Pätevyyskurssit

Seuraavan sukupolven oppiminen – virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen ammattitaidon ylläpidossa

Ammatillinen koulutus on kohdannut vuonna 2020 poikkeuksellisen haasteellisen tilanteen COVID19-pandemian vuoksi. Tapauksissa, joissa tartuntariski on ollut korkea, Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksena on ollut keväästä 2020 saakka harjoitteluun ja valmistumiseen liittyvien demonstraatioiden toteuttaminen muilla tavoin. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovatkin olleet pandemian keskellä muihin koulutusasteisiin verrattuna erittäin eriarvoisessa asemassa, mihin on kiinnittänyt huomiota myös Euroopan komissio.

Olemme valmistelemassa Kiwan kanssa laajaa tutkimusyhteistyötä, jossa yrityskumppanit yhdessä poikkitieteellisen tutkijajoukon kanssa ovat hakemassa ratkaisuja virtuaalitodellisuudesta kädentaitoja vaativien harjoitteiden ja testien kehittämiseen. Edellä kuvatut haasteet ammatillisessa koulutuksessa ovat nähtävissä myös pätevyyskoulutusten järjestämisessä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen koulutuksessa on toistaiseksi ollut varsin olematonta maailmanlaajuisesti. Goldman Sachsin ennusteiden mukaan vuonna 2025 virtuaali- ja lisätyn todellisuuden globaali vuosittainen markkina-arvo tulee lähestymään 100 miljardia dollaria, josta koulutuksen osuus näyttäisi olevan vain noin kaksi prosenttia. Tämä ennuste on laadittu aikaa ennen pandemian puhkeamista. Onkin ennakoitavissa, että koulutuksen osuus tulee kasvamaan huomattavasti suuremmaksi.

Onko virtuaalitodellisuuden käyttö ammattipätevyyksien mittaamisessa sitten realistista? Varsin hyvä esimerkki vuorovaikutteisten teknologioiden käyttökelpoisuudesta on lento- ja merenkulun simulaattorit. Myös autokoulut ovat jo vuosikausia hyödyntäneet simulaattoreita mm. pimeäajon ja liukkaan kelin harjoitteluissa. PricewaterhouseCoopersin tuoreen raportin (25.5.2020) mukaan virtuaalitodellisuus voi olla jopa neljä kertaa perinteistä luokkahuonetyöskentelyä tehokkaampaa pehmeiden taitojen (engl. soft skills) oppimisessa. Meneillään oleva pandemia ei ole ainoa globaali haaste ammattipätevyyksien ylläpitämiselle. Jatkossa pätevyyskoulutukset on kyettävä toteuttamaan mahdollisimman pitkälti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Toistaiseksi haasteena on ollut pätevyyskoulutuksiin liittyvien kädentaitojen testaaminen. Edgar Conen oppimisen pyramidin (engl. Cone of Experience) mukaisesti ihminen muistaa 10 prosenttia luetusta, 30 prosenttia nähdystä ja jopa 90 prosenttia tekemistään asioista. Reaalimaailmassa tapahtuvan testaamisen sijaan virtuaalitodellisuus vaikuttaisikin olevan tällä hetkellä se lupaavin vaihtoehtoinen ratkaisu.

Merenkulun simulaattorit kuten myös lentosimulaattorit ovat useissa maissa tätä kirjoittaessa poissa käytöstä. Elokuussa 2020 Wärtsilä ilmoitti siirtävänsä osan simulaattorikoulutuksestaan pilvipalveluiksi. Kiwa on Wärtsilän tapaan näyttämässä suuntaa tässä koulutuksen murroksessa. Maailmanlaajuisesti organisaatiot käyttävät satoja miljardeja vuosittain työntekijöidensä täydennyskoulutukseen, jonka tuloksena pieni osa koulutettavista kykenee soveltamaan oppimiaan uusia taitojaan työssään (Harvard Business Review). Olemme yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa perustamassa virtuaalisia treenauskeskuksia ja suunnittelemassa laajaa tutkimusyhteistyötä. Useat virtuaaliseen turvakoulutukseen keskittyneet tutkimukset (Moore & Gheisari, 2019) painottavat vaikuttavuustutkimuksen merkitystä. Virtuaalitodellisuuden käyttöä pätevöityskoulutuksessa voidaan perustella pedagogisen vaikuttavuuden lisäksi myös sillä, että harjoittelu voidaan toteuttaa esim. hengenvaarallisessa ympäristöissä virtuaalisesti. Tutkimusryhmämme havaitsi laajahkossa testissä (169 testihenkilöä) virtuaalitodellisuutta hyödyntäen, että verrattuna muihin testiryhmiin koululaiset eivät osaa navigoida pohjapiirrosten tai poistumiskylttien avulla tulipalotilanteessa (Oliva et al., 2019). Yhteistyössä Turun yliopiston neurotieteilijöiden kanssa olemme kehittäneet virtuaalilaseille sovelluksen, jonka avulla voimme arvioida kuljettajan ajo- ja havaintokykyä luotettavasti (Hämäläinen et al, 2018). Virtuaalitodellisuuden uusimmat innovaatiot kuten silmänliikettä seuraavat sensorit tarjoavat meille tutkijoille lisää mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Uskomme, että koulutustilanteesta kerättävä data tulee olemaan tulevaisuuden öljy. Yhdessä Kiwan kaltaisten toimijoiden kanssa meillä on mahdollista rakentaa Suomeen uusia menestystuotteita, joista tulee olemaan kiinnostuneita esim. työnantajien ja viranomaisten lisäksi mm. vakuutusyhtiöt.

Turussa 2.12.2020 Mika Luimula

Artikkelin kirjoittaja yliopettaja Mika Luimula on peliteknologian dosentti sekä Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmän vetäjä Turun ammattikorkeakoulussa. Yliopettaja Luimula koordinoi paraikaa kansallista lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ekosysteemiä ja hänellä on varsin tarkka käsitys siitä, miten interaktiivisia teknologioita hyödynnetään maailmalla eri toimialoilla. Turun alue on panostanut interaktiivisiin teknologioihin merkittävästi viime vuosina niin investointien kuin tutkimus- ja kehitystoiminnan muodossa. Panostukset ovat tuottaneet jo tuloksia, sillä yliopettaja Luimulan tutkimusryhmä on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja virtuaaliharjoitteluun liittyen.

MIF Financial Juntunen

Juha Juntunen

asiakkuuspäällikkö pätevyyskoulutukset
Lähetä sähköpostia

Aku Kaartinen

asiakkuuspäällikkö pätevyyskoulutukset
Lähetä sähköpostia
Pysy ajantasalla
Tilaa maksuton uutiskirje

Tilaamalla Management Institute of Finland MIF Oy:n uutiskirjeen kuulet mm. ajankohtaisista koulutuksista ensimmäisten joukossa, saat tietoa maksuttomista seminaareista ja oppaista sekä mielenkiintoisista blogikirjoituksista. Uutiskirjeemme ilmestyy sähköpostiisi 1–2 kertaa kuussa – sen tilaus on maksutonta, ja voit perua sen koska tahansa kirjeen lopussa olevasta linkistä.

Tilaa uutiskirje