Nykyisin tiedämme, että se vaihe oli vain monipolvisen brexit-saagan yksi tuotantokausi. Tällä uusimmalla tuotantokaudella Brittien EU-ero on edennyt aivan uudenlaisiin kierteisiin. Juonenkäänteet ovat olleet odottamattomia eivätkä ne varmastikaan tähän loppuneet.

Moni on ehtinyt jo kyllästymään tähän. Me muut odotamme mielenkiinnolla seuraavia käänteitä Britannian tiellä kohti EU-eroa 31.10.2019 tai joskus.

Sopimukseton ero, no-deal, hard-brexit

Tähän mennessä brittiparlamentti on äänestänyt EU-sopimukset kumoon, joten sopimukseton ero EU:sta on yhtä mahdollinen kuin muutkin vaihtoehdot.

Sopimukseton ero (no-deal) eli hard-brexit tarkoittaa sitä, että Britannia muuttuu yhdessä yössä EU:n ulkopuoliseksi vientimaaksi tulleineen ja asiakirjavaatimuksineen päivineen. Viime maaliskuussa uhkakuva tuntui hurjalta: todelliselta brexit-peikolta. Sittemmin käytännön asioista on ehditty sopimaan ja brexit-peikkoa kesytetyksi. Kiltti siitä tulisi vasta ylimenoajan aikana, mutta se tulee vain sopimuksen myötä.

Jos kova ero tulee, se tulee sekoittamaan brittikauppaa käyvien suomalaisyritysten arkea tuntuvasti. Parhaimmissakin tapauksissa häiriöt kestävät pari-kolme kuukautta:

• laivaliikenne Englannin kanaalin läpi ruuhkautuu ja hidastuu. Häiriöt pysyvät merkittävinä jopa 3 kk.
• uusien rajatarkistusten vuoksi odotettavissa myös maa-alueille ruuhkia useiksi kuukausiksi
• vaikutusten arvellaan heijastuvan myös EU-rajojen sisälle satamien ja kuljetusten ruuhkautumisena
• muutamien kuukausien jälkeen hinnat nousevat englannissa, mikä voi vaikuttaa suomalaisyritysten ostoihin UK:sta.

Brittiläisen IFS-ajatuspajan selvityksen mukaan yllä oleva on vasta alkua. Sen mukaan Britannialla menee vuosia toipua sopimuksettomasta erosta. Linkki selvitykseen lisätietoa-osiossa.

Brexit suomalaisyrityksen arjessa

Sopimukseton brexit koskee tavalla tai toisella 20.000 suomalaista tuonti- ja vientiyritystä. Tulee viivästyksiä, keskeytyksiä ja lisäkustannuksia, esim. uusista tuonti- ja vientiselvityksistä.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan 25,1  % ei vielä tiedä vaikuttaako brexit heidän liiketoimintaansa.  Tullin mukaan yli 300 yritykseltä puuttuu jopa tullitunnukset.

Riskeistä ja varautumismahdollisuuksista on runsaasti tietoa tarjolla. Alla linkkejä eri tietolähteisiin. Lisäksi Fintralla on useita vaihtoehtoja koulutuksiksi.

Koulutustemme osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa keskustellessa on noussut esiin arkisia käytännön asioita, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Olen listannut niitä alle. Valtaosaan kysymyksistä on jo vastaukset, lisää löytyy mm. Ulkoministeriön sivulta: Brexit ja yritykset – sopimukseton ero.

Tullitasot, alkuperä ja etuuskohtelu

”Minkä verran tuotteistani menee tullimaksuja brexitin jälkeen?”

Britannia on ilmoittanut asettavansa suojatulleja alle 20 prosentille tuotteista: lista ja tariffit sopimuksettoman eron tullessa.

♦  ♦  ♦

”Paljonko tuotteessa voi olla UK-alkuperää ennen kuin kriittinen raja ylittyy?” ”Mitä silloin tapahtuu etuuskohteluille”?

Etuuskohtelut poistuvat, koska eron jälkeen EU:n vapaakauppasopimukset eivät enää koske Britanniaa. Britti-alkuperää sisältävien tuotteiden alkuperä tulee määritellä uudelleen.

♦  ♦  ♦

”Minkähän verran meillä on epäsuoraa tuontia/vientiä britteihin? Toimittajien toimittajia tai asiakkaan asiakkaita?”

Jos mahdollista, selvitä kuinka usein tuotteenne ylittävät Britannian rajat arvoketjun aikana? Juuri niin monta kertaa hard-brexit seisottaisi tärkeitä komponenttejanne.

♦  ♦  ♦

Varastot

”Muuttuuko UK:ssa olevan varaston status, kun EU-VAT-koodi varasto ei enää ole mahdollinen?”
Jos varautumismielessä toimitettuja tavaroita tuodaankin varastosta takaisin vaikka Suomeen, niin se on tuontia EU:n ulkopuolelta. Eli omista tavaroista joudutaan tekemään tullaus, laskemaan tuontiarvot ja alv-perusteet ja raportoimaan Suomessa.

♦  ♦  ♦

Vientikaupan osaaminen ja resurssit

”Kenen vastuulle kuuluu huolehtia, että UK:n yhtiössä olevat henkilöt tietävät mitä tehdä ja saavat tullattua tuotteet sisään heti päivästä yksi alkaen?”

Kouluttajamme Päivi Pietarinen suosittelee tekemään ”happotestauksen”. Sillä vaikka Suomen päässä vienti-/tuontikaupan kiemurat osattaisiinkin, brittipää ei välttämättä ole koskaan tehnyt kauppaa EU:n ulkopuolelle.

♦  ♦  ♦

Tarkastusten vuoksi satamat ja terminaalit tulevat ruuhkautumaan. ”Entä minkä verran yrityksen vientikaupan määrä kasvaa brexitin myötä?”

Kouluttajamme Päivi Pietarinen suosittelee arvioimaan brittitoimitusten määrän, jotta ”kaikki UK-kaupan tarvitsemat asiakirjat ehditään tekemään EU:n ulkopuolisena vientikauppana”.

♦  ♦  ♦

Vientiluvat, todistukset ja lisenssit

”Onko tuotteeni kaksikäyttötuote (dual use)? Tarvitsenko vientivalvonnan luvan viedäkseni niitä jatkossakin britteihin?”

Ulkoministeriön sivulla kerrotaan, että jos on, niin ”Yritysten tulee tehdä ilmoitus kaksikäyttötuotteen viennistä Britanniaan viimeistään 30 päivän kuluessa viennistä. ”

♦  ♦  ♦

”Ovatko aiemmin Britanniassa myönnetyt todistukset, lisenssit ja luvat voimassa brexitin jälkeen?” Tästä en löytänyt varmaa vastausta – vain epäilyjä.

Jos vienti-/tuontikaupan käytännöt ovat tuttuja brittiläisille asiakkaillenne ja/tai toimittajillenne, heiltä saanee tuotekohtaisen tiedon.

♦  ♦  ♦

Lisätietoa brexitiin varautumiseksi

Periaatteessa kaikista viranomaisasioista on nyt sovittu, tästä brexit-tiedon lähteille:

• Ulkoministeriö on laatinut hyvän koontisivun brexit-tietolähteistä eri toimijoiden verkkosivuilla
• Saksan Kauppakamarin laatima 10-sivuinen tarkastuslista (englanniksi)
• EU:n tulliopas hard-brexitin varalle
• Etlan tuore selvitys epäsuorasta viennistä ja sidosten vaikutuksesta arvoketjuihin
• IFS-ajatuspajan selvitys eron vaikutuksista pitkällä aikavälillä
• Selätä brexit-jargon: BBC:n kokoama opas (englanniksi)

Jos olet löytänyt hyödyllisen tietolähteen, lähetä se jaettavaksi »

Fintran koulutukset

• Brexit yrityksen arjessa: Brexit ja uuden vientimaan kanssa toimiminen »
• myyntitehtävissä toimiville: Export Operations in a Nutshell »
• hankinnoissa toimiville: Import Operations i a Nutshell »
• alkuperän määrittämiseen: Alkuperäasiat ja tullinimike »
• oikean alv-kannan määrittämiseen: Kansainvälisen kaupan arvonlisäveron (alv) määrittäminen eri käytännön tilanteissa »
• vientikaupan toimintamallien virtaviivaistamiseen: Vientikaupan kannattavuuden hallinta »
• vientitoimitusten ja maksuliikenteen hallintaan + pakotteet: Viennin käytännöt – Export in Practice
• yrityskohtaisesti räätälöity toteutus mistä tahansa ylläolevasta tai näiden yhdistelmästä: pyydä tarjous »

Suurkiitos asiantuntijoillemme Pirjo Leinolle ja Päivi Pietariselle avusta.