Kehittämistyö vaatii sitoutuneen henkilöstön

Yksikään kehityshanke ei onnistu, jollei organisaatiosta löydy riittävästi motivoitunutta henkilökuntaa viemään muutosta läpi.

Yksikään kehityshanke ei onnistu, jollei organisaatiosta löydy riittävästi motivoitunutta henkilökuntaa viemään muutosta läpi

Tämän tietää erityisen hyvin lohjalainen ylihoitaja Hannele Patjas, joka jalkautti mittavan prosessiuudistuksen yhdessä henkilöstön kanssa liki 100 ihmisen terveyskeskuksen osastoilla.

“Hyvä uudistus on aina asiakaslähtöinen, mutta onnistumisen kannalta tärkeintä on sitoutunut henkilöstö”, Patjas kertoo. Hän neuvoo kaikkia muutosjohtamisesta kiinnostuneita vastuuttamaan henkilöstöä monipuolisesti yli hierarkiarajojen.

Omassa muutosprojektissaan Patjas piti huolen, että esimiehistä ja asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän lisäksi projektissa mukana oli alusta alkaen myös työryhmä, joka koostui eri ammattikuntien edustajista.

Terveyskeskuksessa tämä tarkoitti hoitajia, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäreitä. “He ovat oman työnsä asiantuntijoita ja tuntevat parhaiten oman yksikkönsä erityistarpeet. Työryhmäläiset toimivat myös viestinviejinä ja muutoksen jalkauttajina omassa yksikössään”, Patjas toteaa.

Menetelmällä on väliä

Patjaksen muutoshankkeessa lohjalaisen terveyskeskuksen osastojen potilaille luotiin uudenlainen profilointisysteemi, joka ohjaa henkilökunnan toimintaa. Potilaat ohjataan profiloinnin mukaan neurologiselle, ortopediselle, sisätautien tai saattohoidon osastolle. Uudistukseen kuuluu myös eri osastojen henkilökunnan kouluttamista ja asiakaslähtöisyyden kehittämistä. Esimerkiksi saattohoitoyksikköön hankittiin jääkaappi ja kahvinkeitin omaisten tarpeeseen ja myös apuvälineisiin ollaan panostettu.

Muutoksen läpiviemisessä Hannele Patjas käytti työkaluna MIFin Sote Lean Master-koulutuksessa oppimaansa lean-menetelmää. Siinä keskeistä on turhuuksien poistaminen ja avoin suhtautuminen muutokseen.

“Mahdollinen tuleva sote-uudistus aiheuttaa paineita yksikköjen säilymiselle. Meidän pitää olla kilpailukykyisiä, tehokkaita ja vastata tarpeeseen. Se edellyttää, että voimme jatkuvasti kehittyä, joka puolestaan edellyttää, että meillä on hyvät menetelmät hallussa”, Patjas summaa.

Lean-menetelmän etuna on, että se on laajalti käytössä myös monessa sote-alan organisaatiossa. Kun tulevaisuudessa organisaatioita saatetaan yhdistää, on suuri etu, jos kehittämismenetelmät ovat entuudestaan tuttuja mahdollisimman monelle.

Muutos parempaan

Hannele Patjaksen lanseeraama muutosprojekti on otettu hyvin vastaan niin esimiesten, henkilöstön kuin asiakkaidenkin osalta. Profilointia kehitetään ja hienosäädetään vastaisuudessakin ja lean-menetelmä on jäänyt osastoille elämään.

Patjas kiittää MIFiä hyvin järjestetystä koulutuksesta, jonka tuomien oppien turvin terveyskeskusympäristön kehittäminen onnistui.

“Oli hienoa osallistua koulutukseen, jossa otetaan työelämän paineet huomioon. MIFin kanssa pääsi keskittymään oman käytännön projektin kehittämiseen eikä mitään turhaa ryhdytty vaatimaan”, Patjas sanoo.

Erityisen antoisana ylihoitaja koki verkostoitumisen, johon sai MIFin henkilökunnalta paljon kannustusta.

“Kaikissa kunnissa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan on järkevää ottaa toisilta opiksi. MIF on ajantasainen ja laadukas yritys, jossa on ollut hyvin avoin kulttuuri tämän suhteen”, hän kiittelee.

MIFin Sote Lean Master -ohjelmasta saat uutta näkökulmaa toiminnan kehittämiseen ja opit myös soveltamaan kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja työkaluja. Kehitysohjelma soveltuu yksityisen ja julkisen puolen sote-organisaatioissa työskenteleville. Erittäin suositussa Sote Lean Master -ohjelmassa on tällä hetkellä yli 300 osallistujaa ympäri Suomen. Katso lisätiedot ja tulevat kurssiajat ja -paikkakunnat >>

Teksti: Adèle Couavoux

SOTE-uudistuksiin varaudutaan yli toimialarajojen

Sote-alan prosessit uudistuvat Lean-menetelmällä

 

Like and share with your friends:Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone